 |
| Moskova 2008. |
kaikki
katoaa terassilta.
Valo ei
riitä, filmi musta
niin täynnä
kirkkautta.
Tällä
tuulella ei silmiä
pidetä kiinni,
vaikka roskaa lentää suusta.
Toinen katse
puna juuri
läikähti.
Äkkiä syvä
sulo
salaisuus
ympäröi meitä.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
 |
| Pekkala Tervo 2007. |
Kuusen
varjossa tuomi
musta,
muistan vielä
sen häämekon
savusaunan
edessä: hyvät
löylyt
lasten
tulla, kukkasi
lumisadetta
kevään lopuksi
kesän
aluksi.
Oksaakaan en
taittanut
lapsenkaltaisena
kuten tuuli.
Tuli sitten toinen
Päivö, tappoi
tuomen
kaatoi saunakuusen.
Pätkin
koneella, pilkoin aggregaatilla
Learin
tapaan jakelin maitani:
Eihän ne
nykynuoret erota
kivääriä
haulikosta, piikkilankaa
paimenpojan aidasta.
Hyvänä
puolen lyhyt pinna;
mittava
mekkala ottaa vain pari tuntia
luonnonsuojelualueellakin.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
 |
| Kallavesi Kuopio 2019. |
Eläimen kipu
äänetön
katse. Suuri
on ihmisen valta
tuottaa
tuskaa, rakkaimmalle
aina raskain
kuorma.
Sillä me
tunnemme tien;
toistamme
yksin menneitä
vuosia,
kymmeniä:
Paljain
jaloin
vein hänet järven
rantaan,
eläväiset äänet ja vedet.
Kun
ajattelen sinua nyt
vanhan Paul
Claudelin sanat:
”Katson
mennyttä elämääni
kuin taakse
jäävää saarta.”
Aika oli
hyvä
sitäkin
kauniimpi muisto.
Tyynny
siihen sydän
kun ilta on
– kuin avoin
kämmen järvi –
veden valo hiljaisuutta
lyijyn
kirkasta.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
 |
| Kuopio 2021. |
Elämä on kone, tankkien kesä
ja talvi
kesäkuussa.
Kun neito ei
kulje vetten päällä
runoilijan synttärit
on juhlittu.
Päättymätön
riemu klassikko
kun kuollaan
kuten Pushkin1
luotiin,
Wallace köyteen
Saarikoski
viinaan.
Unohda,
unohda kaikki.
Sinulla on
myös päätyö. Tai oli.
Elämäsi
esineenä
alkoi
hyvillä lupauksilla.
1 Vuonna 1994 aloitettuja Venäjän kansallisrunoilijan syntymäpäiväjuhlia
ei jatkettu Pushkinin patsaalla Kuopiossa 6.6.2021.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
 |
| Itkonniemi Kuopio 2021. |
Virastosta lähdettyään
hän toivoi
löytävänsä parin
vaikka
paljon käytetyn
kaksilahkeisen,
tai vain virsut
joita
kutsuttiin myös nimellä TTT
eli
Tšeljabinskin traktoritehdas.1
Nykyiselle
sukupolvelle
on kerrottava
vielä miten kaukana
meidän menneisyydessä
virsuiksi
kutsuttiin
itsetehtyjä kalosseja
”joissa
joskus oli karkea autokumista
leikattu
kumipohja, jonka takia niistä
jäi
ikäänkuin traktorin jäljet”.
Jäljistä
päätellen
nuorempi
polvi tunnistaa kyllä
tyrannosauruksen,
ainoan
esihistoriallisen
lajin, joka käveli
takajaloillaan.
Hän oli se kaksijalkainen
miljoonia
vuosia sitten kuollut
lihansyöjä.
1 Vladimir
Voinovitš: Kruununtavoittelija 1979, suom. Riitta Pyykkö, 252. Vrt. myös
Erkki Lappalainen: TTT 1988/2008.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
 |
| Ferdinand von Wright 1896. Kuva: IK Inha. |
 |
| Atte Von Wright. |
 |
| Minna Canth 1894. Piirros Eero Järnefelt. |
Kanttilan kirjakahvilan
yleisön lisäksi Minnan päivän livelähetystä seuraa Helsingistä käsin Valtioneuvoston
kirjallisuupiiri, jossa on luettu teosta Taistelevat metsot. Keskustelu päättyy
klo 17.45.
Vapaa pääsy.
 |
Pohjustukseksi muutamia
hallituksen kirjallisuuspiirin etukäteen lähettämiä kysymyksiä:
Harmi, että Ferdinand sai
vähän koulutusta. Eikö hän viihtynyt taidekoulussa?
Oliko Ferdillä ankara
isä?
Kuinka läheistä sukua
veljekset olivat Venny Soldanille?
Olivatko von Wrightit
nuorsuomalaisia?
Jos Minna olisi
vieraillut Ferdin luona, niin olisiko hän pyytänyt maalaamaan taulun (omakuva)
tai myyjäistapahtumaan huutokaupattavaksi/arpajaisvoitoksi?
Minnan salongissa kävi kulttuuriväkeä,
mutta kiinnostivatko kutsut poikamies Ferdiä?
Canthin teokset ovat tätä
päivää edelleen: Salakari, Hanna, Papin perhe, Kauppalopo, Anna Liisa. Ferdinandinkin töitä ostettiin, mutta osasiko
hän hinnoitella taulunsa?
Entä saiko hän muilta perheenjäseniltä tukea?
 |
| Kallavesi Kuopio 2021. |
Nauru on
ihmisen laulu
ilman
nuotteja; kukin yksin
ja kuorossa
tavallaan nauttii
kuten linnut
toisilleen
toistaa
paritteluloitsuaan.
Nauru on
massaesiintymä
jonka toukat
nousevat esiin
lämpötilan
ylittäessä toivon
kriittisen
pisteen, yleensä
plussan
puolella kevättä –
miinuselämää
vastaan.
Nauru
rokottaa ikään katsomatta
kaikki
kielet norjaksi, mielen vetreäksi.
Nauru on
kuin riippumatto
yksi harva
paikka, jossa paha
virus ei
tartu eikä juokse niin kuin
Gangesjoessa,
johon levitetään
verkkoja
ruumiita varten.
Männistössä sen sijaan1
heitetään nauruverkkoja
koko
kansalle Ompeluseuran
määräyksellä,
sillä riippumaton
kulttuuri on
rajatonta vapautta;
koronan ja
pakkasen rajoitukset on purettu,
sopimus on
tehty vain parin
vahvan
männyn kaverina:
”Sitä puuta
puskeminen
johon on
kytkettynä.”
Mattojen
kevät
on
maattomien paluu
ilmatilaan,
jota eivät valvo koneet
vaan
na(u)rujen kestävyys.
Ollaan siis
matona matolla
kellutaan
pääroolissa:
jokainen saa
tähdet nuo
taivaan
ihmeet tavata
omalla
selällä ilman nuotit.
1 Pyytämättä ja tilaamatta kirjoitin Riippumattomalle
ulko-olkkarille runon, josta tuli 25. Hylätty esine, kun kehnon kelin takia
tapahtuma peruttiin Kuopion Männistössä 22.5.2021.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
