Rapurosvo | A Newspaperpoem (27)

Jokamiehen palautetta laskien rakkauden kielellä

kirjoittaja on oikealla tiellä: Romantiikan heinä-

kuuta koko vuosi ‒ loput epämääräistä lainailua

"siitä mikä jäi sanomatta". Sinusta ja teistä välit-

tämättä laulan nyt ravulle enkä muusalle. Vaan

mikä noiden välille eron tekee! Hyvin ne piilou-

tuvat, ryömivät kiven piiloon pimeään, nousevat

mielen pintaan yhtä usein kuin aamukaste. Rapu-

Rosvo parasta olla ja hyvät särkisyötit ennen kuin

tuoksu tainnuttaa, ja Tuntematon liikahtaa kiven

takana pelkäämättä yötä, ilman eloa ja muita

maan petoja. Tyhjä merta, täysi pyyntö on ase-

teltava pohjaan tarkasti vaikka järvirapuni elin-

piiri pienenee kuin pyy lopun aluksi; nukkuu

tuuliviiri, edessäni hämäräinen tie. 

(Sunnuntaisuomalainen 21.7.2013)

Taivasuintia| A Newspaperpoem (26)

Kesäinen ilta, rauhaa täynnä Pohjola kuten

Runebergin runossa. Kesä hyvä, sanon vielä

"Kesä hyvä." Olen olemassa, yksin sinulle

ja moninkertaisesti, joka hetki pieni ja koko

luontoni. Kesä hyvä, aika on nyt puolellani.

Siksi olen sinut myös syksyllä, jaksan talvehtia

ilman ja ilman. Juosten juurruin asvalttiin, kyn-

sistäni tartuin kullan pintaan. Siksi jatkan taivas-

uintia tässä järven rannalla. Helteellä kala etsii

syvyyksiä runoilija vaikeuksia ympäri vuoden.

Siksi kesä hyvä. Istun vain. Olen olemassa, työtä

vailla sanattomana: tämä kesätapahtuma on yhtä

aikaa ainut laatuaan niin luvuton sekä laskematon

kuin harvinainen. Ikuinen peilileikki: tuolla taivas

täällä maa, vesi välissä, jossa jumalaiset ja kuo-

levaiset tanssivat palavasti iltansa iloksi.

(Sunnuntaisuomalainen 30.6.2013)

Suomi vastaan Muu maailma | Soccer in Messilä

Mukkulan kirjailijakokouksen tilanne klo 22.00 on huolestuttava. Suomen pitäisi pelata jalkapalloa Muuta Maailmaa vastaan tasan klo 24.00. Mutta mistä joukkue, kyselee runoilija Kari Hotakainen, joka on edellisvuotisen loistavan pelisuorituksen perusteella kelpuutettu Suomen joukkueen kapteeniksi.

Siinä hötäkässä Hotakainen erehtyy kysymään jopa minulta, suostunko palloilemaan. Savolainenhan on aina ollut pakon edessä valmis, sotaan kuin sotaan. Tämän todistaa jo sekin, että Hotakainen, jolta roikkuu joitain juuria Savossa, oli lupautunut kapteeniksi.

Aiempina vuosina Suomen managerina ja maalivahtina uhrautui Pekka Tarkka. Tosin yhden kerran  hän jätti väliin, kun Helsingin Sanomat ei suostunut maksamaan hänen lentoaan Lontoosta Lahteen pelkän potkupallon takia. 

Myös Pentti Saaritsa on ollut joukkueen tukipylväitä, mutta Hotakaisen mukaan klo 21.00 aikoihin hän puhui vain espanjaa. Ja nyt oli kysymys Suomen joukkueesta. Pekka Tarkka taas oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen, kukaan ei ole nähnyt häntä koko kokouksessa.

Klo 23.30 yllättävien käänteitten ja pienen houkuttelun jälkeen Hotakainen kykenee toimittamaan pelaajalistansa toimittaja Hannu Taanilan suoraan lähetykseen. Mainittujen lisäksi pelasivat Kari Levola, Jorma Moilanen, Sami Parkkinen, Jukka Petäjä, Timo Pusa, Heikki Reivilä ja Juhani Seppänen. Maalivahdiksi oli aiemmin päivällä lupautunut kirjailija Marjaana Jäntti, mutta hän ei ilmesty paikalle. Runoilija Levola on ylpeä voidessaan korvata juuri hänet.

Itse pelistä ei sitten olekaan paljon mainittavaa. Sääolosuhteitten vuoksi se oli pelattava, tai nyrkkeiltävä, suurin piirtein lentopallokentän kokoisella hiekkaläntillä. Joukkueen nuorimmaiset, Parkkinen ja minä, jäimme aluksi vaihtojoukkoihin. Siksi kaikki menikin aluksi hyvin.

Vastapuolen joukkue vaikutti nimittäin nimivahvalta. Siellä juoksi Muu Maailma punaisissa paidoissa: mm. kirjailijat Graham Swift. Tibor Zalan, Jim Haynes, Jean-Philippe Toussaint ja joku japanilainen, kapteeninaan heillä oli Kreikan hirmu Philippe Dracodaleis ja maalissa lähes ammattilaistasoinen tummapinta Williams.

Kun vihdoin pääsin kentälle, törmään ensimmäisenä Ilmo Lounasheimon ja Hannu Taanilan mikrofoniin. Ei auta muu kuin huutaa, että jos homma roikkuu savolaisista, niin voitto kotiin. Eivät ottaneet uskoakseen. Olimme siinä vaiheessa tappiolla kaksi maalia.

Muun Maailman pelihirmuksi paljastuu unkarilainen runoilija Zalan. Hän tykittää kolme maalia. Tai tykittää mitä tykittää, kun pelin on kentän takia lähinnä sivurajaheittojen jakelemista. Tekniikkani ei näin ollen päässyt lähimainkaan oikeuksiinsa. Tätä todistivat mm. monet hutipotkut. Tosin väitin, että TV:n valot häikäisivät. Samaa väitti maalivahti Levola. Kukaan ei uskonut.

Pelin tuomarina oli kansanedustaja Jouko Skinnari. Mutta vielä kummallisempaa oli se, että Suomen joukkueen valmentajaksi ilmestyi yhtäkkiä joku humalainen, joka väitti valmentavansa Lahden Kuusysiä. Kukaan ei uskonut tuomaria eikä valmentajaa. Tässä huipentui Suomen ja Muun Maailman kansainvälinen yhteistyö.

Kotkan pojan Timo Pusan loistavien vastaiskujen ansiosta pääsimme tilanteeseen 2 -- 3. Sitten meitä taas rokotettiin. Tasoittavaa niittiä vastustajan arkkuun löi Helsingin hurja Heikki Reivilä päällään. Maali siitä tuli. Petäjä väitti, että nyt Reivilä käytti ensimmäisen kerran päätään. Silloin Reivilä myönsi, että teki maalin kädellään.

Kun 3 -- 4 tappio kirvelee silmiäni, en voi muuta kuin kehua, että puolustimme Suomen mainetta viimeisillä voimillamme. Nyt kysynkin, miksi jalkapallouutisissa ei mainita puolustajapelaajan pelastamia maaleja, vaan ainoastaan hyökkääjien rötökset?

(Savon Sanomat 19.6.1987)

Jalkapallo-ottelu Suomi vastaan Muu maailma jälleen Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa Messilässä maanantaina 17.6.2013 klo 23.30 alkaen. 

Selostajina Jouni Tossavainen ja Seija Vilén.

Maalaisrunokilpailu | A Newspaperpoem (25)

Maalaisrunokilpailun parhaat palkittiin Annikin runofestivaaleilla Tampereella 8.6. 2013.

Maaseutu jos mikä tuottaa sadon myös netissä

650 runoa: säkeittäin jyviä, maatiaisia ja muita

siivekkäitä kansiin sekä ulkoisiin muisteihin.

Maalaisrunon maa tuhatvuotinen kunta eikä 

kaupunki kertaakaan. Yleensä maalle kuuluvat

kilparunojen mukaan: tila ja talo, suku. Autot

merkkeinä, mopo ja viina, ensi-ihastus. Avio-

ero  kahvilla, lasissa kylä, köyttä ja pajua.
Mansikka, pellot, ehkä järvi (ei kuunaan meri!)
hevonen, ja mummon tuoksu papan muisto.

Maajussille morsian, jos maalais runon jossa 

kätesi kuin tuulen lempeys, lehtikuusen 

pehmeys. Jos maalais runon, jossa kuullaan

Voittaja Joni Vähälassila.

aaltojen lipaisu kuin se olisi kieltä, kielesi 

Kunniamaininta: Silva Tedre.

kostea maalle morsian satoisa sateetta.

Tuomari Heli Laaksonen.

Kunniamaininta: Janette Hannukainen.

(Sunnuntaisuomalainen 9.6.2013)

Maalaisrunokilpailun parhaat runot voi lukea täältä.

Laaksonen Suomen paras lavarunoilija | Poetry Slam

Mari Laaksonen oik. Riina Särkilahti vas. Välissä mm. Aura Nurmi, Kaisa Halmkrona, A-P Kivinen ja Laura Laakso.

Runopuulaakin tiedote 27.5.2015

Julkaisuvapaa heti

Jyväskyläläinen
Mari Laaksonen
Suomen paras
lavarunoilija

Lavarunouden Suomen mestari vuonna 2013 on jyväskyläläinen Mari Laaksonen.

Niin finaalissa kuin edellispäivän keräilyerässä toiseksi jäi 0,1 pisteen erolla kuopiolainen Riina Särkilahti.

SM-loppukilpailu runoiltiin Kuopion runofestivaaleilla 24. – 26. toukokuuta kansainvälisillä Poetry Slam -säännöillä. Viime vuoden mestari Juho Kuusi edustaa Suomea Ranskassa  Poetry Slamin MM-kisoissa 6. – 9.2013.

Onnettarena esiintymisjärjestyksen arpoi Anu Sorja, ja esi- eli nollarunoilijana Ruotsin moninkertainen lavarunomestari Solja Krapu sai 24,3 pistettä, mikä jo kertoo tuomariston tiukkuudesta. Tuomariston linja piti viimeiseen kolmanteen kierroksen asti; yhtään kymppiä (10,0) ei jaettu.

Parhaan pisteet 9,7 sai Mari Laaksonen toisen kierroksen esityksestään ja alin jaettu pistemäärä oli 5,5 Aura Nurmelle ensimmäisellä kierroksella. Siitä huolimatta Nurmi pääsi toiselle kierrokselle.

Tuomaristoon kuuluivat kuopiolaiset Juha Antikainen, Pirjo Oja ja Mikko Savolainen, tuomaripari Enni Tolvanen ja Veli-Matti Halonen sekä helsinkiläis-kuopiolainen Marjo Heiskanen.

Tulokset arvotussa esiintymisjärjestyksessä:

Kari Kilpinen, Lahti, 22,2

Aura Nurmi, Helsinki, 23,6 ja 24,3

A-P Kivinen Tampere/Jyväskylä 24,0, 24,4 ja 24,8

Raimo Asikainen, Joensuu, 21,2

Henni Kiri, Kotka, 23,2

Kaisa Halmkrona, Oulu, 22,4

Riina Särkilahti, Kuopio, 24,3, 24,6 ja 25,3

Mari Laaksonen, Jyväskylä, 24,5, 24,6 ja 25,4

Laura Laakso, Jyväskylä, 24,7 ja 24,1

Ann-Charlotta Palmgren, Turku, 22,2

Lisätietoja: http://runokukko.blogspot.fi/

tossavainen.jouni@gmail.com, +358 50 381 6250

PS1 

Video Mari Laaksosen Runopuulaakin 2013 voittorunosta löytyy täältä.

PS2
Mari Laaksonen on huomenna keskviikkona 29.5. Kultakuumeen vieraana Radio 1:llä klo 15:05.