Saturday, October 23, 2021

Hylättyjä esineitä 48 | Pinsamma verser

Tuulia Iso-Tryykäri: Lähetetty, öljy kankaalle (2017)
Kuopion taidemuseon näyttelyssä Nupit kaakkoon 25.9.-9.1.2022.
1.

Häpeä voi hävitä,

lähetä.

2. 

Vaimea mahalasku

vahva siemensyöksy.

3.

Samaa mieltä

, mutta

4.

Jos metsään tahdot mennä

Kafka syö läskisoossia.

5.

Aina, kaikki,

ei ikinä muodossa.

6.

Aikani ajoin aikasi ohi. En enää näe

kun kutsut.

7.

Avasit oveni auki

kuten Doors.

8.

En saa piirtää sinulle suuta

ja raskasta viikonloppua.

9.

Benjamin

myöskin.

10.

Myös porkkana on säe.

11.

Päivän runot dinosauruksia

elävien huoneet fossiileja.

12.

Mikä sinua ajoi mikä pidätti

sen vei sturm und drang.

13.

Antamatta mitään

tykätä ystävänä, peukuttaa!

14.

Koukuksi punot lumppulankaa

Mit dir Docke kungeln.

15.

kuin piranja tuikkuja

pienesti hyväksi ja hyvästi

16.

Mikä tykkee mistäi.

17.

Jospa Juma vain koettelee

jakaakseen lumen ja jään.

18.

19.

Ja edelleen kato, katso eteen

ja taakse olet yksin sivullinen.

20.

Puu tuo uupuu, kuvastasi puuttuu

vielä ajan varmuutta.

21.

Silleen heitetty hylätty on

ajalta poimittu ajattomaksi varustettu.

22.

Puu/ tuu! vaadin

katsomatta sivuun ensin.

23.

Missä oli, on nyt tämä yritys

sanoa, sanoitko: Et ole esine.

24.

Kertomus mistä tulet

minne menet Lydia Davis?

25.

Kaikki sinusta vikoja

minussa: nolot säkeet 23.10.2021.

26.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Monday, October 18, 2021

Hylättyjä esineitä 47 | Meum ego

Itkonniemi Kuopio 2021.
1

Ränni koputtaa

täältä sataa, siellä

kuolema tulee.

 

Vanhuus ja lääkkeet

riisuu naamiot:

”Käy hymyks itku,

helpoks elon ies.”

 

Hiljaisuus avaa oven

sinne missä ukkonen

myllersi. Eikä mikään

 

miltään kantilta

samanlainen harmaa.

 

2

Herätä nyt ja levätä.

Nähdä tarkasti hidas

uni, puhdas ilo.

 

Musta odottaa kauan

pimeyttäni. Uskallanko

astua matolla seiniä päin?

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Tuesday, October 12, 2021

Hylättyjä esineitä 46 | The Coincidence of Being

Puijo Kuopio 2020.
Syön tai sylkäisen

myönnyn tai kiellän

 

hylkään hyvän

ja huonon, toistan

molempia

 

ja kaunaa

ja nostalgiaa ollakseni

maailmassa

 

itseni hallitsija.

Takerrun siis onnettomuuteen

toiseen alkuun.

Ei se kasva edes pientä

sattumaa.

 

Autuaita ovat ne jotka saavat

yhteyden hylättyihin

esineisiin, autiomaahan.


Eikö se, mitä hylätään, mitä suljetaan ulos, ole aina tavalla tai toisella jonkun aivan toisen alkuperän herättämää huimausta? Eikö se, mitä syljen pois, ole aina se, mitä en ole ja mikä aaveen lailla kantaa mukanaan kysymystä siitä, mikä olisin voinut olla?”

(Caterine Malabou: Sattuman ontologia. Essee tuhoista plastisuudesta, Tutkijaliitto 2021, suom. Eetu Viren, 78.)


Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Tuesday, October 5, 2021

Hylättyjä esineitä 45 | Comatus

 

Kallavesi Kuopio 2021.

Ilo vahvisti, suru supisti.

Tyhjyys, se vain jatkuu.

 

Ei ole toista, ei maata.

Hylätty on paikaton.

 

Yhdestä lopusta kaiken alku,

todellinen runoilu

 

alkaa aivan sattumalta. Muodon-

muutos, jonka kylmyyttä

 

kukaan ei voi mitata.

Mikään ei saa lämmittää.

 

Kärsimys ilman kärsimystä

maahan heitetty esine

 

koppakuoriainen, torakka.

Ellet olisi yksin taitaisit ahdistua.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Monday, October 4, 2021

Seitsemän vuotta instaelämää | Parnasso 5/2021

" Kuka minä olin? Kuka sen tietää, jos en minäkään. Yhtä hyvin saattavat vastata Instagramin hästägit, mihin se elämä meni.  

Minä laskin, insta vastasi:

Onni ja Parnasso 5/2021.

#aikasaaressa 91

#insta, instaruno 28

#kuopio 27

#kirja, kirjailija 26

#kala, kalastus 24

#runo, runous 23

#vesi 23

#kallavesi 19

#talvi, talviverkot 16

#aikakaupungissa 12

#kuva, kuvaruno 11

#kesä, kesäaika 10

#kuusi 9, #aikapekkalassa 8, #savo, savolax 7, #metsä, metsässä 7, #hiihto 7, #helsinki 6, #espoo 6, #puu, puutarha 6, #saari, saarikoski 6, #kävely, kävelyllä 6, #canth 5, #syksy 5, #lumi, lumityöt 5, #linnut 5, #ferdinandvonwright 5, #haminalahti 4, #metsot 4, #onni 4, #sauna 4, #tervo 4, #vispo 4, #kulttuuri 3, #luonto 3.

Siihenkö se seitsemän vuotta hujahti Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa ja Tervossa? Kuvaakaan en muista, ennen kuin katson. Sitten saankin lähes jokaisen instaotoksen hetken ja paljon muuta, mitä ei tapahdu ruudulla. Seitsemän vuotta instaelämää ei mennyt ihan suotta, kun näen pilkahduksen myös tulevasta.

Alun perin liityin Instagramiin tavatakseni hyviä kuvia ja jakaakseni valokuviani. Tekstit, stoorit ja videot olivat sivuseikkoja, jotka tulivat kuvaan myöhemmin. Hästägeillä piirrän kuitenkin karttaa siinä missä kameralla, mutta mihin esimerkiksi #aikasaaressa viittaa 91 kertaa sen mielessä, joka ei tiedä mitään yhdestä pohjoisen Kallaveden saaresta..." 

(Parnasso 5/2021, vrt. Tuli & Savu 8.9.2020)

P.S. Kirjoitin esseen keväällä. Kesällä runoilut keskittyivät lähinnä sarjaan "Hylättyjä esineitä", ja hästägit kuivuivat. Kun en lisää tekstiä, katsotaan nyt, mihin kuva kantaa.

Monday, September 27, 2021

Hylättyjä esineitä 44 | Lövar

Kallavesi Kuopio 2021.

1

Vihreä kuiske maan

sataa kullankeltaisena:

kahisevat muistot.

 

Pajukielellä lepäsin.

Korustasi heräsin

kesänkorvalle.

 

2

Hylättyjen lehtien

lennolla kahlaan pimeyttä

talven kentäksi.

 

Esineennahoissa odotan

syksyn peittoa. Tukka kasvaa

pilven harmaaksi.

 

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/  Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.

Friday, September 24, 2021

Päivittelin blogeja | Blogs 2007-2021

Päivän tuuma: Älä tee tolloa,
niin sitä paperia mahtuu enemmän roskakoriin.
Päivittelin pitkästä aikaa blogeja Luvun alla -labelsissa, joka löytyy toiseksi alimmaisena tämän postauksen oikeasta laidasta rullaamalla. 

Aloittaessani omat postaukseni vuonna 2007 seurasin mielenkiintoisimpina pitämiäni blogeja liki päivittäin, ja lisää seurattavia löytyy edelleen esimerkiksi Suomen Kirjailijaliiton listauksesta.

Tänä päivänä blogi-kirjoittamisen henki pihisee juuri ja juuri. Jaan Kaplinski on kuollut, mutta moneen muuhun verrattuna hänen viimeinen päivityksensä heinäkuulta vaikuttaa tuoreelta.

Seuraamistani 36 sivustosta noin puolet näyttää yhtä kuolleilta kuin Kaplinski, tai niitä on päivitetty useampi kuukausi sitten. Varsin harva palvelee edes jonkinlaisena e-portfoliona tekijänsä tuotantoon.

Blogi-kirjoituksen alkuaikojen nautinnot löytyvät nyt jostain muualta. Vaikkapa Facebookista, Instgramista ja toisista stooreista, joita seuraan yhtä vähän kuin Twitteriä.

”Päivästä päivään, tuumasta toimeen” blogejaan jatkavat muun muassa Vesa Haapala, Antti Hurskainen, Jukka Kemppinen, Antti Nylén, Panu Rajala, Juha Siro, Markku Soikkeli, Juhani Tikkanen ja nettikirjoittamisen tutkija ja opettaja Risto Niemi-Pynttäri.