 |
| Matkalla Kazanin tuomikirkkoon hän näkee Nevski Prospektin vastakkaisella puolella pietarilaisten suussa Singerin taloksi nimetyn rakennuksen, jossa vieläkin sijaitsee kaupungin maineikkain kirjakauppa Dom knigi ja sen yläkerrassa kahvila Singer. |
Päivä
Päivä
syksyinen
keväinen
ja pyhä, Singer
ja pyhä, Singer
heittää pallonsa
viskaa pallon
taivaalle. Talo kaunis korkeuksiin. Talo
päivä kaunis,
suussani
ihana, päivä ihana,
kaikki hampaat
kivuttomat. suussa hampaat lämpimät.
Miksi en menisi Kazanin
tuomio- Miksen käväisisi ateismin museossa
kirkkoon kumartamaan
maastureille? pyhille
ikoneille pokkaamassa? Pääni
Pääni tolvanoiden torvena
laulaa ylistystä torvena
laulaa, nuorten lintujen tapaan. pikkulintusten tapaan. Kun
oluen ja kirkkaan Kalja ja konjakki ovat kaksi yhteensopimatonta kihlaat, siitä alkaa
vallankumous. asiaa. Kirkon
krenatööripylväikössä liukastellessani vakuutun tästä. / - - /
 |
| Kahvila Singer. |
Pietarilaisen Jelena Švartsin (1948 - 2010) "Runossa "Muzei ateizma" (1981, "Ateismin museo") historiallinen aika on läsnä. Lyyrinen minä päättää kauniina huhtikuisena pyhäpäivänä käväistä Kazanin tuomiokirkkoon neuvostoaikana sijoitetussa Ateismin museossa. Matkallaan sinne hän näkee Nevski Prospektin vastakkaisella puolella pietarilaisten suussa Singerin taloksi nimetyn rakennuksen, missä vieläkin sijaitsee kaupungin maineikkain kirjakauppa Dom knigi. Rakennuksen kulmatornissa kattoa koristavassa veistoksessa merenkulkijat kannattelevat suurta kimaltelevaa lasista maapalloa. Maantieteelliset reaalimaailman faktat ovat runossa siis kohdallaan, samoin runon minän ajalliset koordinaatit, pikkuhiprakasta kuolimatta." (Maija Könönen: "Aika tilassa Jelena Švartsin runoudessa", Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta, Avain 2012, 345 - 346)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti