kävelen kuten eräs mies
kaksikymmentä
tai neljäkymmentä vuotta
kaupungissa kylätietä
kuuntelen häntä
mietin miten näreet on
että lapsella on
kuoleman silmät
kurtussa
kuin näkisivät yhtä
eivätkä toista
(Juoksijan Testamentti: s. 9)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti