Nähtäväksi jää | The Pond in November

Jää

Nyt

Jää

Jää

Jää-

Tävä

On

Jää

Jää

Vää-

Jää-

Mättä

Jää

Jää

Kuka

Jää

Ken

Jää

Jää

Hän

Jää

Jälki

Jää 

Jää

Onni | Poem of the Day: Puppy

Tielle vaan, liikkeelle

ja seis. Ääni on pennun,

ei tiedä vielä haukkuvansa

hihnassa ikänsä. Typerä koira

unohtaa missä on, vaeltelee

kunnes tuntee kravatin

äkkiä se puristaa kurkusta. Sitten itketään

pieniä ympyröitä, niistä hän löytää

itsensä. Pian sekin unohtuu

kun ruohot on tallattu,

ja hän tajuaa: tässä on kaikki.

Murina ja nalkutus jatkuu

hyvä suoja mikäli joku uhkaa.

Sillä kuka uskoisi tätä pientä:

miten sirusta surua noin iso raivo,

kukaan ei uskalla lähestyä?

("Onni" on muokattu Wesley McNairin runon "ThePuppy", 2010, mukaan.)

Lekalla riittää töitä Sanoma-konsernissa | HS

Suomen  Kirjailijaliitto käynnisti syksyllä 2014 ilmaistyön vastaisen kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa kirjailijalle kuuluvista palkkioista. Kirjailija on taiteen ammattilainen, joka kirjoittaa ja esiintyy ammatikseen – tästä huolimatta kirjailijoita pyydetään toistuvasti esiintymään ja kirjoittamaan ilman asianmukaista korvausta. Kampanja käynnistyi viime vuonna Pertti Jarlan sarjakuvan muodossa. Tämänvuotisen kampanjasarjakuvan on suunnitellut sarjakuvataiteilija Kaisa Leka.

"Sanoma-konserni on julkaisemassa lukion äidinkielen oppikirjan ja haluaisivat käyttää siinä mun runoa, ilman korvausta tietenkin. Oishan se ihan ensiluokkaista aiheuttaa lukiolaisille traumoja heidän joutuessa pohtimaan, että mitä tääkin tarkoittaa näillä puheillaan valkoisista viivoista, kaupungin syntysijoista jne, mutta ILMAN KORVAUSTA. Miten mä voisin perustella itselleni sen, ettei tekemäni luova työ ole rahallisen korvauksen arvoinen... Vaikeita juttuja. Onko vastaavia kokemuksia?"

Näin päivitteli ja päivitti Facbookiin runoilija ja Suomen Kirjailijaliiton jäsen Harri Hertell 27.10.2015.

Runoilijalla ja Suomen Kirjailijaliiton jäsenellä Sanna Karlströmillä on samanlaisia kokemuksia Sanoma-konsernista, joka julkaisee muun muassa päivälehti Helsingin Sanomia:

"Mun runoja on pyydetty muutamaan oppikirjaan,vähän aikaa sitten juuri Sanoman oliko lukion äidinkielenkirjaan, onkohan tää sama?. Mistään niistä ei ole mitään maksettu, jos muistan oikein..ainakaan tässä viimeisimmässä ei ollut minkäänlaista korvausta tiedossa.Ihme etten ole mitään kysellyt, olen aika tarkkana nykyään näissä. Kerrotko kuinka teet/käy, Harri!"

Kuitenkin esimerkiksi esikoiskirjailija ja vuoden 2015 runolähettiläs Erkka Mykkänen olisi valmis luopumaan tekijänoikeuksistaan. Hertellin blogikeskustelun mukaan Mykkäsen minitarina on menossa Särmä-oppikirjaan korvauksen kanssa, mutta mikäli Hertell ei onnistu neuvottelemaan palkkaa työstään Mykkänen kehottaa myöntymään, koska oppikirjat ovat hänen mielestään "korvaamatonta näkyvyyttä".

Hertellin tuoreimman päivityksen (28.10.2015) mukaan Sanomat maksaa jonkinlaisen korvauksen runon julkaisemisesta.

"Tämä tapaus on tullut päätökseensä minun kohdallani: aluksi ei tarjottu mitään, sitten pyysin rahaa, minulle tarjottiin rahaa, mutta pyysin hieman enemmän. Siihen ei suostuttu mutta tarjottiin kuitenkin ensimmäistä tarjousta enemmän. Suostuin. Saan siis runoni kirjaan (lukiolaisia ärsyttämään) sekä korvauksen tehdystä työstä. Olen ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jota tosin ei olisi saavutettu jos en olisi vaatinut korvausta.

PS

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto myöntää lupia käyttää yksittäisiä runoja tai tekstikatkelmia osana uutta julkaisua. Luvansaanti edellyttää, että oikeudet käyttöön ovat tekijällä. Luvalla voit esimerkiksi painaa runon osaksi lastenkirjaa tai pätkän proosaa yrityksesi kalenteriin. 

Nenäpäivän Metsännenä | Yle Radio Savo

Kuva: Petri Julkunen, Yle Radio Savo.

Runo "Metsännenä" kokoelmasta Metsännenä (Kustannuskiila 1990) löytyy Yle Radio Savon netistä äänen ja kuvan kanssa.

                Menin  metsään, sain metsännenä, taudin
joka iskee kun säikähtää.
                Ainoaksi parannuskeinoksi sanotaan anteeksipyyntöä
metsältä. Uskotaan myös että oikein osaa pyytää
                 vain tietoniekka joka arpomalla tutkii taudinkuvan.
Ei auta, ei pomppinut noppa oikeaan tähtimerkkiin:
                 pelkään edelleen
etten näe tervettä kuusta
                 enkä metsää.

Elokuvan kirous | Savon Sanomat

Suomen arvostelijain liiton suurimpaan jaokseen, kirjallisuusjaokseen kuuluu noin 400 kriitikkoa, joista vuosikokoukseen Turkuun 2.10.2015 saapui kuusi jäsentä. Vesan Rantaman (vas.), Outi Ojan, Merja Leppälahden, Elisabeth Nordgrenin ja Siskotuulikki Toijosen lisäksi kirjallisuusjaoksen hallituksen jäseniksi valittiin Kristian Blomberg, Seppo K. Niiranen ja Jouni Tossavainen.

Pentti Haanpää

Kauneuden kirous

Into 2015, 138 s.

Kauneuden kirous on Pentti Haanpään (1905‒1955) yhdestoista romaani. Kirjailijan jäämistöstä löydetty pienoisromaani ei tuo juuri uutta aiemmin julkaistuun verrattuna.

Kaksi piirrettä kuitenkin. Päähenkilönä on kaunis nainen, toisin kuin useimmissa Haanpään jutuissa. Kauniin naisen nimi on Anna, ja kauneuden kirouksesta kertoo jo sukunimi: Ansala.

Toinen piirre on vielä ulkokirjallisempi. Romaanin toimittajan Matti Salmisen mukaan Pentin isä Mikko Häänpää (1875‒1954) kirjoitti käsikirjoituksen, josta poika muokkasi ensin elokuvan synopsiksen ja vuoden 1945 jälkeen romaanin.

Oliko erakkona pidetyn Haanpään työ sittenkin monitekijäisempää kuin tähän asti on kuvattu? Luovuttiko isä pojalleen juttuja siksi, että pojan kautta ne saatiin kaupaksi? Yhteistyötä joka tapauksessa, ja poika saikin julkaistua novelleina osia kustantajilta pompanneesta Kauneuden kirouksesta.

Romaanissa eläväisen Annan sielun liikkeet jäävät hitaiksi. Shemeikan rooli jää vielä hämärämmäksi. Miksi miehekäs tulliloikkari vietteli pulskan vaimon, kun kaunottaren eläväisyydelle ei löydy käyttöä? Petetty mies onkin käsitettävin kaari kolmiossa, jota ei ole keskitetty draamaksi, vaan irtojuonia, äkkikuolemia ja -kohtaamisia on viljelty elokuvankin tarpeiksi liian kanssa.

Jutun lopuksi lapsensa hylännyt Anna ymmärtää eläneensä kuin käki, toisten pesiin muniva "komeaääninen häpeämätön ryökäle". Yhtä vähän armoa saa pahan Annan ison talon emännäksi päätynyt hyvä sisko Manta, joka "piti itseään taivaanvaltakunnan rintaperillisenä ja luuli olevansa, ei ainoastaan itseoikeutettu, vaan velvollinenkin nuhtelemaan muita".

(Savon Sanomat 5.10.2015, 13)

"Oi laiturin jalka katkeaa" Juvalla | Poem of the day

Osa Tanelin päivän kuvasta ja sanasta Juvalla 25.9.2015.

"Jos astut uteliaana sisään taiteen portista, voit huomaamatta löytää itsesi ihan muualta kuin mistä arvelit."

Parkouria Paatelan koululla.

Näin luvataan Paatelan koulun Taide- kalenteri 2015:n etu- sivulla. 

Juvalaisen perus- koulun kalenteri- mottoa mukaillen: Kun astuin Paatelan portista, löysin itseni ihan muualta kuin arvelin. Nimittäin Saarismäen kansakoulusta, jossa istuin ensikerran pulpettiin 1960-luvulla.

Tosin, olivatko omat koulukaverit näin ystävällisiä. En ainakaan muista, että yksikään tyttö olisi pyytänyt viereensä syömään puuroa. Paatelan alaluokassa pyydettiin, ja puuro oli yhtä hyvää kuin Saarismäessä, koulun omassa keittiössä ja oman keittäjän kypsyttämää uunipuuroa. 

Entäs ne sämpylät! Ruokailun jälkeen reseptiä piti tarkkuuttaa kokilta.

Ihmeellistä oli kuopiolaiselle, kuinka koululaiset tulivat kohti eivätkö juosseet pitkin nurkkia oudon kirjailijan nähdessään. Sellaistakin kummaa on tullut vastaan isomissa liikepaikoissa, vaan 14 kilometrin päässä Juvan keskustasta liike tuli ihmistä kohti. 

Onni löysi Päivän runon penkin alta,
Taneli hupusta.

Vissiin siksi, että kavereita on sen verran harvemmassa?

Päivän runon sanoiksi saimme perjantaina 25.9.2015: matikka, sinä, keinua, kiipeillä ja unohtua. Onni etsi ja löysi runonsa etupenkin alta. Sillä välin Veeran sanat elivät tähän suuntaan:

"Unohda matikka,
riemusta kiljahda.

Sinä keinut,

mutta onko jotain unohtunut?
Ai niin kiipeily! Lopettakaa riitely
huutaa opettaja."

Takapenkissä Taneli veti hupun päähänsä ja viimeisteli teostaan vielä muiden juostua välitunnille. Sanan ja kuvan voimin Taneli oli astunut taiteen portista ja 'löysi itsensä jostain ihan muualta'. Hän oli siirtynyt palmupuun siimekseen, jossa "oi laiturin jalka katkeaa".

Samaan aikaan pihalla poikien jalat eivät katkenneet parkour-harjoituksissa, joissa isosta kivestä kasvoi betoniseinää kovempi vastus. Seuraavalla tunnilla yläluokkalaiset pääsivät suunnistamaan lähimetsään opettaja Aappo Laitisen kanssa.

  

Kouluvierailuni liittyi Lukukeskuksen hankkeeseen, jossa 100 kirjailijaa vierailee ympäri Suomen, ja Paatelassa sain käydä opettaja Kirsi Suokkaan apuna.

Paatelan koulun välitunti Juvalla eteläisessä Savossa perjantaina 25.9.2015.

100 kirjailijaa – tuhansia kohtaamisia -hanke on Sanaston rahoittama ja liittyy sen 10-vuotisjuhliin. Sanasto perustettiin vuonna 2005 edistämään ja valvomaan kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeuksia. Hankkeen tarkoituksena on edistää lukemista ja lukuharrastusta ja tukea kirjailijoiden toimeentuloa.

Surukuusi | Picea abies f. pendula

Surukuusi

Alkuperä

Tuntematon