Seitsemän vuotta instaelämää | Parnasso 5/2021

" Kuka minä olin? Kuka sen tietää, jos en minäkään. Yhtä hyvin saattavat vastata Instagramin hästägit, mihin se elämä meni.  

Minä laskin, insta vastasi:

Onni ja Parnasso 5/2021.

#aikasaaressa 91

#insta, instaruno 28

#kuopio 27

#kirja, kirjailija 26

#kala, kalastus 24

#runo, runous 23

#vesi 23

#kallavesi 19

#talvi, talviverkot 16

#aikakaupungissa 12

#kuva, kuvaruno 11

#kesä, kesäaika 10

#kuusi 9, #aikapekkalassa 8, #savo, savolax 7, #metsä, metsässä 7, #hiihto 7, #helsinki 6, #espoo 6, #puu, puutarha 6, #saari, saarikoski 6, #kävely, kävelyllä 6, #canth 5, #syksy 5, #lumi, lumityöt 5, #linnut 5, #ferdinandvonwright 5, #haminalahti 4, #metsot 4, #onni 4, #sauna 4, #tervo 4, #vispo 4, #kulttuuri 3, #luonto 3.

Siihenkö se seitsemän vuotta hujahti Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Tervossa? Kuvaakaan en muista, ennen kuin katson. Sitten saankin lähes jokaisen instaotoksen hetken ja paljon muuta, mitä ei tapahdu ruudulla. Seitsemän vuotta instaelämää ei mennyt ihan suotta, kun näen pilkahduksen myös tulevasta.

Alun perin liityin Instagramiin tavatakseni hyviä kuvia ja jakaakseni valokuviani. Tekstit, stoorit ja videot olivat sivuseikkoja, jotka tulivat kuvaan myöhemmin. Hästägeillä piirrän kuitenkin karttaa siinä missä kameralla, mutta mihin esimerkiksi #aikasaaressa viittaa 91 kertaa sen mielessä, joka ei tiedä mitään yhdestä pohjoisen Kallaveden saaresta..." 

(Parnasso 5/2021, vrt. Tuli & Savu 8.9.2020)

P.S. Kirjoitin esseen keväällä. Kesällä runoilut keskittyivät lähinnä sarjaan "Hylättyjä esineitä", ja hästägit kuivuivat. Kun en lisää tekstiä, katsotaan nyt, mihin kuva kantaa.

Hylättyjä esineitä 44 | Lövar

Kallavesi Kuopio 2021.

1

Vihreä kuiske maan

sataa kullankeltaisena:

kahisevat muistot.

 

Pajukielellä lepäsin.

Korustasi heräsin

kesänkorvalle.

 

2

Hylättyjen lehtien

lennolla kahlaan pimeyttä

talven kentäksi.

 

Esineennahoissa odotan

syksyn peittoa. Tukka kasvaa

pilven harmaaksi.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Hylättyjä esineitä 38 | Sex molndrömmar

 

Kuninkaankatu Kuopio 2021.

 

1

Pilvet synnyttävät taivaan

ja maan virrat, kehräävät 

valosta ja varjoista vastausta:

 

Paljonko meillä on ilmaa

avaruudessa tässä

parhaassa maailmassa?

 

2

Pilvi pidättää

muotonsa pysähtymättä;

joka hetki vaihtuvat kasvosi

sinisen kahvilan terassilla.

 

Pilvien karttaa ei ehdi

piirtää maasta käsin.

Satelliitti katsoo tarkemmin

silmiin, silti en näe;

 

olen jo toinen aika

     ja paikka laiturilla.

 

3

Kun pilvet ja tuuli

siunaavat hellepäivän uuutisia

näetkö: kaikki kuolleet sielut

vaeltavat taivaassa.

 

Härän pää haihtuu;

ennen kuin ehdit aata 

      Leonardon parta pääkallo.

 

Pilvi hylkää itsensä äkkiä.

Et halua esineeksi

edes hiljaisuuden tarinaan.

 

4

Wabisabipilvet.

     Unelmien riekaleet tahroja

sinisessä lipussa.

 

5

Miten niin hitaiden pilvien

puutarhassa piirretään sammal

     noin nopeasti vesiväreillä.

 

6

Pilvet hajoavat tuuleen

kuin unelmat, tarpeettomat

esineet;

 

hyvänä päivänä hattaroita

huonona syödään arpia.

 

Vereslihalla katkaisen virrat

muistoilta, kirjaudun ulos

päästäkseni kotiin. 

 

Nostan katseeni verkot

      laskeakseni levolle

järven sylissä. Puhelen yksin yötä

ystävälleni laiturilla;

 

tähti eteläisellä taivaalla

     on lentokone.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

 

Hylättyjä esineitä 36 | Sommartid

Saarinen Tervo 2021.

Kaikuu hylätty

saari, vihreänharmaa

lintumetsä elokuuta.

 

Musta mustaa lämmittää,

kesä meni suppuun

kuin lakka suuhun.

 

Vedenhuopa, vahasatula

näytä kasvosi

niin olen sinut.

 

Vesi yksin

lyijyn kirkasta

hiljaisuutta.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Hylättyjä esineitä 28 | Fiskmåsen på ön

 

Kallavesi Kuopio 2019.

Eläimen kipu äänetön

katse. Suuri on ihmisen valta

 

tuottaa tuskaa, rakkaimmalle

aina raskain kuorma.

Sillä me tunnemme tien;

toistamme yksin menneitä

vuosia, kymmeniä:

 

Paljain jaloin

vein hänet järven rantaan,

eläväiset äänet ja vedet.

 

Kun ajattelen sinua nyt

vanhan Paul Claudelin sanat:

”Katson mennyttä elämääni

kuin taakse jäävää saarta.”

Aika oli hyvä

sitäkin kauniimpi muisto.

 

Tyynny siihen sydän

kun ilta on

– kuin avoin kämmen järvi –

veden valo hiljaisuutta

lyijyn kirkasta.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Kuopion taidemuseo | Ferdinand von Wright

"Ferdinand von Wrightin elämään perehtynyt, Taistelevat metsot -romaanin kirjoittanut kuopiolaiskirjailija Jouni Tossavainen kertoo Ferdinand von Wrightin Haminalahdesta -maalauksen avulla Ferdinandin elämästä ja taiteellisesta työskentelystä Haminalahden kartanossa. Wrightin veljesten synnyinkartanoon sijoittuvassa yhdenpäivänromaanissa Taistelevat metsot, Ferdinand von Wright valmistautuu renkinsä kanssa maalaamaan Suomen tunnetuinta lintutaulua "Taistelevia metsoja". Samaan aikaan samalla seudulla vaikuttavat kirjailija Minna Canth ja Järnefeltien kulttuuriperhe, jotka tuovat taiteilijan ja hänen renkinsä päivään oman kipakan mausteensa."

PS

Kaikki Taistelevien metsojen arvostelut löytyvät nyt täältä.

Hylättyjä esineitä 15 | Fiskares sånger vid sjön

Kuopion satama 2021.

Tuuli tuli järveltä,

kaatoi vetehen

iloni ja murhemiehet.

Siihen kasvoi kaunis saari.

Tuuli puhaltaa männyissä

kun mieli tyhjänä kysyn

kuulta kuten Wang Wei

mikä meitä heittelee, kuka

lauloi kaukana Kallavedellä:

”Ajattelevat oppivat

sitkeämmiksi

virheistään.”

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Hylättyjä esineitä 14 | Jungfrun går inte ens på is

Pohjoinen Kallavesi, Kuopio 2021.

Kenen kanssa kuljet

sellainenko olet.

 

Ken on kaveri neidon

joka ei kulje vetten päällä.

 

Kuuleeko kuka

jos seisoo metsässä.

 

Kuka on laatutietoinen

on laadukas raaka-aine.

 

Ketä on vara olla

joku, on aineetonta laatua.

”Kuopion kaupunginteatterin johto teki tiistaina päätöksen, että esitysvalmis näytelmä [Neito kulkee vetten päällä, kantaesitys] poistuu ohjelmistosta ilman, että saa ainuttakaan yleisöesitystä.” (SS 2.3.2021)

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/

Kel onni on | Lycka till

Onni on iloinen,

vaikka tapansa paeta

etuovesta ja takaportista

on onneton. Aamuin illoin

Onni on alaston;

ilman housuja ja hatutta

päin hän poikkeuksetta täyttää

ja tyhjentää sydämeni

myötä- ja vastoin-

käymisellään.

Kuka muu tarjoaisi yhtä

luistavaa pitoa ja toista

yhtä varmaa keliä:

kaatosateen naurukuuroa

pakkasen kuulua valkokultaa

päivän poskilämpöä?

Onni kutsui kerran

kylään: märkä nenänpää

häntää heilutti kuten rapsutus 

ja silitys-

käsi selässä. Se on 

yhtä äänetön tunne

kuin kissan kehräys

jumalten tahto

toisen katseessa.

Taistelevat metsot 1886 | Stritande tjädertuppar 2020

”Totta on, että lapsena lähestyessäni Haminalahtea kotikuntani Tervon suunnasta emme odottaneet Wrightien kansallismaisemaa vaan Puijon tornia: milloin se kaupungin merkki näkyy ensimmäisen kerran. Suopeltovuoresta meillä ei ollut hajua, mutta vuoren alla puristimme nenästä Kuopion kaatopaikan lemujen tulvahtaessa Ylösen Eeron mustaan Volgaan.” (”Jälkisanat” Taistelevat metsot, Aviador 2020, 302.) Kuva: Paavo Hyvärinen/Muistojen Tervo.

 Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) tunnetuin maalaus ja vuonna 2020 ilmestynyt romaani. Ferdinandin taulu valmistui vuonna 1886, ja yhdenpäivän romaani kertoo teoksen suunnittelun vaiheista heinäkuussa 1884.

Savonia-palkinnon ehdokkaat
ja raadin perustelut. Kuva: Savon
Sanomat 21.11.2020, B3.

”Taistelevat metsot muodostui Ferdinand von Wright uran kannalta tärkeäksi teokseksi. Hän oli Savon sydänmaille eristäytyneenä maalannut jo vuosikymmeniä samoja lintu- ja lähiympäristönsä maisema-aiheita, jotka poikkesivat taiteen uusista valtavirtauksista. Hänestä oli tullut epämuodikas taiteilija, jota taidepiirit eivät enää ottaneet kovin vakavasti. Sairastelujensa ohessa Ferdinand von Wright alkoi maalata Taistelevia metsoja, jonka yhteydessä hän palasi aikaisempiin luonnondramatiikka käsitteleviin aiheisiinsa. Teoksesta ilmenevä luonnontaistelun kuvaus yhdistettiin Suomen kansan kohtaloon, jota vaivasi epävarmuus vuosisadan vaihteen poliittisten myllerrysten johdosta…

Taistelevista metsoista käy ilmi Ferdinand von Wrightin tarkka paneutuminen niin kohteen kuin sen taustankin kuvaamiseen. Hän kuvasi maalauksen linnut tieteellisen tarkasti luonnollisessa ympäristössään, joka noudatteli topografisesti täsmällistä maisemaa. Romantiikan hengessä suomalainen identiteetti oli sidottu luontoon kuuluvaksi, jonka myötä myös kuvataiteissa esitetyt luontoaiheet muodostuivat kansallista identiteettiä korostaviksi tekijöiksi. Täten Taistelevista metsoista välittyvä suomalaisen koskemattoman erämaaluonnon kuvaus nousi tekijäksi, johon kansan syvät rivit pystyivät samastumaan. Taistelevia metsoja voidaan pitää avainteoksena suomalaisen luonnonkuvaamisen traditiossa…” (Jyväskylän yliopisto: Mutku-materiaalit 23.2.2017 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/materiaalit/klassikot/materiaalit/ferdinand)

Arvostelut

”Savolaisittain eloisa ja yhtä kaikki mainio romaani rakentuu dokumenttien täydentämäksi kolmiomaiseksi asetelmaksi, jossa minä- ja hän-kerronta liukuvat sukkelasti yhteen. Ferdinandin oppipojan ja kesärengin minä kertoo itsestään myös hänenä. Tällöin hän esiintyy kahdella nimellä. On Kipuna ja J.F. Cooperin kirjoista tuttu Unkas.

Tyyli tuo mieleen Ferdinandin lintutaulut, joiden sommittelu usein noudattaa kolmiomuotoa.”

(Teppo Kulmala: ”Erakkotaiteilijan metsonkatsomus. Yksi kesäpäivä valaisee Ferdinand von Wrightin persoonallisuutta”, Savon Sanomat 18.11.2020, B5) https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3163626

”Jouni Tossavainen kirjoittaa yleissuomea, mutta savolaisena hän viäntää ja kiäntää tapahtumia. Yhden päivän romaanissa on mennyttä ja tulevan odotusta, ja voimallisen ähellyksen tuloksena Ferdinand von Wrightistä maalautuu varsin elävä kuva, renki Villen silmin. /- -/

Jouni Tossavaisen suurtyö on taiteellisesti kehitelty, historiallisia faktoja kunnioittava ja kielellisesti omalakinen romaani. Perusratkaisussa on mallinnettu sääminkiläisen Joel Lehtosen pääteoksen Putkinotko rakennetta.”

(Erkki Kiviniemi: ”Taistelevat metsot on faktoja kunnioittava, taiteellisesti omalakinen romaani, jolla on luonnonsuojelullinen pohjavire”, Kulttuuritoimitus.fi 16.10.2020)

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/taistelevat-metsot-on-faktoja-kunnioittava-taiteellisesti-omalakinen-romaani-jolla-on-luonnonsuojelullinen-pohjavire/?fbclid=IwAR3gWgKx6-jwgv1U4NY5Fpa4sH3ALFYJAV4QxSG94zhdzjGisnf-HUC14Yw

Lisätietoja

Mitä sitä tuli taas valehdeltua |
Sex fakta om romanen

Tosia asioita ja fiktiota Taistelevien metsojen taustoista.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/mita-sita-tuli-taas-valehdeltua-sex.html

Taistelevien metsojen maisemia YouTubessa

https://www.youtube.com/watch?v=5EofUcKGp2k&t=9s

”Haminalahdesta” 1869 ja 2020 | Ferdinand von Wright

Kuopion taidemuseon julkistamistilaisuudessa pidetty puheenvuoro.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/haminalahdesta-1869-ja-2020-ferdinand.html

Metsojen soidinmenot Oodissa | Storytell

Taistelevat metsot äänikirjana.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/10/metsojen-soidinmenot-oodissa-storytell.html

"Millaista on työstää äänikirjaa" | Yle Radio Savo

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/millaista-on-tyostaa-aanikirjaa-yle.html

Ruotsalaisuuden päivä | Svenska dagen för 170 år sedan

Magnus von Wrightin päivä Helsingissä 170 vuotta sitten.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/11/ruotsalaisuuden-paiva-170-vuotta-sitten.html

Taistelevat metsot, 2020 | A Sample of Afterwords

Savon Sanomien juttu kirjailijasta.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/taistelevat-metsot.html

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3084119

PS 

Äänikirjankaan luvut eivät näytä menneen hukkaan, kun lapinlahtelainen "lehtipiika" Pia Valkonen on kuunnellut teosta "melkein neljä ja puoli kilometriä": http://www.piavalkonen.fi/blogi/2020-11-jouni-tossavaisen-taistelevia-metsoja-kuuntelin-eilen-melkein-nelja-ja-puoli-kil...

Metsojen soidinmenot Oodissa | Storytell

Taistelevat metsot kirjasto Oodin
Maijansalissa torstaina
29. lokakuuta 2020 klo 18.00.

Taistelevien metsojen (2020) luvut äänikirjaksi ovat nyt siinä pisteessä, että tätä versiota romaanista pääsee kuuntelemaan ruotsalaisessa kirjatoistopalvelussa Storytellissä. Ilmaisnäytteen voi kuunnella ja kannattaa toistaa, ennen kuin avaa tilinsä nyörejä.

Siitä ilosta ja senkin kunniaksi "metsoja" julkistetaan Oodissa Helsingissä torstaina 29. lokakuuta klo 18.00 alkaen. Suomalaisen kustantajan Aviadorin Facebook-tapahtuma löytyy täältä, ja romaanin maisemaan äänen kanssa voi altistua YouTubessa.

Yle Radio Savon juttu "Millaista on työstää äänikirjaa" on kuunneltavissa tällä johdannolla.

Korskeat monisielut | Populus tremula

 

Haavikosta en sano

ettei hybris tartu

edes pilkun verran kuten runossa

jossa juotiin vielä viinaakin.

Tarttuu se, siksi me havisemme

joka jumalan lehti

pitkin kesää talvea vasten

kirkastumme, kunnes taivas

ottaa omansa. Sellainen

on tämä vuodenaika.

Syyssateessa | Yamamoto Eizō

Pyynnöt eivät auta,

ei tuo tullut eilenkään.

Vanha ystävä

pyytämättä seuraava ikävä

on jo syytös, pakote

joka ei synnytä hyvää

vaan hyvästi.

Syyssateessa

hihatkin kastuvat,

huominen on kapea

kaiteeton silta.

”Halusin ojentaa sinulle nurmikon” | Haavikko

Syksy. Mietin sitä, katson häntä, tunnen

et ole siinä, ei se ole tässä

mitä minä näen.

Mitä sitä tuli taas valehdeltua | Sex fakta om romanen

Konstnärsbröderna von Wrights
Dagböcker 1996-2010.

”Jos istutte vastapäätä, voitte nähdä, kun minä valehtelen.” Näin sanoi haastattelijalleen kirjailija Väinö Linna syyskuussa 1964. 

Jostain syystä, jos ei ihan heti julkisessa esiintymistilanteessa niin ainakin jälkeen päin, joutuu miettimään, mitä sitä tuli taas valehdeltua haastattelijalleen ja yleisölle.

Valehtelemista voi sanoa taiteilijan työksikin. Mutta on olemassa myös totuutta liippaavia faktoja, jotka saattavat auttaa, kiinnostaa tai ikävystyttää teoksen mahdollista vastaanottajaa. Romaaniin Taistelevat metsot (2020) liittyen luettelen nyt kuusi tosiasiaa, jotta seuraavan kerran tavatessa, ”voitte nähdä, kun minä valehtelen”.

1)     1)  Romaanin nollapiste on saari, aivan kuten edellisessä romaanissa Kuoharit I–III (2018). Ilman yhtä pohjoisen Kallaveden saarta, josta on linnuntietä noin neljä kilometriä Ferdin synnyinkotiin, tekstiä ei olisi syntynyt – yllättäen ja pyytämättä.

Jos siis Kuoharit vaati pihtisynnytyksen, ”metsot” hyppäsivät lentoon taksin takapenkiltä matkalla synnytyslaitokselle.

2)      2) Taistelevien metsojen ensimmäinen lähde oli Tiedekirjan alesta löytämäni von Wrightin taiteilijaveljesten päiväkirjojen ensimmäinen osa: Magnus von Wright Dagbok 1824–1834.

3)      3) Toiseen hankkeeseen – yhdenpäivänromaani sekin – liittyen kiinnostuin ensin von Wrightien tuntemattomiksi jääneistä siskoista Fikasta, Rosasta ja Minasta. Sitten Ferdinandin uskollisesta palvelijasta Ville Huttusesta, josta tiedetään yhtä vähän kuin Ferdin siskoista.

4)     4) Pyhäpäivänä tiskatessani satuin kuulemaan Ferdinandin viimeisen palvelijan Aaro Miettisen haastattelun, joka synnytti lopullisen päätöksen kirjan kirjoittamisesta. Vuonna 1952 haastatellun 81-vuotiaan Miettisen ääntä on ”toistaiseksi kuultavissa” Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-4391078.

5)    5) Ensimmäinen käsikirjoitusversio lähti liikkeelle Svenska Litteratur Sällskapetin postitettua 50 eurolla koko seitsenosaisen veljesten Dagbokien sarjan 1996 –2010.

6)    6) Päiväkirjojen taustoja täydensin vähitellen Ateneumin taiteilijakirjeillä ja von Wrightien Kansallisarkiston kirjeillä. 

MMuikkuravintola Sampossa 25. syyskuuta 2020 "kuusi faktaa romaanista" kerrottiin suurinpiirtein näin. Päivää aikaisemmin Varkaudessa selitin samoja juttuja Sykkeessä.

Seitsemän fiktiota

Tietokirjojen lisäksi olen lukenut viime vuosina muutamia kaunokirjallisia teoksia, joissa kerrotaan kuvataiteilijasta.

Paavo Rintalan Jumala on kauneus kuvataiteilija Vilho Lammesta 1959.

Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru, suom. Arja Gothoni, 2001. Alankomaalaisen Johannes Vermeerin helmikorvakorutytön näkökulmasta kerrottu taulun taustatarina 1600-luvulta.

Rakel Liehun Helene kuvataiteilija Helen Schjerfbeckistä 2003.

Mila Teräksen Jäljet Helen Schjerfbeckistä 2017.

Kati Tervon Iltalaulaja 2017. Kuvataiteilija Ellen Tesleffin kesä palvelustytön näkökulmasta, kuten  Tracy Chevalierin romaanissa.

Maylis de Kerangainin Maailma käden ulottuvilla, suom. Ville Keynäs ja Anu Partanen, 2019. Muotokuvamaalaarin rakkausromaani.

Antti Tuurin Levoton mieli kuvataitelija Arvid Bromsista 2019.

PS

Kalle Päätalon romaanissa Huonemiehen poika (1971), joka aloittaa Iijoki-sarjan, kuvaillaan samantapaista miestä kuin Taistelevien kertojapoika Kipinän isä. Puukko-Lassin esikuva oli Päätalon äidin Riitun appiukko eli Kallen mummon miehen Johanneksen isä Lars Vääräjärvi, tunnettu suurrosvo.