Ensimmäinen huuto | Books

TEEMU FORSS
Hapankorppumeri
ntamo 2009, 123 s.

Näyttelijänä Teemu Forss (s. 1973) on tullut tutuksi ainakin Kuopion kaupunginteatterin näytelmissä Hotelli Moliére ja Alladdin ja taikalamppu. Forss on tehnyt myös musiikkia kaupunginteatterin näyttelijän Markus Petsalon kanssa.

Kirjoittamista Forss opiskeli Kriittisessä korkeakoulussa vuosina 2002 ja 2003. Hapankorppumeri on Forssin esikoiskokoelma, joka alkaa avaralla runolla. Vaikka taivas on täynnä ”lintuja ruostetta / tummia tähtiä”, kuten Pelle Miljoonan Moottoritien alussa, runon minä ei sykerry, vaan näkee laajemmin:

(...jatkuu Savon Sanomat 23.2.2010)

Pidettiin koko Tuisku | The soup was a little one

Were held
throughout
the tuisku matikkakatiskoilla
Raunon and Kalev with.
The soup was a little one
swam to another fish trap.
Networks, pike,
perch and
lahnanlitukka.

(Pidettiin koko Tuisku / matikkakatiskoilla Raunon ja Kalev kanssa. / Keitto oli pikkuinen / ui toiseen katiska. / Networks, hauki, / ahven ja lahnanlitukka.)

Pelastustie | On a Emergencyroad in Kuopio, Finland

Pelastustiellä
varjojen kaiku
kuultava kaaos

(On a Emergencyroad
shadows, depth
consult chaos)

Gogolia uusiksi | We will read out Gogol in Kuopio

Lainan päivän ja Sanomalehtiviikon aluksi Gogol-lukumaraton Kuopion pääkirjaston kokoussalissa maanantaina 8.2.2010 klo 14-18.

Tervetuloa kuuntelemaan venäläisen kirjailija Nikolai Gogolin Nenä-teosta sekä Jukka Mallisen alustusta Nenästä ja Gogolin elämästä.

Lukijoina mm. kulttuurijohtaja Pekka Vähäkangas, kirjastotoimenjohtaja Hilkka Kotilainen sekä kirjailija Jouni Tossavainen. Myös yleisö pääsee halutessaan ääneen ja lukemaan teosta tilaisuudessa. Tule mukaan ja anna teoksen viedä mukanaan!

Viimeinen kirje Liljalle | Books

Bengt Jangfeldt:

Panoksena elämä. Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä.

Suom. Juhani Lindholm, WSOY 2008, 630 s.

Rakas Lili!

Liljani, Sinä olit ainoa syyni kirjoittaa, ja Sinä olet ikuisesti muusani; sinetöin tahtoni yhdellä luodilla.

Sydämessäni lyijy kasvaa korkoa, joka tarkoittaa myös rahaa. Tekijänoikeuksieni perimisjärjestys on luettavissa Stalinin poikia varten laatimassani viestissä: ”Toveri, hallitus, perheeni ovat Lilja Brik, äiti, sisareni sekä Veronika Vitoldovana Polonskaja.”

Sijoitan viimeisen pelimerkkini rintaan, en ohimooni.

(...jatkuu Tuli & Savu 3/2009 s. 56 - 57)

Metsän sieni on vihreä ovi | Enter, The Green Door

Astu vihreästä ovesta, kehoittaa hän, ja vihreästä ovesta on käytävä sisään kuin tenniskentälle. On löydettävä metsän olohuone viihtyäkseen kuin ammattimies pelissä. Joka on löytänyt, viihtyy. Hänellä on suuri kyky havannoida ympäröivää terävästi ymmärtävällä silmällä ja tehdä monista itsestäänselvyyksistä näkyvästi huomionarvoisia ja saada kanssakävijät ajattelemaan, että kerta kerran perään joka tapahtuma on ainutkertainen, jokainen rutiininomainen suorituskin aina omanlaisensa. Hetkissä on puolensa, ja kuusikko täynnä havainnoitavaa, joka täytyy vain pysähtyä huomaamaan palelematta. Kuka tietää seisoo kuin järki hankkeessa: Kuusen oksalla / lumen muotoinen pahka / kuin se sulaisi. Näin luonnossa, ja sitten urheilua: Lumi tuli muttei uni / Ja kentällä on etsittävä varpaille / uusi pitävä ote.

(Enter the green door, he exhorts, and the green door is a corridor inside the tennis court. We have to find the forest as a living room so that we can thrive as good as the professional in the game. Who has found, thrives. He has a great ability to find out surrounding the eye and incisive understanding of the many truisms to make a visible and worthy of attention with visitors to think about that again and again after every event is unique, every routine performance is always unique. Moments has sideways, and the spruceforest full of observed, which just need to stop and realize without freezing. Who knows the reason rests in the project: A fir of spruce / snow-shaped wart / it melt. So naturally, and then the Sport: Snow came, but not sleep / And the ground must be sought on the toes / new grip.)