tiistai 4. marraskuuta 2008

Runokuva ja kuvaruno -näyttely Värinä | VISPO

Kirjakauppakahvila Oiva 15. – 31.10.2008

Sininen seinä

54 Minä jos ei sano minä, kuva: Pekkala, Tervo 2008

58 Kartan virheistä, kuva: Nimetön, Kuopio 2008

”Nimetön, homage Arno Rafael Minkkinen: Omakuva, Petrin Hills, Praha 1989”, kuva: Kallavesi, Kuopio 2008

154 Mustavirta, kuva: Lönnrotinkatu, Kuopio 2007



Ikkunalla

”Nimetön”, Friisilä, Kustavi 2007

”Nimetön”, Puijo, Kuopio 2008



Talviseinä

”Nimetön, homage Nina

Roos: Nimetön, 1991”, kuva: Puijo, Kuopio 2008

18 Me rakennamme pintoja, kuva: Puijo, Kuopio 2008

114 Puut on kauniit ja kelit, kuva: Iso hautausmaa, Kuopio 2008






Välissä

126 Puu ja kivi, kuva:

Lönnrotinkatu, Kuopio 2000




Kesänurkka

42 Wagnerin

ihanteellisessa kaistaleharsintametsässä,

kuva: Saarinen, Tervo 2007

60 Isokuusi on näin pieni, kuva: Saarismäki, Tervo 2008


Sinipari

152 Ikävä, kuva:

Lönnrotinkatu,

Kuopio 2008

164 Pyökkiä voi silittää, kuva: Pekkala,

Tervo 1993

Kahviseinä

112 Nyt yli kymmenen vuotta, kuva:

Pekkala, Tervo 2004

(Markku Räisänen ja oik. Virpi Poikolainen)



Ovella

62 Neulaskieli, kuva: Haminalahti, Kuopio

2007


Kuvien numerointi viittaa Kuusikirjan (Like 2008) sivunumeroihin. ”Nimettömiä” kuvia ei ole julkaistu teoksessa.

Värikuvien (n. 29 x 41 cm) vedostamisesta kiitos kuuluu kuopiolaiselle valokuvaajalle Pentti Vänskälle, ja Kuusikirjan taitosta vastaa Otavan graafikko Perttu Lämsä.

Värinä-näyttely on tilattavissa blogin kuvittajalta ja sanoittajalta: tossavainen.jouni@gmail.com.

VISPO kts. myös Varsinais-Suomen Runoviikkojen runokuva & kuvaruno -näyttely 3.-9.11.2008.

Arvio | Cry over spilt milk

"Kuopiolaisen Jouni Tossavaisen (s. 1958) Kuusikirjaa voi pitää runoilijan kokoomateoksena, joskin epätavallisena sellaisena. Kirja käsittää runoja kymmenestä runokokoelmasta, ja kaikissa runoissa kuusi on jollain lailla läsnä."

Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien kriitikko Outi Kaikkonen aloittaa näillä sanoilla Kuusikirjan ensimmäisen arvostelun, joka löytyy Kritiikkiportin kautta.

Arvioni Philip Rothin ja Don DeLillon romaaneista löytyy 3.11. Savon Sanomista:

"Philip Rothin edellinen romaani Jokamies (2007) kertoi nimettömän mainosmiehen tarinan. Nyt samat vanhenevan miehen pelot avautuvat Rothin kaksoisolennon Nathan Zuckermanin kautta.

Rothin (s. 1933) ja Don DeLillon (s. 1936) uudet romaanit yhdistää New York. Erakko Zuckerman palaa maalta stadiinsa juuri Bushin uudelleen valinnan edellä 2004, ja DeLillon Putoava mies kuvaa Bushin valinnan taustaksi World Trade Centerin sortumisen 11.9. 2001, jonka jälkeen Zuckerman lopetti lehtien lukemisen...

maanantai 3. marraskuuta 2008

Arte y pico | Wow. The Best Art. Over the top.

Kirjailija Anita Konkka antoi Sanat-blogissaan kansainvälisen tunnustuspalkinnon Kuvalle ja sanalle. Blogin kuvaajana ja sanoittajana kiitän ja otan vastaan.

Palkinto on peräisin Uruguaysta, Arte y pico-blogista ja sen säännöt ovat seuraavat:

1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Rajaan Arte y pico -kuvaani niitä suomalaisia blogeja, joissa vierailen useimmiten ja joissa luetaan runoutta. Rajaan otoksestani työn puolesta eli firman piikkiin tehdyt, asiakaspintaa hakevat blogit, koska ”runous jos mikä on pienyrittäjyyttä”.

Kuten Luvun alla -listastani huomaa en pidä nimimerkeistä, ainoana sellaisena on mukana perussuomalainen yksityisyrittäjä Paskamutsi, jota en välttämättä haluaisikaan tavata toisin kuin vaikkapa jossain tässä kaupungissa asuvan taiteilijan Sari Hakalan, jonka blogin Toinentoinen kautta löysin mutsiyrittäjän. Luotan nimittäin siihen, että sitä hedelmällisempään keskusteluun päästään, mitä harvemmin piilotamme kasvomme nimimerkin taakse; joko me olemme ihmisiä tai sitten ei.

1) Karri Kokon kirjoitusalusta Lyhyttavaraliike sisar- ja veliblogeineen on pisimpään seuraamiani verkkoteoksia. Kokko on innovaattori, innoittaja, sekä uutta etsivä että keksivä runoilija.

(Kuten Anitan Sanat-blogin listalleen ottanut Ikkunaiines -- jonka nyt laitan tähän, vaikka en yleensä linkkaa nimimerkkeihin -- mainitsee Kokon ”runot hämmentävät kahtalaisella kauneudellaan: perinteisillä metaforilla, joita löytyy irrationaalisen, uuden kielen keskeltä. Kuvitus on, silloin harvoin kun sitä on, aivan omaa mekaanisluontoista iloitteluaan. En yleensä tee turhia reissuja tähän blogiin, ja monesti saan sieltä kotiinviemisiksi runon tai runokuvan kainalooni.”)

2) Leevi Lehdon nettisivun blogi sisältää 2000-luvun runouden poetiikan, joka on tislattu esseekokoelmaan Alussa oli kääntäminen (Savukeidas 2008).

3) Jukka Kemppisen Kemppinen päivittää otavalaista estetiikkaa sumean logiikan tarkkuudella.

4) Pauliina Haasjoen Olossa ja muodossa virrataan tuolla toisaalla, vähän sellaisessa kuin Silja, Jonimatti, Miia, Mikael, Juhana, Henriikka, Lassi, mitä en hahmota kuin sopivasti mennen tuullen; ei elossa eikä ruumiissa ennen tätä sisustusta.

5) Risto Niemi-Pynttärin verkkoblogi KunKirjoitan jatkaa siitä, mistä syntyi hänen väitöskirjansa Verkkoproosa, tutkimus dialogisesta kirjoittamisesta (ntamo 2007).

(Ohje pokaalin saajille: Kopioikaa ja tallentakaa pokaali työpöydälle tai johonkin kuvatiedostonnee ja siirtäkää se sieltä omana blogiinne.)

torstai 2. lokakuuta 2008

Värinä | Photos and poetry Kuopio 15.10. - 31.10. 2008



Hyviä kirjauutisia | Good News from Savolax

"Viime syksynä metelöin Kirjain-lehden Perkele-palstalla siitä, miten maakuntalehtien kulttuurisivuja kuopataan. Esimerkiksi Savon Sanomissa kulttuuritoimitusta pienennettiin kahdella toimittajalla samaan aikaan, kun etusivun jutuiksi nostettiin Susanna Sievis -tyyppistä julkkukirjallisuutta.

Nyt on vedettävä sanojaan takaisin, ainakin kirjallisuuden suhteen. Nimittäin viimeisen puolen vuoden aikana SS:n ja Keskisuomalaisen yhteistyöllä on julkaistu enemmän kirja-arvosteluja kuin Helsingin Sanomissa, ehkä jopa tarkemmalla seulalla kuin Turun Sanomissa, jonka arvosteluja on helppo seurata netin kautta.

Aamulehtihän menetti mahdollisuutensa valtakunnallisena vastapainona Hesarille, kun sen netti tuli maksulliseksi. Kalevankaan netissä kulttuuriin ei törmää ensimmäisenä toisin kuin Turun Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, ja kesäkuun 2008 alusta lähtien tilannetta on korjannut Kritiikkiportti.

Määrä ei tietysti kerro laadusta, mutta Väli-Suomen lehtien suunta on kuitenkin toinen kuin oletin. Iltalehdestä tullut SS:n uusi päätoimittaja Jari Tourunen näyttää uhraavan sentään muutaman euron kulttuurille, vaikka hänen isäntänsä on ollut ennen muuta emoyhtiö Keskisuomalaisen taloudesta hyvää huolta pitänyt päätoimittaja Erkki Laatikainen.

Jos Laatikainen kesti avustajabudjetin lihottamisen kirja-arvostelujen osalta, niin sitä voisi olettaa myös KSML:n uudelta päätoimittajalta Pekka Mervolalta. Jo nuoremman ikänsä puolesta Jyväskylän ja Kuopion kollegoiden luulisi ymmärtävän toistensa kieltä.

Toisaalta nuoruus ei takaa viisautta, jota pitkäjänteinen kultuuriviljelys vaatii. Arvostelueuron satoa ei korjata kvartaalissa. Arvostelijaan on sijoitettava vuosia, ennen kuin lukija voi nojata häneen.

JOUNI TOSSAVAINEN

(Kirjoittaja on kuopiolainen kirjailija, joka avustaa Savon Sanomia.)"

(Kritiikin Uutiset 3/2008)

lauantai 27. syyskuuta 2008

Tutkijoiden yö | Anti Festival Kuopio 26.9. 23:26


"
Miltä näyttää seuraava eduskunta, kun siellä missien ja televisiojuontajien lisäksi painelevat nappia ne, joitten herkimpiä ruumiionosia, muhinoita ja kännejä olemme saaneet ihailla BB:ssä? Tekstiviestit ovat siinä systeemissä vanhaa morsetusta." (Outi Nyytäjä, HS 27.9.2008)






tiistai 23. syyskuuta 2008

Kövek esnek! | Look out! Falling stones!

Sanan ja kuvan rajapintaa tutkii unkarilaisen L. Simon Lászlón runovalokuvakirja Japán hajtás (FISZ - Kortárs Kiadó, 2008), jonka László vaihtoi runovalokuvakirja Metsännenään (1990) Marin tasavallan pääkaupungin Joshkar-Olan baarissa. Tuo Chicago-baari saattaisi sijaita kirjailija Jarkko Tontin Vihreän langan kongressikolumnin mukaan vaikkapa Helsingin Uudenmaankadulla.

Lászlón teos on sivuiltaan leikkaamaton, ja jos erehtyy käyttämään paperiveitseä, valokuvat menevät rikki. Láslón nettisivu lienee pelkistetyimpiä versioita.

Tekstin ja kuvan rajapintaa lähestytään myös kirjailija Mara Leen ja runoilija Martin Högströmin näyttelyssä Galleria Huudossa. Näyttely on osa gallerian Textkonst-projektia.