Kuvaton | Memory

Taivas mikä metsä maa
tästä ei tule kuvaa
pelkkää lumeksi maalattua varjoa

Kaikki valo
imeytynyt multaan vihreä kuolevaisiin
kuin muisto ihosta, kaulan tuoksu

Se riittää muisto nyt osaa voi selittää
negatiivin valottomista kohdista
eli kuvasta jossa hän on ihan musta
lakritsi savusaunassa eikä hymyile.

Muisto riittää jossain se poika lieto alkaa takoa
raaputtaa höpöttää laihaa karttaa

(Kaksitoista kuvaa: "VIII", s. 53)

Kaupungin ikävä | Redwoods on Tampere

Jossain maa
näissä päivissä
lähellä kaupunkia,
niin lähellä.

Lehmus kopioi itsensä
asfaltin alle, peruskiveen
muurataan lehtien kartta,
pieni työkalu
mummon linnuille.

Kissa kehrää,
radiossa pitkiä sanoja,
rapisee uunin siemeniä
pieniä rihmastoja
risahtelee
mielihyvän muistiin:

tuttu jo 13
bussi Nirvaan
tuttuja
Metso
Pispalan kirjasto
Pyynikin polut, mänyn
latvojen
pilvet
parhaita paikkoja.

ja jo nyt jo
Tehtaanpiippu heidän muistonsa
lemu.
Ei meillä pysyväistä
kauppanurmikkoa
kun tulevaista etsimme
jokseenkin lukuisa väestö suhteellisen ahtaiden rajojen sisällä.
Enkä millään jättäisi tätä.
Kaupungin ikävä.

Ajan säkitys
aivon lohkoissa
rapsuttaa
eri tahtiin, meteli on
etten tänään saa
kuin tulet uuniin
jonka suulla runot
testataan.

Kun uuni ei syty
alan jo epäillä
etten tee virheitä;
terve sielu
terveessä tomumajassa
onnen kuvaa antaa,
kirkasta.
Liekki hulmahtaa punainen
lippu heiluu, terve!
paperikorissa oli taas aatteet
turvassa, savu,
jonkun silmiä hankaa.

Onni onnen
aika
sininen
miksi näin
päin näin? Se on se
ja sama sano.
Ei paljon soitata.

(Hevoskomppi: "Jossain maa" ja "Ajan säkitys", s. 7 ja 8)

Seitikit kutisevat | Spiderman in The Spruce

Seitikit
kutisevat narussa,
keittiön patterin päällä
veri jäätyy päähän.

Mustia kummia merkkejä
vasten ikkunaa;
jalat pystyssä seitikit
silmää iskevät:

polun
päällä
tanssivat naisen
vihreät
sormet, tai

kerkät kuusen käpälät

(Hevoskomppi: "Seitikit", s. 13)

Onko sen kertominen, mitä näkee, jotain vastaavaa kuin sisäpuolensa kääntäminen ulospäin? Ja onko oppia sanomaan, mitä näkee, oppia antamaan mahdollisuus nähdä sisämme.

(Hevoskomppi, s 19)

Hupi ja kauna | Jouissance and Grudge

Hupi
kynänteroitus
eli
pupu syö porkkanaa

Musta
valkeat
valat

kun huutelee metsää
kyllä ääni
vahvenee.

(Hevoskomppi: "Hupi" ja "Mustat", s. 41 ja 43)

Alussa oli | In The Beginning

Alussa oli
a
haa
se on nyt näin
tämä teksti
muistan mitä valitsin
sattumalta
lopuksi
oppii näköjään näkemään
kuka puhuu nyt
a
A A
pyramidit kävelee
ö sanoo englantilainen, ei, ei
ui ui ui
suomalainen
kuulee
onko tämä runoutta
vai ranskaa

(Hevoskomppi: "Alussa oli", s. 54)