Konstnärsbröderna von Wrights Dagböcker 1996-2010. |
Valehtelemista voi sanoa
taiteilijan työksikin. Mutta on olemassa myös totuutta liippaavia faktoja,
jotka saattavat auttaa, kiinnostaa tai ikävystyttää teoksen mahdollista
vastaanottajaa. Romaaniin Taistelevat metsot (2020) liittyen luettelen
nyt kuusi tosiasiaa, jotta seuraavan kerran tavatessa, ”voitte nähdä, kun minä
valehtelen”.
1) 1) Romaanin nollapiste on saari, aivan kuten edellisessä romaanissa Kuoharit I–III (2018). Ilman yhtä pohjoisen Kallaveden saarta, josta on linnuntietä noin neljä kilometriä Ferdin synnyinkotiin, tekstiä ei olisi syntynyt – yllättäen ja pyytämättä.
Jos siis Kuoharit vaati
pihtisynnytyksen, ”metsot” hyppäsivät lentoon taksin takapenkiltä matkalla
synnytyslaitokselle.
2) 2) Taistelevien metsojen
ensimmäinen lähde oli Tiedekirjan alesta löytämäni von Wrightin
taiteilijaveljesten päiväkirjojen ensimmäinen osa: Magnus von Wright Dagbok
1824–1834.
3) 3) Toiseen hankkeeseen – yhdenpäivänromaani
sekin – liittyen kiinnostuin ensin von Wrightien tuntemattomiksi jääneistä
siskoista Fikasta, Rosasta ja Minasta. Sitten Ferdinandin
uskollisesta palvelijasta Ville Huttusesta, josta tiedetään yhtä vähän
kuin Ferdin siskoista.
4) 4) Pyhäpäivänä tiskatessani satuin kuulemaan Ferdinandin viimeisen palvelijan Aaro Miettisen haastattelun, joka synnytti lopullisen päätöksen kirjan kirjoittamisesta. Vuonna 1952 haastatellun 81-vuotiaan Miettisen ääntä on ”toistaiseksi kuultavissa” Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-4391078.
5) 5) Ensimmäinen käsikirjoitusversio lähti
liikkeelle Svenska Litteratur Sällskapetin postitettua 50 eurolla koko
seitsenosaisen veljesten Dagbokien sarjan 1996 –2010.
6) 6) Päiväkirjojen taustoja täydensin vähitellen Ateneumin taiteilijakirjeillä ja von Wrightien Kansallisarkiston kirjeillä.
MMuikkuravintola Sampossa 25. syyskuuta 2020 "kuusi faktaa romaanista" kerrottiin suurinpiirtein näin. Päivää aikaisemmin Varkaudessa selitin samoja juttuja Sykkeessä.
Seitsemän fiktiota
Tietokirjojen lisäksi olen lukenut viime vuosina muutamia kaunokirjallisia teoksia, joissa kerrotaan kuvataiteilijasta.
Paavo Rintalan Jumala
on kauneus kuvataiteilija Vilho Lammesta 1959.
Tracy Chevalierin Tyttö
ja helmikorvakoru, suom. Arja Gothoni, 2001. Alankomaalaisen Johannes
Vermeerin helmikorvakorutytön näkökulmasta kerrottu taulun taustatarina
1600-luvulta.
Rakel Liehun Helene
kuvataiteilija Helen Schjerfbeckistä 2003.
Mila Teräksen Jäljet
Helen Schjerfbeckistä 2017.
Kati Tervon Iltalaulaja
2017. Kuvataiteilija Ellen Tesleffin kesä palvelustytön näkökulmasta,
kuten Tracy Chevalierin romaanissa.
Maylis de Kerangainin Maailma
käden ulottuvilla, suom. Ville Keynäs ja Anu Partanen, 2019. Muotokuvamaalaarin
rakkausromaani.
Antti Tuurin Levoton
mieli kuvataitelija Arvid Bromsista 2019.
PS
Kalle Päätalon romaanissa Huonemiehen poika (1971), joka aloittaa Iijoki-sarjan, kuvaillaan samantapaista miestä kuin Taistelevien kertojapoika Kipinän isä. Puukko-Lassin esikuva oli Päätalon äidin Riitun appiukko eli Kallen mummon miehen Johanneksen isä Lars Vääräjärvi, tunnettu suurrosvo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti