Kuva ja sana | Word as Image

Tämä on taidetta, joka ei elätä.

Taiteella ei ole itseisarvoa, jos kansa päättäisi. Niukasti, mutta kuitenkin näin on pääteltävissä Helsingin Sanomien kerrankin todellisia esimerkkitaiteilijoita käsitelleen jutun kommenttien perusteella. Taiteen vastaisuutta hyvin argumentoituna piti 354 lukijaa ja taiteen puolesta äänesti 320.

Kun kulttuurisivulla esitellään yleensä taidekentän voittajia, Asta Lepän juttu (HS 26.5.2018) on harvinainen poikkeus, joka kertoo Raakel Kuukan ja Petteri Paksuniemen esimerkkien kautta siitä, miten suurin osa taiteilijoista elää. Jäävuoren huipun sijasta kurkistetaan kerrankin pinnan alle. Uutinenhan ei ole, että kirjailija saa päätyöstään palkkaa 2 000 euroa vuodessa, vaan se, kuka on kuitannut minkin palkintorahan ja maksaako Laila Hietamies vai Jari Tervo enemmän veroja.

Koska poikkeus on useimmiten jutun juju, ketä tavallinen todellisuus kiinnostaisikaan, ja mikä muu kuin media tietää sen paremmin. Tavallisella on kuitenkin tavattoman hyvä taito mennä piiloon, jonka löytäminen teettää enemmän työtä kuin pinnat, nämä meidän sulot, joita niin mielellään laitetaan esille.

Asta Lepän kuvaama Kuukan ja Paksuniemen tavallisuus on se taiteen iso pelto, josta muutamia kukkia poimitaan tänä päivänä, mutta kukaan ei tiedä, mikä siemen itää 50 vuoden päästä. Jos taiteen tätäkään luonnetta ei mieti ja kytkee taiteilijan elämän reaalitalouteen, voi tulla tulosta sillä riskillä, että rikkaruohojen mukana on ulostettu tulevaisuudessa itävät siemenet.

Asta Lepän tavallisuudesta löytämän uutisen tavattoman vähäisen mielenkiinnon, joka ‒ aivan kuten taiteen kohdalla ‒ ei ole juuri missään suhteessa jutun merkittävyyteen, vahvistaa sekin, että kommentteja kertyi vain 29 (tosin kaikki nimimerkin suojissa harjoitettua somehölinää, jolla loppujen lopuksi lienee yhtä vähän merkitystä ymmärryksen lisääjänä kuin penkkiurheilulla liikkumisen suhteen)?

Joka tapauksessa näinkin pienestä otoksesta selviää, miten vääristynyt käsitys taiteilijan elämästä ‒ saati taiteen olemuksesta ‒ on perussuomalaisten keskuudessa ja keskusteluissa. "Jos taide elättää, se on työ", on nimimerkkikirjoittelun perusväite, jonka kumoamiseen ei tarvita kuin Aleksis Kivi. Eikö Kivi tehnyt työtä, koska taide ei juuri häntä elätellyt. Ja mikä työ hänen olisi pitänyt hankkia, koska Seitsemän veljestä ei pitänyt kirjallisuuden harrastelijaa hengissä.

Kuka lukee, se näkee:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005694926.html

Yksinkertaistin juttua jakamalla kaikki kommentit, joko taiteen vastaisiin tai taidetta puolustaviin.

Tämä on taidetta, joka elättää.

Taidetta vastaan

"valittu köyhyys ei ole köyhyyttä"
Fiksu kommentti tietokirjailijalta.

Jos taide elättää, se on työ.
Jos ei, se on harrastus, jonka lisäksi pitää hankkia työ.

Hyvin argumentoitu 96

Rum Ration

Niin...mitähän lukijan nyt pitäisi tämän artikkelin perusteella tuntea? Kollektiivista syyllisyyttä siitä että jos ihminen valitsee olla taiteilija mutta ei menesty? Ärtymystä yhteiskuntaa kohtaan joka ei jaa riittävästi tukea? Turhautumista yleisöä kohtaan, joka ei osta taidetuotoksia riittävästi? Ehkä meillä kaikilla tosiaan on rajoitteemme...

Hyvin argumentoitu 40

Sananjaloin

Mikä tekee taiteilijoista parempia kuin muista ammatinharjoittajista, joista ei näitä tunteen ja intohimon jalo palo -juttuja kirjoitella ja joilla ei ole edes mahdollisuutta hakea taiteilijaeläkettä?

Hyvin argumentoitu 39

GBE

”Silloin vakavissani harkitsin, että lopetan taiteen tekemisen. Aloin katsella avoimia kuvaamataidon lehtorin virkoja.”

Minkä ihmeen takia ei ryhtynyt kuvaamataidon opettajaksi? Säännöllinen, kunnon kuukausipalkka ja usea kuukausi lomaa vuoden mittaan tehdä omaa taidetta.

Hyvin argumentoitu 36

Ajatusten tenava

"Kun rahaa ei enää ollut, oli pakko ilmoittautua TE-toimistoon"

Ei voi kuin onnitella kirjailijaa tästä valaistumisen hetkestä, kyse on ns. perusjutusta. Taiteen tekeminen on hienoa, mutta on kohtuutonta olettaa että taiteilijan ruokkiminen on jonkun toisen, ihmisen tai instituution, vastuulla.

Hyvin argumentoitu 29

Lähespätevä

Kun verotusta alennetaan ja apurahat lopetetaan, taiteilijat kyllä menestyvät. Ihmisillä on jälleen rahaa hankkia taidetta ja julkisten apurahojen lopettaminen karsii markkinoilta harrastetaiteilijat.

Hyvin argumentoitu 22

En käytä nimimerkissäni erikoismerkkejä

Sama tilanne on monella muullakin yrittäjällä. Pitäisikö valtion taata yrittäjille kohtuullinen toimeentulo?

Hyvin argumentoitu 22

Emptor

On epäreilua, että taiteilijoille on luotu sellaisia erityisoikeuksia, kuten julkisista varoista maksetut apurahat tai jutussa mainittu valtion taiteilijaeläke. Monilla ihmisillä on erilaisia intohimon kohteita, kuten vaikkapa urheilu, kirjallisuus tai käsityöt. Sikäli kun näillä intohimon kohteilla ei pysty itseään elättämään, ihminen hankkii jonkin sellaisen työn, jolla tämä onnistuu, ja toteuttaa itseään sitten vapaa-ajalla. Näin pitäisi toimia oikeudenmukaisuuden nimissä myös taiteilijoiden kohdalla.

Hyvin argumentoitu 17

Cityoen11

Sosiaalituki on viimesijainen, hätätapauksessa annettava tuki. Nyt on sosiaalityöntekijä tehnyt virheen. Vapaaehtoinen työssäkäymättömyys ei ole tuen tarvetta, vaan laiskuutta.

Hyvin argumentoitu 14

Musta hevonen

" ..rahaa silmälaseihin .."

Miksei hän mennyt töihin.
Ei silmälasit nykyisin niin paljoa maksa ja palkasta rahaa olisi riittänyt muuhunkin.

Hyvin argumentoitu 14

Sananjaloin

Kas, kun esimerkiksi minun kahden alani ammatinharjoittajista ei ole koskaan kirjoiteltu lehdissä itku silmässä sitä, kuinka kurjaa on, jollei tuotetta osteta riittävästi.

Ei ole keksitty "valtion ylimääräistä ammatinharjoittajaeläkettä tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta". Taiteilijoille on. Kyllä he valtion mielestä ovat parempia kuin muut itsensä työllistäjät - vai kuinka sinä tämän bonusmahdollisuuden näet?

Mistä sinä muuten luit, että taiteilijoita kohdellaan huonommin kuin muita ammatinharjoittajia? Tässä artikkelissa ei sellaiseen viitata sanallakaan.

Hyvin argumentoitu 9

Musta hevonen

Tajuat kai sen verran, että me muut sitten joudumme maksamaan taiteilijoiden taiteilut ?

Meidän lapset on sitten ilman jalkapalloa ja suksia. Tosi reilua ?

Hyvin argumentoitu 7

Rum Ration

Jep, varmaan kertoo myös establismentin ja kulttuurieliitin toisilleen jakamista kunnianosoituksista. Ulkopuolisin silmin kovin sisäsiittoinen systeemi. Tavallaan kuin apurahapiiripienipyöriirahansullemullejako? Eikö niin?

Hyvin argumentoitu 4

Tuubatus

Hassua, että luova työ yhdistetään taiteilijuuteen.

Tässä maassa on tuhansia luovia töitä ja työtehtäviä.

Siis ihan oikeita töitä, joista maksetaan ihan oikeaa palkkaa ... palkkaa joka on usein selvästi mediaanipalkkaa korkeampi.

Hyvin argumentoitu 3

Urukhai

Väärin.

Sosiaalitoimisto ei myönnä silmälaseja, vaan kela antaa maksusitoumuksen (200 €) paikalliselle Instrumentariumille.

Hyvin argumentoitu 1

Musta hevonen

Jos taiteillaan verottajan kustannuksella, niin se on aina pois käytännössä vanhusten huollosta ja lasten suojelusta.

Ei ole kysymys taiteilun arvostamisesta, vaan siitä, että ihmiset elättävät itsensä.

Hyvin argumentoitu 1

Taiteen puolesta

Bamix

Kiitos tästä jutusta HS ja Asta.1 Nyt oltiin kulttuurin asialla. Tärkeä juttu.

Hyvin argumentoitu 51

On kukkahattusetiäkin:

Onneksi olkoon Raakel Kuukka! Olet ansiokas taiteilija! Ilman taidetta Suomi ja koko maailma olisi paljon ankeampi paikka joten taiteilijaeläke ja apurahat ym. ovat yksi hyvä tapa osoittaa että taiteilijoita tarvitaan.

Hyvin argumentoitu 37

Olipa kerran tämäkin kommentti

Siis mitä ihmettä? Nämä taiteilijat ovat jo töissä, tekevät työkseen taidetta, kirjoja yms, mistä eivät kuitenkaan saa sellaista palkkaa, jolla tulisi toimeen.

En voi tajuta että Suomi vielä vuonna 2018 on näin taidevihamielinen maa, jossa erilaisuutta ei arvosteta eikä ymmärretä, ainoa kommentti 97% mielestä kaikille luovan alan tekijöille on 'mennä oikeisiin töihin'. Huh huh!

Hyvin argumentoitu 40

zeroness

Emptor On epäreilua, että taiteilijoille on luotu sellaisia erityisoikeuksia, kuten julkisista varoista maksetut apurahat tai jutussa mainittu valtion taiteilijaeläke. Monilla ihmisillä on erilaisia intohimon kohteita, kuten vaikkapa urheilu, kirjallisuus tai käsityöt. Sikäli kun näillä intohimon kohteilla ei pysty itseään elättämään, ihminen hankkii jonkin sellaisen työn, jolla tämä onnistuu, ja toteuttaa itseään sitten vapaa-ajalla. Näin pitäisi toimia oikeudenmukaisuuden nimissä myös taiteilijoiden kohdalla.

Taas levitetään tuota virheellistä urbaania legendaa, että apurahat olisivat jotenkin yksiselitteisesti julkisista varoista. Ihan vain tiedoksi, ylivoimainen osa valtion myöntämistä apurahoista tulee Veikkauksen varoista. Tietysti tuostakin voi alkaa ulista, että mummelien uhkapelirahat menee (hui kauhistus!) taiteen tukemiseen. Jos niin ei saa olla, pitäisi kyllä samalla periaatteella lopettaa myös urheilun tukeminen veikkausvaroista.

Valtaosa apurahoista tulee kuitenkin yksityisiltä säätiöiltä. Jos tuosta haluaa ulista, pitää valittaa siitä että säätiöt saavat päättää itse omista rahoistaan. Moni haluaa taidevihakiimassaan ulista, joten annetaanpa tämän typerän argumentaatiojunan puksuttaa. Voisimme siis lähteä rajoittamaan kapitalismia kieltämällä säätiöitä tuhlaamasta rahaa "turhuuteen". Tässä ajattelutavassa taidehan on niin umpityperää sontaa, että apurahojen myöntäminen taiteeseen voidaan rinnastaa ongelmitta setelien polttamiseen roviolla. Siispä voisimme vaatia, että noin ei saa tehdä vaan rahat on käytettävä vaikka vanhustenhoitoon tai lastensairaalaan. Kun lukee näitä kommentteja, en yhtään ihmettelisi jos vaikka joku puolue ottaisi tällaiset rajoitukset osaksi puolueohjelmaansa.

Hyvin argumentoitu 37

Mistä ruoka?

Mikähän artikkelissa saa sinut ajattelemaan, että taiteilijat olisivat jotenkin parempia kuin muut ammatinharjoittajat? Päinvastoin artikkeli kertoo, että heitä ainakin kohdellaan huonommin kuin muita ammatinharjoittajia.

Taiteilijaeläkkeessä ei ole mitään kadehdittavaa. Se on kuin kenen tahansa työeläke, paitsi että sitä saavat verraten harvemmat kuin mitä muut ammatinharjoittajat saavat muita työeläkkeitä.

En tiedä, miksi muiden ammattien harjoittajat haluaisivat mahdollisuutta hakea taitelijaeläkettä, toki he hakevat oman alansa työeläkettä, kun aika on.

Hyvin argumentoitu 23

Rum Ration Niin...mitähän lukijan nyt pitäisi tämän artikkelin perusteella tuntea? Kollektiivista syyllisyyttä siitä että jos ihminen valitsee olla taiteilija mutta ei menesty? Ärtymystä yhteiskuntaa kohtaan joka ei jaa riittävästi tukea? Turhautumista yleisöä kohtaan, joka ei osta taidetuotoksia riittävästi? Ehkä meillä kaikilla tosiaan on rajoitteemme...

Eiköhän valtionpalkinto kerro jo jonkinasteisesta menestyksestäkin? Taiteilijoilla vain tulotaso ja menestys eivät mene käsi kädessä, siitä artikkeli kertoo.

Minusta on lämpimien onnittelujen paikka Raakel Kuukalle, myönnetystä taiteilijaeläkkeestä! Lopunelämän taiteilu on nyt keveämpää kun perustoimeentulo on taattu, hän osaa sitä varmasti arvostaa, käsitän hyvin helpotuksen tunteen ja iloitsen hänen puolestaan. Kaikkea hyvää!

Hyvin argumentoitu 41

Mistä ruoka?

Sanon vielä, että kerta toisensa jälkeen, miten mielenkiintoista taideasiaa lukeekin; minut yllättää aina kommentoijien taidevihamielisyys, aina uudestaan. Toivottavasti tämä on kuitenkin muuttuva seikka kun kommentoijatkin uudistavat ajatusmaailmaansa. Ellei taide kiinnosta, ei sitä tarvitse silti aktiivisesti vihata ja väheksyä.

Hyvin argumentoitu 53

Pseudo Nyymi

Luitko juttua kunnolla?
Silmälasi -episodi tapahtui 2000-l alussa.
Silloin ei Kela vielä hoitanut sossun tehtäviä.

Hyvin argumentoitu 17

Mistä ruoka?

Ahaa, sinäkö se olitkin, joka lainasi Raakelille rahaa, että hän sai näyttelyn pidettyä (kertoi artikkelissa joutuneensa ottamaan lainan, saadakseen näyttelymaksun maksettua). Hienoa, taidat salaperäisesti sittenkin pitää taiteesta, kun jätit lapset sen vuoksi ilman jalkapalloa ja suksia ja mitä vielä, koska pelkästään niiden hinnalla harvoin saa vielä näyttelyä pidettyä. Kiitos sinulle siitä, taiteen puolesta. Lapsillekin taide tekee hyvää.

- kommenttini saat sinänsä jättää omaan arvoonsa, tämä nyt oli tällaista myöhäisillan sanailua - mutta olisi hienoa, kun pystyisit hitusen arvostamaan taiteilijoidenkin tekemää työtä. Se on ihan oikeaa työtä ja on suuri harmi, että vain harva heistä kuitenkaan saa tarvitsemaansa työaikaa- tai rauhaa, puhumattakaan toimeentulomahdollisuutta, mikä siis kääntäen on yhtäkuin mahdollisuus tehdä työtä.

Hyvin argumentoitu 14

enduzzer

"...elänyt reilut kaksi vuotta Kelan peruspäivärahalla (35,88 euroa per päivä)."

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat molemmat 32,40 arkipäiviltä (viitenä päivänä viikossa). Aktiivimallileikkurin jälkeen 30,89. Näistä menee vielä vero 20 prosenttia.

Hyvin argumentoitu 7

PS Jos luet kommentteja ääneen tai tulkitset vaikkapa Runopuulaakissa, laita huutomerkki Hyvin argumentoidulle.

Kirjan kunnosta päätellen sain lukea ensimmäisenä Kuopion kaupunginkirjastosta teosta Maamme romaani. Esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä (2017). Seuraava lukija saakin irtolehtipainoksen tutkimuksen hajotessa käsiin kertalukemisella.

Näin ollen suomalainen kirjallisuudentutkimus ei tähtää pelkästään länsimaisen metafyysisen ajattelun purkamiseen, vaan dekonstruoi myös fyysisesti paperiin sekä kiinnitettyä että kiintynyttä kirjoitusta. Niinpä Jyväskylän yliopiston Nykykulttuuriin tutkimuskeskuksen julkaisu 121 on saatavissa myös maksuttomana pdf-tiedostona.

Kuudentoista kirjallisuudentutkijan esseissä vain yhden lähteistä löytyy Markku Eskelisen teos Raukoilla rajoilla (2016), joka läpäisee koko Maamme romaanissa käsitellyn itsenäisyyden ajan suomenkielisen proosan osalta. Kysessä lienee tutkijoiden tunnustus Eskelisen teokselle, jonka sisäistäminen vaatii pitempiaikaista perehtymistä.

Toisaalta, koska Eskelinen ei ole mukana esseekokoelmassa, jään odottamaan hänen arvosteluaan kollegojen teoksesta. Taustaa mahdolliselle kritiikille löytyy Eskelisen blogista Raukoilla rajoilla, jossa hän kommentoi teoksensa vastaanottoa, ja täältä.