Jyrki Vainonen puheenjohtajaksi | The Union of Writers

Suomen Kirjailijaliiton vuosikokouksen

 julkilausuma
Helsinki 22.11.2014

"Suomen Kirjailijaliitto on huolissaan poliitikkojen tietämättömyydestä kirjailijoiden elinehtojen suhteen. Näkemysten hataruuden todisti Baltic Circle -teatterifestivaaliin liittynyt keskustelu viime viikolla Helsingissä.

Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajaksi 
seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin 
liiton syyskokouksessa Helsingissä 
22.11.2014 kirjailija Jyrki 
Vainonen (s. 1963). 
Hän on tamperelainen kirjailija, 
suomentaja ja sanataiteen opettaja. 
Hänellä on myös filosofian 
lisensiaatin tutkinto.

Kulttuuripoliittisissa linjanvedoissa poliitikot näyttävät keskittyvän siihen, millaista taidetta taiteilijoiden tulisi tehdä tai omiin taidemieltymyksiinsä. Taiteen vapaus ja itsenäinen asema turvataan jo perustuslaissa. Taiteilijat, oman työnsä asiantuntijat, pitävät huolen taiteen sisällöistä. Valtion ja poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on huolehtia siitä, että taiteilija voi tehdä työtään.

Kirjailijoiden tulotaso on matala, vuonna 2010 vain alle kymmenen prosenttia kirjailijoista sai kaunokirjallisesta työstään tuloa yli 25 000 euroa. Siksi useimmiten vain apurahat mahdollistavat ammattikirjailijan täysipäiväisen työskentelyn. 

Suomi tarvitsee toimivan apurahajärjestelmän, jotta meillä on monipuolisesti myytävää kirjakaupoissa, lainattavaa kirjastoissa ja kotimaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille. Valtion taiteilija-apurahoja pitäisi korottaa, sillä niiden taso on nyt alempi kuin se oli vuonna 1970, ensimmäisen taiteenedistämislain voimaan tulon aikaan. Yksityisten säätiöiden apurahoista valtion taiteilija-apuraha on jäänyt jälkeen 20–30 prosenttia.

Kirjan arvonlisävero viiteen prosenttiin

Muilla taiteenaloilla tuetaan merkittävästi tuotantoja ja rakenteita, kuten teatterilaitoksia tai elokuvatuotantoja. Myös kirjamarkkinat ja kaunokirjallisuuden kustantaminen tarvitsevat tukea, ja se voidaan parhaiten hoitaa veroratkaisuin. Kirjojen, myös sähkökirjan, arvonlisävero tulisi alentaa 5 prosenttiin. Samaa on esitetty myös lehdille.

Veropolitiikka on myös sivistyspolitiikkaa. Kirjan alempi verotus on arvovalinta sivistyksen, kansallisen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden puolesta. Suomalainen kirjallisuus pitää kielemme elinvoimaisena ja kirjallisuus on aina ollut kansallisen identiteettimme ja sivistyksemme kivijalka."

Metsänpeitossa Bulevardilla | "Camouflage" in Helsinki

Eeva-Riitta Eerola: "Camouflage, 2014, oil on canvas, 210 x 185 cm, Helsinki Contemporary 18.11.2014.

Hiljaisuuden päivä, viikkoja.

Tyyni syksy, leuto harmaa, toive talvi.

Ihmisen sija, maailmalta paikka

metsään.

2

Koto lintu

eksyksissä erilaisissa metsissä;

kerrottavissa että olet heti kohta puissa.

Jos taas nautit kuusikossa lienet enemmän

hiljaa, hiljaisuutta, elät huminaa ehdoitta

kasvat sammaleitten kanssa

kansasi linnut, ihmeet kaikki

me taivaaseen asti.

3 

Hetki jo pitkä elämä:

runkoja pitkin lipuva katse

samoilla sijoilla; yhdessä paikassa pyöreä maailma

koko ilman saat ottaa sisääsi

neulasten auringosta luomaa maata

soljuvaa suusta varpaisiin.

4

Uneksunnan paikka joka paikassa

piste joka kasvaa sisällä metsäksi

sitä sankemmaksi mitä autiompi tori

kaupunki, sileä mannermaa meren armosta.

5

Luonnostelen, oksastan tekstiä tekstistä

puhdasta kuvaa metsässä

päättelen modernistin tapaan oksalla

että sillä tapaa kuolematon ihminen

luontoon kuulu.

(Helsinki 19.11.2014)

Herra Tossavainen matkustaa | A Newspaperpoem (39)

Maasta käsin

nouseva kone taivaassa;

avaruuksia avaava jyly

kaipauksen ääni.

Lentävässä kohinassa

sanotaan: Pitäkää turvavyö kiinni

istuessanne paikallanne; 

maalla ja merellä yhtä lennokasta

kun Herra Tossavainen matkustaa.

Hernesaari, Helsinki 17.11.204.

Puheenjohtaja vaihtuu | The Union of Finnish Writers

Sarjakuva: Pertti Jarla.

"Käytätkö kirjailijan tekstejä? Tilaatko kirjailijalta esiintymisiä tai kirjoitustöitä?"

Suomen Kirjailijaliitto on koonnut avuksesi tietopaketin kirjallisuuden käytöstä sekä tekstien ja esiintymisten tilauksesta kirjailijalta:

"Kirjailija on taiteen ammattilainen, joka kirjoittaa ja esiintyy ammatikseen. Hänen tulonsa muodostuvat pienistä puroista ja vain harva saa toimeentulonsa pelkästä kirjamyynnistä. Huolehtimalla asianmukaisista palkkioista mahdollistat kirjailijan kirjoitustyön ja teet tärkeää työtä suomalaisen kirjallisuuden puolesta."

Tutustu kampanjasivuun ja esitemateriaaliin!

Suomen Kirjailijaliittoa Kari Levolan jälkeen johtanut Tuula-Liina Varis ei ole enää ehdolla, kun uutta puheenjohtajaa valitaan lauantaina 22.11.2014 klo 15.00 alkaen Helsingissä.

Runoilijan proosaa | Savon Sanomat

Sylvia Plath

Paniikki-Johnny ja Uniraamattu

Suom. Jussi Korhonen

Basam Books 2014, 500 s.

Amerikkalaisen Sylvia Plathin (1932‒63) runoja lukenut haluaa todennäköisesti tutustua myös runoilijan proosaan ymmärtääkseen vähän paremmin, miksi kahden lapsen äiti ja kirjailija Ted Hughesin entinen vaimo työnsi päänsä kaasu-uuniin. Plathin proosasta on aiemmin suomennettu ainoaksi jäänyt romaani Lasikellon alla ja Sylvia Plathin päiväkirjat. Lisäksi hän kirjoitti jatkuvasti lyhytproosaa, josta osa on nyt käännetty.

Runoilijan ongelmien taustaa löydän näistäkin teksteistä, joissa on mukana myös otteita päiväkirjoista, mutta kuolemattomina teoksina harvaa voi pitää. Kun kirjailijan viimeistely puuttuu, vaikka novelleja ehti ilmestyä lehdissä, ainutlaatuisetkin sisäisen elämäkerran hetket hukkuvat massaan. Nuoren, älykkään naisen näkökulmasta ei juuri poiketa, ja runollisesta tarkkuudestaan huolimatta yhteen napaan tuijottaminen ei useimmiten synnytä eläviä kohtauksia. Noin 70 jäljelle jääneestä tarinasta noin 30 otos tuntuu riittävältä.

(...jatkuu Savon Sanomat 10.11.2014)

Itäisen Suomen kirjailijatalo Kanttilaan

Minnan salonki 1.5.2007, Parnasso 1/2007.

Kirjallisuudentutkija Minna Maijalan eilen Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi valittu Canth-elämäkerta päätyy ikävään tosi lauseeseen: "Kanttilan kohtalo jää tulevien sukupolvien muistiin häpeällisenä kulttuurin tuhoamisena ja naiskirjailijan arvostuksen puutteena."

Tänään Savon Sanomien toimittaja Ansa Heinonen kertoo heti paraatisivulta lähtien, että Minna Canthin taloa vuodesta 2007 omistanut NCC Rakennus OY myy kiinteistöä. Omistajaksi pääsee noin 400 000 eurolla.

"Varteenotettavaa ostajaa ei ole vielä löytynyt", toteaa NCC:n projektipäällikkö Risto Keränen. Ostajien lama ei ole ihme, Kuopiossa myytiin heinäkuussa vain yksi omakotitalo.

Mutta nyt Kanttila joko myydään tai NCC korjaa sen asunnoiksi niin kuin alkuperäinen suunnitelma oli vuonna 2007, kun valtuusto hylkäsi valtion myyntitarjouksen muutaman kaupungissa äidinkielenopettajanakin tunnetun homelausuntojen perusteella.

Syyskuussa Kuopion kaupunginhallitusta lähestyi kirjeellään myös helsinkiläinen suomen kielen opettaja Ritva Hartzell, jonka Kanttilan kohtalosta huolehtinutta viestiä käsiteltiin viime viikolla Suomen Kirjailijaliiton kokouksessa.

Kuopiossa elävällä Minnan inkarnaatiolla Outi Vuorikarilla on ollut jo pitkään valmiina ajatuksia ja suunnitelmia Kanttilan palauttamisesta niin savolaisen kuin kansainvälisen kulttuurin moottoriksi. Savon seutu tarvitsee taiteilijaresidenssinsä tai Itä-Suomen kirjailijatalon.

Kanttilan kannatusyhdistyksellä, Minna Canth seuralla, kirjailijaliitolla, Suomen Näytelmäkirjailijaliitolla, Ritva Hartzellilla, mahdollisimman monella muulla kulttuurityön ystävällä ja mesenaatilla, kuten OLVI-säätiöllä, on nyt palaverin paikka. Lopulta sitä tahtoa päästään testaamaan kukkaron paksuudella.

"Kukaan ei halua ottaa vastuuta Kanttilasta"

Näin on otsikoitu Savon Sanomien 3.12.2014 kulttuurisivun juttua, joka löytyy täältä.