maanantai 1. lokakuuta 2012

Syysunelmia | A Newspaperpoem (13)



Marjapaikka kasvaa ajasta,
     puolukasta parasta aikaa.

Kesä meni suppuun
     kuin lakka suuhun:
muutama siemen hampaissa
     koko talvi käsillä.
Otan ja kaadun kalpeaksi
     lätäköksi kun en saa poimituksi
sitä mikä jäi sanomatta
     ennen kuin järvi jäätyy:
Aurinkosi kanssa oli niin kevyt
      kävellä pimeyttä kohti, hiljalleen

hävitä kuten hapero
     hämärtyvässä metsässä.


(Sunnuntaisuomalainen 30.9.2012)

1 kommentti:

Annabelle kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.