maanantai 18. helmikuuta 2013

Poliittiset nimitykset | Letters to the Editor

Hufvudstadsbladet 10.2.2013, 35. "Omatunto", Helsinki 2013.
Linkki Fbookin keskusteluun tässä.

Savon Sanomien pääkirjoituksen mukaan ministeri Paavo Arhinmäki tekee poliittisia virkanimityksiä. 

”Vasemmistoliiton puheenjohtajan ravakan, turhia kyselemättömän nimityspolitiikan seurauksena Suomen kulttuuri- ja taide-elämään on syntymässä todellinen värisuora, kun ministeri nimittää ylimpiin virkoihin läheisiä puoluetovereitaan.” (SS 10.2.)

Vasemmistoliiton värisuoraan kuuluvat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö, taideneuvoston johtaja Tiina Rosenberg ja taideneuvoston jäsen, tv-kokkinakin tunnettu Pia Rantala-Korhonen, joka viime syksynä keitti kokoon koko lain Taiteen edistämiskeskuksesta.

Arhinmäen mukaan värisuora on oikein, koska Suomesta ei löydä päteviä porvareita. ”On vaikea löytää taideasiantuntijoita oikealta”, Arhinmäki vastasi, kun häneltä kysyttiin nimityksistä Hufvudstadsbladetissa.

Jos Arhinmäki tekee väärin, miksi sama politikointi saa jatkua Kuopiossa. Eikö Savostakaan löydy sen verran pätevämpää porukkaa? 

Miksi esimerkiksi Savonia-kirjallisuuspalkinnon raati valitaan edelleen puolueiden jäsenistä samalla tavalla kuin lautamiehet? Missään muualla kuin Kuopiossa tällaisia raateja ei enää nimetä poliittisin perustein. Nyt kun uudet lautakunnat aloittavat, olisi aika remontoida tätäkin systeemiä niin, että se edes näyttäisi puolueettomalta ja riippumattomalta.

”Nykyään ei riitä, että on puolueeton ja riippumaton. Systeemi pitää myös näyttää siltä ulospäin. Näin ei ole, kun poliittinen elin valitsee tuomarit vastoin vallan kolmijako-oppia”, kuten eräs käräjätuomari huomautti Helsingin Sanomissa (8.1.).  Seuraavan päivän lehdessä myös lautamiesyhdistyksen puheenjohtaja Matti Laukkanen piti poliittisia nimityksiä väärinä, ja oikeusministeri Anna-Maija Henriksson halusi laajentaa lautamiesten valintaperusteita.

Eikö olisi kohtuullista, että edes kulttuurille jaettavista pienistä palkintorahoista pääsisivät sanomaan sanansa muutkin asiantuntijat kuin puolueensa löytäneet? Tai sitten poliittiset nimitykset saavat olla Savon tapa samalla tavalla kuin Vasemmistoliitossa.

4 kommenttia:

Jouni Tossavainen kirjoitti...

"Ovatko vasemmistolaiset aina epäpäteviä? Miksi vain Arhinmäen nimitykset pääsevät otsikoihin? Kahden vuoden aikana on nimitetty 402 virkamiestä ja erilaista komiteajäsentä, voisi tutkia heidänkin puoluekantansa." (Nimimerkki Maxi, Savon Sanomat 19.2.2013, 21)

Jouni Tossavainen kirjoitti...

Maxin (vas.) jälkeen kommentoi Annukka Airaksinen (kok.):
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/merkittava-kulttuurityo/1301658

Jouni Tossavainen kirjoitti...

Ja tämä vastaus Airaksiselle (kok.) löytyy täältä:
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vaatii-paivittamista/1302422

SAVONIAN PALKINTOSÄÄNTÖ
VAATII PÄIVITTÄMISTÄ
Huolimatta Savonia-raadin jäsenen Annukka Airaksisen (kok.) kommentista (SS 24.2.) huoli Savonia-kirjallisuuspalkinnon tulevaisuuudesta hiertää edelleen kirjailija Jouni Tossavaisen kengässä.
Yhteistyö Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman kanssa kirkasti Savonia-palkinnon ilmettä. Mutta Savonian päivittäminen ei saa jäädä tähän. Ensiaskel on poliittisen tahran poistaminen, niin että se ei pilaa yhtään enempää mielikuvaa savolaisesta kirjallisuudesta.
Kun poliitikot eivät häärää minkään muun kirjallisuuspalkinnon ympärillä, Savonian arvoa on vaikea perustella saati ylistää esimerkiksi Suomen arvostelijain liiton ja Suomen Kirjailijaliiton hallitusten kokouksissa.
Vuoden 1990 palkintosäännön uudistamista vaatii jo kaupungin nettisivulta löytyvät lause, joka epämääräisyydessään ei palvele minkään muun kuin polikoinnin etua: ”Raati valikoi palkintoehdokkaat kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvalla menetelmällä.”
Airaksisen mukaan ”kirjallisuuden harrastajien” raatiin ei ole ollut tunkua. Harvassa ovatkin ne ammattilukijat, jotka haluavat käyttää aikaansa savolaiseen politikointiin. Jos taas ammattilaisia alkaa etsiä politiikkkoringin ulkopuolelta, ahkeria ja aktiivisia löytyy ainakin täältä: kaupunginkirjasto, Kirjakanttia pyörittävä Snellman-instituutti, Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät ja Pohjois-Savon taidetoimikunta.
Tästä suunnasta kerääntyy myös se ryhmä, jonka kansa Savonian sääntöjen uudistaminen lähtee rivaksi liikkelle, kun Kuopion kulttuurihallinnosta vastaavat kutsuvat asiantuntijat saman pöydän ääreen.
Airaksisen mainitsemasta ”valtavasta työstä” puheen ollen: Savonian 8-henkinen poliitikkoraati käsitteli noin 70 kirjaa vuonna 2012, kun viime vuoden 3-henkinen Runeberg esiraati luki 219 teosta. Airaksisen ”merkittävästä kulttuurityöstä” huolimatta hän ei löytänyt edes Savonia-ehdokkaaksi Kuopiossa kirjojaan painavan Olli-Pekka Tennilän runokokoelmaa, joka sai Runeberg-palkinon.
JOUNI TOSSAVAINEN
kirjailija, Kuopio

Jouni Tossavainen kirjoitti...

Kirjallisuudentutkijat Markku Soikkeli blogissaan Markun majakka:
"16.-18.2. Uninen viikonloppu Kuopiossa. Vaihtelua meille kaikille, vaikka ensisijainen tarkoitus on täyttää mummobondauksen kiintiötälapselle ja itsenäisen vapaa-ajan kiintiötä lapsen äidille.
♥ Edes elokuviin en jaksa mennä, vaikka kinotalo sijaitsisi vastapäätä mummolaa, teatterista puhumattakaan. Kuopio on hengeltään edelleen se sama kepulainen umpiperä millaisena siellä kasvoi. Helpoiten eli mieluiten jään katselemaan vanhempien digiboxilta tv-elokuvia ja lueksimaan Antti Tuurin railausrupeamia.
♥ Sattumoisin saman viikonlopun mullikkabladetissa toveri Tossavainen kuvailee, miten Kuopio on viimeinen kaupunki Suomessa, jossa kirjallisuuspalkinnon (Savonia) raati valitaan POLIITTISISTA kiintiöistä. Tämä on siis se imago, jota Kuopio haluaa yhä välittää maailmalle: täällä Kekkoslovakian tavoin kulttuuri hengittää edelleenkin poliittisen pakkonaamarin lävitse.
♥ Juuri Kuopion kaltaisen umpiperälän sopiikin profiloitua tanssikulttuurin merkeissä, koska se on Kuopion tavoin ERISTYNEIN taidemuoto, jota kenenkään ei tarvitse osata ymmärtää.
Jopa yksin railaava insinöörieläkeläinen Tuurin kirjassa on vireä hahmo verrattuna siihen, miten kolmasosa Kuopiota on pelkkää sairaalakompleksia, jota tarvitaan itäsuomalaisten saattohoitoon ja muihin EU:n edistämiin paikallistarpeisiin."