Kommentti taideneuvostolle | Aamulehti

"Haastateltuani Jouni Tossavaista, hän sanoo ihmettelevänsä tamperelaisen Aamulehden kiinnostusta savolaista kirjailijaa kohtaan. Kun pähkäilen, mitä kummallista siinä nyt on, Tossavainen kaivaa laukustaan paperin. Tekstissä puhutaan taiteen rahoituksesta ja sen epätasaisesta alueellisesta jakautumisesta. 

Aamulehti 13.7.2014. Kuva: Sari Sirkiä.

Lausunnon luettuani lupaan, että juttu pannaan haastattelun oheen lehteen. Tossavaisen mielipide kun on kiinnostava myös pirkanmaalaisesta näkökulmasta. Tossavainen on itse toiminut useissa kulttuurialan luottamustehtävissä kuten aiemmin muun muassa Suomen arvostelijain liitossa ja tällä hetkellä Suomen kirjailijaliiton johtokunnassa.

Näin Tossavainen kirjoittaa:

”Taiteen edistämiskeskuksessa vuoteen 2016 istuvan taideneuvoston yhdeksästä jäsenestä yksikään ei edusta itäistä Suomea. 

Kun edistämiskeskus pyytää parhaillaan jäsenehdokkaita valtion ja alueellisiin taidetoimikuntiin, jotka taideneuvosto nimittää, otan valtion kirjallisuustoimikunnan apurahojen jaon esimerkiksi siitä, mitä toimikuntien alueellinen edustavuus voi merkitä. 

Kun yhdeksästä jäsenestä neljä on Helsingin seudulta, lienee luonnollista, että enemmistö rahoista jaetaan Helsingin seudulle, joten en puutu tähän perinteeseen.
Uutiselta näyttää, kun Tampereen seudulta jäsenistä on kaksi ja Jyväskylästä kaksi, niin Hämeen puolen kirjailijat saivat vuonna 2014 peräti 17 apurahavuotta ja Jyväskylässä asuvat 6 vuotta. 

Samassa jaossa koko itäinen Suomi, jonka edustus puuttuu toimikunnasta, sai vain 4,5 vuotta, mikäli porvoolainen kirjailija lasketaan Päijänteen itäpuoleen eikä Helsingin seutuun. Jos taas porvoolainen ei ole itäsuomalainen, niin toiselle puolelle Suomesta myönnettiin vain 1,5 vuotta rahoitusta. 

Vuosina 2013 vastaavat luvut olivat: Tampere 17, Jyväskylä 6,5 ja toinen puoli Suomea 6 vuotta (Esko-Pekka Tiitisen 5-vuotinen taiteilijaprofessuuri). Ja vielä ikävämmältä näyttää edellisen toimikunnan vuoden 2012 jako: Tampere 14,5, Jyväskylä 7 ja Itä-Suomi 1,5 vuotta.

Tämä ei ole enää sattumaa, vaan kun hämäläiset vievät, niin savolaiset vikisevät. Eikä vaasalainen kirjallisuustoimikunnan jäsen tule apuun, kun Jyväskylä vastaa enempää kuin puolet Suomesta.

Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö(vas.) on kotoisin Tampereelta ja kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) edustaa Pirkanmaan vaalipiiriä.”

(Erik Ahonen: "Savolainen Hannes hymyilee", Aamulehti 13.7.2014, B 26-29. Kommentin pääjuttu löytyy täältä.)

Jako on edunvalvontaa

(Savon Sanomat 3.7.2014, A2)

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti muutama päivä sitten tiedot valtion uusista taiteilijaeläkkeistä. Elinikäinen toimeentulon turva taattiin nyt 59 ikääntyneelle taiteentekijälle.

Julkisuudessa monet eläkettä hakeneet purnasivat kovaan ääneen, kun 1300 euron kuukausieläke ei vieläkään osunut kohdalle. Monelle tunnetulle hakijalle esteen muodostavat kuitenkin muut tulot. Jos taiteilija tienaa kansaneläkkeen lisäksi yli 2600 euroa kuukaudessa, hän ei voi saada taiteilijaeläkettä.

Taiteen ammattilaisten suurelle joukolle ongelma ei ole tulojen suuruus vaan niiden vähäisyys. Monien selvitysten mukaan taiteilijoiden toimeentulo on edelleen hataraa ja työeläkekertymä mitätön. Siksi taiteilijaeläkejärjestelmää tarvitaan vielä pitkään.

Eläkkeiden jako on tuskin koskaan kaikille oikeudenmukainen. Se perustuu hakemuksiin ja harkintaan. Todellista päätösvaltaa käyttävät valtion taidetoimikunnat ja niiden lausunnon perusteella esityksen ministeriölle tekevä Taiteen edistämiskeskus.

Tänä vuonna myönteisen eläkepäätöksen sai 12 prosenttia hakijoista. Joukkoon ei mahtunut yhtään pohjoissavolaista. Syynä on yksinkertaisesti se, etteivät täkäläiset hakijat menestyneet taidetoimikuntien rankkauksessa. Edunvalvonta epäonnistui.