Kirjoittajan päiväkirja jatkaa siitä, mihin blogi Kuva ja sana (2021–2007) päättyi.
Uusi blogi: https://kirjoittajanpvk.blogspot.com/
"Runo on maalaus ilman muotoja, ja maalaus on runo, jolla on muoto"
Kirjoittajan päiväkirja jatkaa siitä, mihin blogi Kuva ja sana (2021–2007) päättyi.
Uusi blogi: https://kirjoittajanpvk.blogspot.com/
Saarismäki Tervo 1980. |
piikkilangan takaa.
Haravakoneen piikkeihin takertuu
etanoita ja usvaa.
Takkuiseen kaislikkoon
lipuu airoton vene.
Näillä Jarkko Laineen ”Maamme runon” loppusäkeillä aloitin jutun
”Autius voittaa” (18.1.1980), jossa julkaistua kuvan ja sanan paria pidän ensimmäisenä
valokuvarunonani. Lähetin filmit ja liuskat Sisä-Savon lehden
päätoimittajalle Jorma Airaksiselle Mäntsälästä, jossa työskentelin
Ohkolan B-mielisairaalan kylvettäjän apulaisena ja siivoojana.
Kuvassa näen viimeisen kerran Saarismäen kotitilan savusaunan, tosin
ilman kattoa. Toisen Aki Luostarisen ja Risto Rasan runoihin
liittyvän valokuvarunon sain julkaistuksi Sisä-Savon toimitusharjoittelijana
Suonenjoella 18.4.1980.
Runo ”Viimeinen pari” päättää 9. tammikuuta 2021 aloitetun Hylättyjä
esineitä -sarjan, jota on käynyt katsomassa/lukemassa 16 047 vierailijaa
(3.1.2022). Eniten kävijöitä keräsi 21.4. ”Eksyjän opas” (502) ja vähiten
sarjan kolmas pari ”Den föflutna tiden” (34).
Valokuvarunot on kirjoitettu vuoden vaihteessa päättyneellä valtion viisivuotisella apurahalla. Kiitoksena veronsa maksaneille julkinen lukuoikeus jatkuu, mutta valokuvarunouteni jatkoja mietin, kehitän ja tulostan jossain muualla kuin Kuvassa ja sanassa.
Pojan usko lapsen-
uskon loppu.
Onnellinen pari, kumpikin
onneton tavallaan.
Kiroillaan esineelle
vaikka varpaaseen sattuu.
Vanhoilta jäljiltä
uusille laduille.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
Qinghai Kiina 2013. |
pelkkä hiukkanen
on luojan luomaa pölyä
koko ihme kaikki tomu
kerros kerrokselta
laskee itsensä esineeksi
arkkuun tai ehkä tuhkaksi
olioksi1 joka on laajempi versio
ihmisen kohteesta.
1 Ranskalaisen filosofin Henri Bergsonin (1859–1941) ilmaisu chose voi olla objekti tai kohde, mutta jos puhutaan olioista, jotka esiintyvät havaintokentässä on luontevampaa sanoa joko ”olio” tai ”esine”. ”Esinehän on nimenomaan esiintyvä olio. Bergsonin mukaan kohde (objekti) on suppeampi versio esineestä tai oliosta.” (Jan-Ivar Lindén: ”Todellinen elämä: Bergson ja koettu luonto”, Tiede & Edistys 3/2021, 159)
Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso 5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
Hernesaari Helsinki 2014. |
Siellä missä hiljaisuus pölyä
kerros
kerrokselta
laskeutuu. Talo
kuolleita
kuolleiden
joukossa
ihminen
hylätty hauta
esine kuivuu
lepää
syö maan
rauhaa
hiekkaa
juurineen.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
Tervaruukki Kuopio 2021. |
Helikopterin
jälki
ei jää
kaupungin ääneksi.
Se tulee
päälle jäällä.
Joka askel
ihme
uus
mahdollisuus. Aika on niin
mahdoton, ei
mikään toistu
samanlaisena.
Paitsi ajatus,
ajatteluksi
sanottu mahdottomuus.
Ihminen myös
taivaassa pääeläin.
Se lentää
suoraan, telkkä aikansa
pintaa
pitkin. Perhoset vaan
lepattaa
ilmaan ikuista ajatusta
Du liegst
im grossen Gelausche.
Samassa
sairaskopteri palaa
horisontin
takana.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
Savon Sanomat 12.12.2021, A5. |
Vallan vahtikoiran
sijasta SS-toimittaja sukii jälleen myötäkarvaan niitä, joilla päätösvaltaa on.
Ääneen pääsevät vain valmistelevaa virkamies ja kaksi suurinta puoluetta,
keskusta ja kokoomus.
Miksi lautakuntavaiheessa
oppositioon jääneiden demareiden ja vihreiden korjausesityksiä ei esitellä
muutoin kuin virkistysmielessä ja pelkona, että helmikuussa valtuustossa
saattaa tulla yllätyksiä?
Ja edelleen jätetään
uutisoimatta metsänhoitosuunnitelmaa varten kaupunkilaisille tehdyn kyselyn tulokset.
Vastanneiden, demareiden ja vihreiden näkökulmasta juttu – saati kuopiolainen
metsä – näyttää ihan toiselta.
Lisätietoa täältä.
Ja vielä mielipidesivulta (SS 21.12.2021) kommentti juuri siitä, mikä jutusta uupuu.
SS 21.12.2021. |