Eteläkuusi | A Potted Christmas Tree

Kerro, 2007, viimeinen runo.

Sonnet in the Shape of a Potted Christmas Tree

BY GEORGE STARBUCK

*

O

fury-

bedecked!

O glitter-torn!

Let the wild wind erect

bonbonbonanzas; junipers affect

frostyfreeze turbans; iciclestuff adorn

all cuckolded creation in a madcap crown of horn!

It’s a new day; no scapegrace of a sect

tidying up the ashtrays playing Daughter-in-Law Elect;

bells! bibelots! popsicle cigars! shatter the glassware! a son born

now

now

while ox and ass and infant lie

together as poor creatures will

and tears of her exertion still

cling in the spent girl’s eye

and a great firework in the sky

drifts to the western hill.

George Starbuck, “Sonnet in the Shape of a Potted Christmas Tree” from The Works: Poems Selected from Five Decades. Copyright © 2003 by the University of Alabama Press. Reprinted with the permission of the University of Alabama Press.

"Taiten rakennettuja ja painavia" | Tuli&Savu

Keväällä ilmestyneen Sinisen tornin ensimmäinen arvostelu julkaistiin Savon Sanomissa. Toinen julkinen kommentti tulikin ammattirunoilijoilta Tuli&Savussa.

Suomen ainoaa runouslehteä julkaisevan Nihil Interitin runouspalkintoon liittyvässä jutussa Juha Kulmala ja Tiina Lehikoinen keskustelevat vuoden runosadosta ja valottavat raadin palkintoperusteita. Kulmalan ja Lehikoisen lisäksi raatiin kuuluivat Karoliina Lummaa, Tommi Parkko ja Anna Tomi.

Juha Kulmala ja Tiina Lehikoinen: "Eheitä teoksia, laimeita asetelmia", Tuli&Savu nro 83/2015, 87.

Ilmasto-teemaan liittyen lehdessä on julkaistu mielenkiintoiset esseet runoilija Laura Elrickiltä (suom. Marko Niemi), kirjallisuudentutkija Lummaalta ja runoilija Reetta Pekkaselta.

Tyhjä, asumaton vai autio vuori? | Parnasso

Kirja-Varkauden, Mikkelin kirjoittajien, Pieksämäen kirjoittajien, Rantasalmen Ernestin ja Savonlinnan Akselin kirjoittajat kokoontuivat entisen metsäopiston Nikkarilan vanhassa puutalossa Pieksämäellä. 

Tamperelainen kirjailija ja kriitikko Tero Tähtinen käänsi Parnassoon 4/2015 Kiinan kultakauden runoja, joita kävimme läpi luontorunokurssilla Pieksämäellä. Wang Wein (699‒759) runon "Peurapuisto" Tähtinen suomensi:

"Tyhjä vuori, ei ketään mailla halmeilla;/

silti jostakin kantautuu ihmisääniä./

Auringonsäteet syvälle tunkeutuvat metsän siimekseen/

 ja hehkuvat vihreän sammaleen päällä."

Jutussaan Tähtinen ei mainitse runoilija Pertti Niemisen suomennosta samasta Wang Wein runosta, joka löytyy valikoimasta Jadepuu (1963).  Tähtisen "Peurapuiston" Nieminen käänsi nimellä "Hirvipuisto":

"Asumaton vuori: ei näy yhtään ihmistä,/

kuuluu vain puheen kajahtelua./

Auringon säteet tunkeutuvat metsän hämärään,/

heijastuvat vihertyen sammalista."

Kirja-Varkauden, Mikkelin kirjoittajien, Pieksämäen kirjoittajien, Rantasalmen Ernestin ja Savonlinnan Akselin runoilijoiden korvassa särähtivät Tähtisen ensisäkeen "mailla halmeilla" ja kolmannen säkeen outo sanajärjestys. Entisen metsäopiston Nikkarilan vanhassa puutalossa Kurssilassa päädyimme tällaiseen versioon 12.9.2015:

"Autio vuori, ei näy ketään/

silti kuuluu ihmisen ääniä./

Aurinko tunkeutuu metsän syliin/

sammalen vihreys syttyy."


(Parnasso 6-7/2015, 6)


PS

Savukeidas julkaisee keväällä 2016 lisää Tero Tähtisen kiinalaisen runouden suomennoksia. Kovakantisen teoksen nimi on Hiljaiset vuoret, kirkas kuu –  Klassista kiinalaista runoutta.)

Nähtäväksi jää | The Pond in November

Jää

Nyt

Jää

Jää

Jää-

Tävä

On

Jää

Jää

Vää-

Jää-

Mättä

Jää

Jää

Kuka

Jää

Ken

Jää

Jää

Hän

Jää

Jälki

Jää 

Jää

Onni | Poem of the Day: Puppy

Tielle vaan, liikkeelle

ja seis. Ääni on pennun,

ei tiedä vielä haukkuvansa

hihnassa ikänsä. Typerä koira

unohtaa missä on, vaeltelee

kunnes tuntee kravatin

äkkiä se puristaa kurkusta. Sitten itketään

pieniä ympyröitä, niistä hän löytää

itsensä. Pian sekin unohtuu

kun ruohot on tallattu,

ja hän tajuaa: tässä on kaikki.

Murina ja nalkutus jatkuu

hyvä suoja mikäli joku uhkaa.

Sillä kuka uskoisi tätä pientä:

miten sirusta surua noin iso raivo,

kukaan ei uskalla lähestyä?

("Onni" on muokattu Wesley McNairin runon "ThePuppy", 2010, mukaan.)

Lekalla riittää töitä Sanoma-konsernissa | HS

Suomen  Kirjailijaliitto käynnisti syksyllä 2014 ilmaistyön vastaisen kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa kirjailijalle kuuluvista palkkioista. Kirjailija on taiteen ammattilainen, joka kirjoittaa ja esiintyy ammatikseen – tästä huolimatta kirjailijoita pyydetään toistuvasti esiintymään ja kirjoittamaan ilman asianmukaista korvausta. Kampanja käynnistyi viime vuonna Pertti Jarlan sarjakuvan muodossa. Tämänvuotisen kampanjasarjakuvan on suunnitellut sarjakuvataiteilija Kaisa Leka.

"Sanoma-konserni on julkaisemassa lukion äidinkielen oppikirjan ja haluaisivat käyttää siinä mun runoa, ilman korvausta tietenkin. Oishan se ihan ensiluokkaista aiheuttaa lukiolaisille traumoja heidän joutuessa pohtimaan, että mitä tääkin tarkoittaa näillä puheillaan valkoisista viivoista, kaupungin syntysijoista jne, mutta ILMAN KORVAUSTA. Miten mä voisin perustella itselleni sen, ettei tekemäni luova työ ole rahallisen korvauksen arvoinen... Vaikeita juttuja. Onko vastaavia kokemuksia?"

Näin päivitteli ja päivitti Facbookiin runoilija ja Suomen Kirjailijaliiton jäsen Harri Hertell 27.10.2015.

Runoilijalla ja Suomen Kirjailijaliiton jäsenellä Sanna Karlströmillä on samanlaisia kokemuksia Sanoma-konsernista, joka julkaisee muun muassa päivälehti Helsingin Sanomia:

"Mun runoja on pyydetty muutamaan oppikirjaan,vähän aikaa sitten juuri Sanoman oliko lukion äidinkielenkirjaan, onkohan tää sama?. Mistään niistä ei ole mitään maksettu, jos muistan oikein..ainakaan tässä viimeisimmässä ei ollut minkäänlaista korvausta tiedossa.Ihme etten ole mitään kysellyt, olen aika tarkkana nykyään näissä. Kerrotko kuinka teet/käy, Harri!"

Kuitenkin esimerkiksi esikoiskirjailija ja vuoden 2015 runolähettiläs Erkka Mykkänen olisi valmis luopumaan tekijänoikeuksistaan. Hertellin blogikeskustelun mukaan Mykkäsen minitarina on menossa Särmä-oppikirjaan korvauksen kanssa, mutta mikäli Hertell ei onnistu neuvottelemaan palkkaa työstään Mykkänen kehottaa myöntymään, koska oppikirjat ovat hänen mielestään "korvaamatonta näkyvyyttä".

Hertellin tuoreimman päivityksen (28.10.2015) mukaan Sanomat maksaa jonkinlaisen korvauksen runon julkaisemisesta.

"Tämä tapaus on tullut päätökseensä minun kohdallani: aluksi ei tarjottu mitään, sitten pyysin rahaa, minulle tarjottiin rahaa, mutta pyysin hieman enemmän. Siihen ei suostuttu mutta tarjottiin kuitenkin ensimmäistä tarjousta enemmän. Suostuin. Saan siis runoni kirjaan (lukiolaisia ärsyttämään) sekä korvauksen tehdystä työstä. Olen ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jota tosin ei olisi saavutettu jos en olisi vaatinut korvausta.

PS

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto myöntää lupia käyttää yksittäisiä runoja tai tekstikatkelmia osana uutta julkaisua. Luvansaanti edellyttää, että oikeudet käyttöön ovat tekijällä. Luvalla voit esimerkiksi painaa runon osaksi lastenkirjaa tai pätkän proosaa yrityksesi kalenteriin. 

Nenäpäivän Metsännenä | Yle Radio Savo

Kuva: Petri Julkunen, Yle Radio Savo.

Runo "Metsännenä" kokoelmasta Metsännenä (Kustannuskiila 1990) löytyy Yle Radio Savon netistä äänen ja kuvan kanssa.

                Menin  metsään, sain metsännenä, taudin
joka iskee kun säikähtää.
                Ainoaksi parannuskeinoksi sanotaan anteeksipyyntöä
metsältä. Uskotaan myös että oikein osaa pyytää
                 vain tietoniekka joka arpomalla tutkii taudinkuvan.
Ei auta, ei pomppinut noppa oikeaan tähtimerkkiin:
                 pelkään edelleen
etten näe tervettä kuusta
                 enkä metsää.