Kirjoittajan päiväkirja jatkaa siitä, mihin blogi Kuva ja sana (2021–2007) päättyi.
Uusi blogi: https://kirjoittajanpvk.blogspot.com/
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toisia kuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toisia kuvia. Näytä kaikki tekstit
tiistai 8. maaliskuuta 2022
maanantai 1. marraskuuta 2021
"Ei metsä kuole" museossa | Hope from Wood
 |
| Arkkitehtuurimuseo Helsinki 2021. |
Kuusikirjan jälkisanoissa ”Kuusen juuria” kerrotaan runon syntyneen Jaan
Kaplinskilta saaduista vaikutteista: ”Metsännenää Tapion juurilla
parannettaessa miellytys luvuin ja hyvityssanoin ei saanut olla vihainen vaan
lempeä. Tässä lempeän myöntymisen tilassa virolaisen Jaan Kaplinskin runoja lukiessa
on kirjoitettu runo ’Ei metsä kuole’.” (189).
Toivo puusta
-näyttelyn kuraattori on muun muassa Runoraadista tuttu kulttuuritoimittaja
Minna Joenniemi, ja näyttely on auki 10. huhtikuuta 2022 asti (Arkkitehtuurimuseo Kasarmikatu24, Helsinki).
Tanssi kurkkien kanssa
Kaplinskia näin useamman
kerran ja kerran tapasin kotipaikallaan Virossa liki Võrua sen verran, että
sain runon kokoelmaan Liiketoimintasuunnitelma (2004):
ensikäki Kaplinskin
arboretumissa
se ei kuku minulle pitkää ikää tupakka suussa
talvituvassa valkea uuni,
nokiset seinät
kylmällä lattialla lämpimät matot
”inhimillinen tekijä”
runoilijan vihreässä hatussa
portilla hän kertoo
tanssineensa
kurkien kanssa (68-69)
P.S. Runon Kitty Todd Arboretumin kuviin liitetty versio löytyy blogista toukokuulta 2007:
http://jounitossavainen.blogspot.com/2007/05/ei-mets-kuole-kitty-todd-arboretum.html
lauantai 23. lokakuuta 2021
Hylättyjä esineitä 48 | Pinsamma verser
 |
| Tuulia Iso-Tryykäri: Lähetetty, öljy kankaalle (2017) Kuopion taidemuseon näyttelyssä Nupit kaakkoon 25.9.-9.1.2022. |
Häpeä voi
hävitä,
lähetä.
2.
Vaimea
mahalasku
vahva
siemensyöksy.
3.
Samaa
mieltä
, mutta
4.
Jos
metsään tahdot mennä
Kafka syö
läskisoossia.
5.
Aina,
kaikki,
ei ikinä
muodossa.
6.
Aikani
ajoin aikasi ohi. En enää näe
kun
kutsut.
7.
Avasit
oveni auki
kuten
Doors.
8.
En saa
piirtää sinulle suuta
ja
raskasta viikonloppua.
9.
Benjamin
myöskin.
10.
Myös porkkana
on säe.
11.
Päivän runot dinosauruksia
elävien huoneet fossiileja.
12.
Mikä sinua
ajoi mikä pidätti
sen vei
sturm und drang.
13.
Antamatta
mitään
tykätä
ystävänä, peukuttaa!
14.
Koukuksi
punot lumppulankaa
Mit dir
Docke kungeln.
15.
kuin
piranja tuikkuja
pienesti hyväksi
ja hyvästi
16.
Mikä tykkee mistäi.
17.
Jospa
Juma vain koettelee
jakaakseen
lumen ja jään.
18.
19.
Ja
edelleen kato, katso eteen
ja taakse
olet yksin sivullinen.
20.
Puu tuo
uupuu, kuvastasi puuttuu
vielä
ajan varmuutta.
21.
Silleen
heitetty hylätty on
ajalta
poimittu ajattomaksi varustettu.
22.
Puu/ tuu!
vaadin
katsomatta
sivuun ensin.
23.
Missä
oli, on nyt tämä yritys
sanoa,
sanoitko: Et ole esine.
24.
Kertomus
mistä tulet
minne
menet Lydia Davis?
25.
Kaikki
sinusta vikoja
minussa:
nolot säkeet 23.10.2021.
26.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
torstai 19. marraskuuta 2020
Taistelevat metsot 1886 | Stritande tjädertuppar 2020
 |
”Totta on, että lapsena lähestyessäni Haminalahtea kotikuntani Tervon suunnasta emme odottaneet Wrightien kansallismaisemaa vaan Puijon tornia: milloin se kaupungin merkki näkyy ensimmäisen kerran. Suopeltovuoresta meillä ei ollut hajua, mutta vuoren alla puristimme nenästä Kuopion kaatopaikan lemujen tulvahtaessa Ylösen Eeron mustaan Volgaan.” (”Jälkisanat” Taistelevat metsot, Aviador 2020, 302.) Kuva: Paavo Hyvärinen/Muistojen Tervo. |
Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) tunnetuin maalaus ja vuonna 2020 ilmestynyt romaani. Ferdinandin taulu valmistui vuonna 1886, ja yhdenpäivän romaani kertoo teoksen suunnittelun vaiheista heinäkuussa 1884.
 |
| Savonia-palkinnon ehdokkaat ja raadin perustelut. Kuva: Savon Sanomat 21.11.2020, B3. |
Taistelevista metsoista käy
ilmi Ferdinand von Wrightin tarkka paneutuminen niin kohteen kuin sen
taustankin kuvaamiseen. Hän kuvasi maalauksen linnut tieteellisen tarkasti
luonnollisessa ympäristössään, joka noudatteli topografisesti täsmällistä
maisemaa. Romantiikan hengessä suomalainen identiteetti oli sidottu luontoon
kuuluvaksi, jonka myötä myös kuvataiteissa esitetyt luontoaiheet muodostuivat
kansallista identiteettiä korostaviksi tekijöiksi. Täten Taistelevista
metsoista välittyvä suomalaisen koskemattoman erämaaluonnon kuvaus
nousi tekijäksi, johon kansan syvät rivit pystyivät samastumaan. Taistelevia
metsoja voidaan pitää avainteoksena suomalaisen luonnonkuvaamisen
traditiossa…” (Jyväskylän yliopisto: Mutku-materiaalit 23.2.2017 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/materiaalit/klassikot/materiaalit/ferdinand)
Arvostelut
”Savolaisittain eloisa ja yhtä kaikki
mainio romaani rakentuu dokumenttien täydentämäksi kolmiomaiseksi asetelmaksi,
jossa minä- ja hän-kerronta liukuvat sukkelasti yhteen. Ferdinandin
oppipojan ja kesärengin minä kertoo itsestään myös hänenä. Tällöin hän
esiintyy kahdella nimellä. On Kipuna ja J.F. Cooperin kirjoista
tuttu Unkas.
Tyyli tuo mieleen
Ferdinandin lintutaulut, joiden sommittelu usein noudattaa kolmiomuotoa.”
(Teppo Kulmala:
”Erakkotaiteilijan metsonkatsomus. Yksi kesäpäivä valaisee Ferdinand von
Wrightin persoonallisuutta”, Savon Sanomat 18.11.2020, B5) https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3163626
”Jouni
Tossavainen kirjoittaa yleissuomea, mutta savolaisena hän viäntää ja kiäntää
tapahtumia. Yhden päivän romaanissa on mennyttä ja tulevan odotusta, ja
voimallisen ähellyksen tuloksena Ferdinand von Wrightistä maalautuu
varsin elävä kuva, renki Villen silmin. /- -/
Jouni Tossavaisen suurtyö
on taiteellisesti kehitelty, historiallisia faktoja kunnioittava ja
kielellisesti omalakinen romaani. Perusratkaisussa on mallinnettu
sääminkiläisen Joel Lehtosen pääteoksen Putkinotko rakennetta.”
(Erkki Kiviniemi:
”Taistelevat metsot on faktoja kunnioittava, taiteellisesti omalakinen romaani,
jolla on luonnonsuojelullinen pohjavire”, Kulttuuritoimitus.fi
16.10.2020)
Lisätietoja
Mitä sitä tuli taas valehdeltua |
Sex
fakta om romanen
Tosia asioita ja fiktiota Taistelevien metsojen
taustoista.
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/mita-sita-tuli-taas-valehdeltua-sex.html
Taistelevien metsojen
maisemia YouTubessa
https://www.youtube.com/watch?v=5EofUcKGp2k&t=9s
”Haminalahdesta” 1869 ja 2020 | Ferdinand
von Wright
Kuopion taidemuseon julkistamistilaisuudessa pidetty
puheenvuoro.
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/haminalahdesta-1869-ja-2020-ferdinand.html
Metsojen soidinmenot Oodissa | Storytell
Taistelevat metsot äänikirjana.
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/10/metsojen-soidinmenot-oodissa-storytell.html
"Millaista on työstää
äänikirjaa" | Yle Radio Savo
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/millaista-on-tyostaa-aanikirjaa-yle.html
Ruotsalaisuuden päivä | Svenska dagen för
170 år sedan
Magnus von Wrightin päivä Helsingissä 170 vuotta
sitten.
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/11/ruotsalaisuuden-paiva-170-vuotta-sitten.html
Taistelevat metsot, 2020 | A Sample of
Afterwords
Savon Sanomien
juttu kirjailijasta.
http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/taistelevat-metsot.html
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3084119
PS
tiistai 22. syyskuuta 2020
”Kaikki on niin kuin olla pitääkin” | Jorma Korpela
 |
| Kuopion Yhteiskoulun opettajan ja kirjailijan muistomerkki Yhteiskoulun eteläpuolen seinässä. Kaupungissa "kaikki on niin kuin olla pitääkin", kun Yhteiskoulu nimitettiin Lumitiksi. |
Kuopiolaisen kirjailijan Jorma Korpelan (1910−1964) julkaistun tuotannon viimeiset rivit.
”Ja se tie oli aivan tavallinen tie, Lammi ei saanut
koskaan kulmilleen kaipaamaansa sankarin sädekehää. Mutta se oli kuitenkin se tie,
joka tekee ihmisestä miehen ja miehestä ihmisen.” (Tunnustus 1960, 221)
”No entä mitä tekemistä tällaisella joutavalla
kertomuksella on sotamies Sopasen kanssa? Ei kerrassaan mitään. Suutari Sopanen
makasi haudassaan parin sylen syvyydessä, jossa hänen luunsa hiljalleen
lahosivat ja hänestä tuli paljasta multaa, ministeri ei edes muistanut häntä
enää. Sotamies Sopasen tarina oli päättynyt.
Vain joskus – ani harvoin – tuli oikeusministerin
mieleen ajatus, onkohan kaikki niin kuin ollakin pitää. Silloin hän ryhdisti
rintansa, katsoi kuvansa peilistä ja sanoi sen nähdessään: kaikki on niin kuin olla
pitääkin. Virhettä ei ole tapahtunut koskaan.” (Kenttävartio 1964, 213)
lauantai 25. heinäkuuta 2020
Maaseudun menneisyys | Farmer Simo and His Family
 |
| Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaa 2020. |
Yli koko maan
teemme tiettäwäxi
Että sitte
kuin ME olemme kautta
Jumalan
siunatut lapsillamme
Toivo, Selma,
Ida, Alma, Otto, Simo, Tyyne, Hilma, Anna ja Emil
Suuri
Ruhtinaan ja Suomen maasa
täydellisä
woimassansa viljelivät kuin Isämme
maanviljelijä
Simo Myllymäki:
Toivo, Simo
ja Emil.
 |
| Petäjäveden kirkko. |
ME ALEXANDER I.,
Jumalan Armosta,
Kejsari ja Itsewaldias
yli koko Ryssänmaan
etc. etc. etc.
Suuri Ruhtinas Suomen
maasa
etc. etc.
Teemme
tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olem-
ma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustus- lait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruh- tinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nautinneet: Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättämänä heidän täydellisä woimasansa. Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päiwänä Maalis- Kuusa 1809. |
Pääkirja on korkiammasti
omalla kädellä alakirjoitetu
ALEXANDER.
Että tämä on
meidän kieleemme oikein käätty,
vahvistaa Armollisimman käskyn jälkeen
ROB. H. REHBINDER,
Palvelusta tekevä H.M. Kejsarin tykönä
Suomen asioissa.
vahvistaa Armollisimman käskyn jälkeen
ROB. H. REHBINDER,
Palvelusta tekevä H.M. Kejsarin tykönä
Suomen asioissa.
Lähde:
Painettu julistus.
perjantai 24. heinäkuuta 2020
torstai 9. huhtikuuta 2020
Etsin työtä mitä tahansa | Ich suche Arbeit jeder Art!
 |
| Kuva Jyväskylän Talven Talvipalatsi-näyttelyesitteestä, Keski-Suomen museo 1.-23.2.1986. |
 |
| Ilta-Sanomat 11.3.1985. |
Berliiniläisen työttömän kuvaa taidegraafikko Jyrki Siukonen käytti Tampereen kirjaston lukusalissa 1985 teoksessaan, joka oli esillä myös Jyväskylän Talven näyttelyssä ”Talvipalatsi” 1986.
 |
| SS 10.4.2020, B3. |
perjantai 9. elokuuta 2019
Kuva ja/kuten runo | An Unknown Poet
 |
| Runokukon reissujen varrelta löytynyt Tuntemattoman runoilijan "Runoilija", jonka taustalla runoilija Kari Aronpuron valokuva Kari Aronpuron Tampereen työhuoneen ikkunasta. |
Runokukon paluu: Rytkönen puhuu ja Tossavainen laskee pisteet, kun Kuopiossa runoillaan viimeinen lavarunouden SM-kisan karsinta. Nähdään perjantaina 9. elokuuta 2019 ravintola Gusto Runinissa klo 19.00. (Runokukon edellisestä keikasta on kaksi tai kolme vuotta, kumpikaan kukon päistä ei muista aivan tarkasti.)
lauantai 16. maaliskuuta 2019
Päivän Alepa | "Where the EU, There a Problem"
 |
| Miksi mistään ei saa selville, kuka on luonut Alepalan kevätkannen? Valon lisäksi Sanna Karlströmin runot tuovat kesän jopa Salelle. Kuva: Otava. |
Missä Onni, siellä uni on
sanoi Soini salilla
Alepan ananasta maistellen.
Ison perässä juostaan, pientä
jää tilille: Eiffelistä pisara
huulillasi, Niagaran putouksilla
kuivaa kikatusta.
Korkeassa talossa mummo
maalta viihtyy, pelkää
avaimensa puolesta.
Lihavia koiria porvarit
hotkii pyyt, paskat
pienetkin jää siihen
siivoamatta kuin Talvi-
vaara, puhdas rahavesi
kuplivan kevyttä
vaalia raskasta juoda.
torstai 23. elokuuta 2018
"Kvinnorna vid Tjursjön" | Tuija Lindström
naisia järvessä |
sonnia vesillä
alastomat kivet |
kumma kesä
kuumat kasvot | päästä
päähän
tiistai 20. maaliskuuta 2018
Päiväntasaus | Songlines from Helsinki
Missä on meidän koti
kun hautapaikasta ei
ole tietoa.
Mutta kun on kevät, alkaa
tehdä mieli
toiseen paikkaan
perjantai 13. toukokuuta 2016
Runot ja kuvat samassa salkussa | Word as Image
 |
| Seppo Heiskanen: "Runot ja kuvat samassa salkussa", Nuori Voima 1/1979, 8-9. |
maanantai 17. marraskuuta 2014
Herra Tossavainen matkustaa | A Newspaperpoem (39)
nouseva kone taivaassa;
avaruuksia avaava jyly
kaipauksen ääni.
Lentävässä kohinassa
sanotaan: Pitäkää turvavyö kiinni
istuessanne paikallanne;
maalla ja merellä yhtä lennokasta
kun Herra Tossavainen matkustaa.
 |
| Hernesaari, Helsinki 17.11.204. |
Puheenjohtaja vaihtuu | The Union of Finnish Writers
 |
| Sarjakuva: Pertti Jarla. |
"Käytätkö kirjailijan tekstejä? Tilaatko
kirjailijalta esiintymisiä tai kirjoitustöitä?"
Suomen Kirjailijaliitto on koonnut avuksesi tietopaketin
kirjallisuuden käytöstä sekä tekstien ja esiintymisten tilauksesta
kirjailijalta:
"Kirjailija on taiteen ammattilainen, joka kirjoittaa
ja esiintyy ammatikseen. Hänen tulonsa muodostuvat pienistä puroista ja vain
harva saa toimeentulonsa pelkästä kirjamyynnistä. Huolehtimalla asianmukaisista
palkkioista mahdollistat kirjailijan kirjoitustyön ja teet tärkeää työtä
suomalaisen kirjallisuuden puolesta."
Suomen Kirjailijaliittoa Kari Levolan jälkeen johtanut Tuula-Liina Varis ei ole enää ehdolla, kun uutta puheenjohtajaa valitaan lauantaina 22.11.2014 klo 15.00 alkaen Helsingissä.
perjantai 12. syyskuuta 2014
Askartelija Aronpuron collage | A Newspaperpoem (37)
 |
| Kari Aronpuro & Banks L Steppburn: "Pyöreitä Half-Centennial, kapaa ja kollaasia", pääkirjasto Metsossa Tampereella 20.9.2014 asti. |
Näyttely Pyöreitä Half- Centen- nial, kapaa ja
kollaasia on ripustettu runoilija Kari Aron- puron runoi- lijan- taipaleen välietapiksi. Syksyllä
1964 ilmestyi hänen esikoiskokelmansa Peltiset enkelit, Kirjayhtymä ja tänä kesänä hänen 22. kokoelmansa pelkkää barnumia, ntamo.
Aronpuron näyttelyesitteen mukaan käsitetaiteilija Banks L Steppburn syntyi
Haskihatussa vuonna 2009. Hänestä on joitakin, lähteestä johtuen epäluotettavia tietoja
Aronpuron runokokoelmassa Kihisevä tyhjä, ntamo 2010. Siinä, että hänen ensimmäiset
kuvansa ovat jo vuodelta 2008 ei ole Aronpuron mielestä mitään poikkeuksellista, nousihan Alberto Caero
da Silvakin haudastaan kirjoittamaan runoja vielä Fernando Pessoan ilmoittaman
kuolinvuoden jälkeen.
erään lakatun ruokapöydän lasilla
peitetylle tasolle levitetystä
vahakankaasta.
Hänen alkuperäänsä pitänee luonnehtia
ennemmin
ilmaantumiseksi kuin syntymiseksi.
Steppburn kuvasi digikamerallaan aluksi ainoastaan
arkistokohteita
kunnes
oivalsi voivansa käyttää laitetta myös muissa ympäristöissä.
Filosofi Jean Baudrilardin ajatukset
valokuvaamisesta valolla
kirjoittamisena (photo-
graphy) kiehtovat häntä.
'Valokuvaamisen ihme,
sen ns. objektiivinen näköisyys,
on se, että se paljastaa perin pohjin ei-objektiivisen
maailman.
On paradoksaalista, että kameran linssi paljastaa maailman
objektiivisuuden
puutteen. Analysoiminen
ja jäl- jentäminen eivä auta ratkaisemaan tätä
ongelmaa.
Valokuvauksen tekniikka vie meidät kopion taakse
trompe l'oeilin alueelle.
Visuaalisen tekniikansa epärealistisen
leikin, todellisuuden viipaloimisen,
liikkumattomuuden,
hiljaisuuden
ja liikkeiden feno-
menologisen pelkistämisen vuoksi valokuvaus
vahvistaa itselleen aseman kuvan sekä
puhtainpana että keinotekoisinpana esittäjänä.'
Konseptualisti Steppburnille ideat ovat tärkeämpiä
kuin niiden tekninen toteutus.
'Kun taiteilijasta tulee teknisesti liian taitava,
hän
tekee lipevää (slick) taidetta' (Sol LeWitt).
Banks Legionin (Mark. 5:9) ideat ovat
silmiinpistävän usein
lähtökohdaltaan kirjallisia tai kielellisiä.
Runoilija Aronpuro tunnetaan kautta tuotantonsa
readymade-materiaalin hyödyntäjänä. Jo esikoiskokoelmansa eräissä pitkissä
runoissa "Zodiac (aivofilmi)" ja "Mosaic" hän käytti objet trové -fragmentteja. Aronpuron mukaan virikkeen
tähän hän lienee saanut T.S. Eliotin, Ezra Poundin kovalla kädellä muokkaamasta
runoelmasta Waste Land (1922), suom. Autiomaa (1949).
Vuonna 1965 Aronpuro julkasi runsaan
palautteen saaneen kollaasi-
romaanin Aperitiff – avoin kaupunki. Tietoinen
bricoleur, sen hyödyntäjä mitä käsillä, hänestä kehkeytyi 1970-luvun jälkipuoliskolla Kemissä Claude
Lévi-Straussin La pensée sauvagesin ruotsinnoksen Det vilda tänkandet
lukemisen jälkeen.
Yli satavuotias moderni kollaasi (collage, liimaus)
oli alun perin kuvataiteen taide-
keino. Näyttelyn kollaaseissa runoilija-bricoleur,
askartelija Aronpurolla on ollut käsillä, kuviksi liimattavana kartonkia, sanomalehteä,
merikarttaa, tapettia, tulosteita, valokuvia, postikortteja, pellavakangasta,
palttinaa, samettia, hiekkapaperia, kahvikupinalusta ym. roskia, currya...
9.9.–20.9. pääkirjasto Metsossa.
Banks L Steppburn & Kari Aronpuro
Kapaa ja kollaasia
Collages & Pics
Peltiset enkelit 50 v. Kirjayhtymä, 1964
pelkkää barniumia & Pyydettyä, ntamo 2014
Kapaa ja kollaasia
Collages & Pics
Peltiset enkelit 50 v. Kirjayhtymä, 1964
pelkkää barniumia & Pyydettyä, ntamo 2014
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Keväisten hetkien vaellus | Alberto Caiero
 |
| Eeva-Liisa Isomaa: "Unohdettuja ja muistettuja päiviä", Galleria G Pieni Roobertinkatu 10, 2.-20.4.2014. |
Tajoa pitkin pääsee Maailmalle,Tajon takana on Amerikka
ja niiden onni jotka sen löytävät.
Kukaan ei ole koskaan miettinyt mitä mahtaa olla
minun kyläni joen takana.
Kyläni joki ei herätä mitään ajatuksia.
Ken on sen varrelta, hän pelkästään on sen varrella.
(Fernando Pessoa: Hetkien vaellus, Otava 1974, suom. Pentti Saaritsa, 31)
maanantai 10. syyskuuta 2012
Miten me kestämme | A Newspaperpoem (11)
Miten kestämme painamatta
"kun käy toteen
että runous ei ole mitään"
sanomalehti vielä vähemmän?
Menee mailleen tämäkin vuosi
vähä ystävyys kulutetaan
loppuun
euro vaihtuu rautaan ja lehti pilveen.
”Etkä ole mitään
jos minua ei linkata”, lainaa myös tämä.
Haavikko kysyi ja minä
opetan
sanomalehtirunon päätteeksi:
Välitunnin kello aikuisen
korvissa
jäätelöauton ääni;
lasten leikit jatkuvat
Männistön
julmasti lakkautetun koulun pihalla.
Näin me kestämme painumatta.
(Sunnuntaisuomalainen 9.9.2012)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
