Sunday, September 22, 2013

Meidän perheen syyspäiväntasaus | A Newspaperpoem (30)



Poika: Mix dinot voi kuolla, jos niitten luut
on niin lujia? Isä: Dinot vaan blogia päivit-
telee, kukaan ei enää veistele runoa netistä.
Poika: Kun en pääse ulos, olen ihan pihalla.
Pikku kakkonen vaihtuu pitkään kolmoseen.
Äiti: Kiirettä pitää, vaikka ei pitäisi mistään.
Ihan sutta, loputtomasti, ja loppukin otetaan
uusiksi. Isä: Näin se on, aikavarashan minä.
Nimi on alkoholisti ja palaveri on työpaikka.
Poika: Meidän porukoilla syystasaus, ohjel-
massa nyrkin puristelua ja puntareiden jako.
Tyttö: Oikeesti! en oo syöny, ehkä piltin aa-
mulla mutta sitä ei lasketa. Mä säästän mun
mahaa siihen, jos nähdään ehkä. Kyl mä voin
syödä kotona kanaa riisii, mut mä otan kuoret
pois. Kela! ei tää oo dieetti vaan elämäntapa. 

(Sunnuntaisuomalainen 22.9.2013) 

PS Lehdessä taitto oli mennyt sekaisin ensimmäisen kerran näinä pian täyttyvinä kahtena vuotena, joina olen saanut julkaista 30 runoa. Hyvä näin; säe on näköjään runoutta rakentava piirre myös "palstasäkeessä", jolla olen yrittänyt lähestyä proosarunoa kaikissa tämän vuoden runoissa toisin kuin vuonna 2012.

No comments: