HS 22.12.2018, C 5. |
"Sanat näre ja kuusi eivät
tule samasta suusta, eivätkä tule karhu ja kontiokaan, kuten filosofi Tere
Vadén on kertonut (Karhun nimi, 2006). Jokaisella on oma kuusensa
sanasta näre, mutta luonnontieteellisen faktakoneen tuottama samuus
on vihamielinen närekokemukselle, jolle ei ole vielä nimeä ja joka elää vielä
jossain paikalliskielessä. Akatemiaan eli innoyksikköön nojaavan faktatehtaan
työnä on syödä paikalliset kielet niin oksattomaksi parketiksi, että
närkästyttävään närekokemukseen pääsee palamaan vain jonkun metsännenän kieleemme
jättämiä merkillisyyden jälkiä pitkin.
Metzän nänä
sinuhun ruvennut on, Nin tämä minun arpani vati, Että pitäis tekämän yxi Kuva
Medzen, ja Paneman Puhun ja vattet pälle. (Isäntä Elias Pulli Limingan käräjillä
1678)" (Kuoharit, 369)
Savolainen on ihmeissään vähintään kolmesta syystä,
kun Helsingin yliopistossa on hyväksytty ensimmäinen kokonaan savolaismurteella
kirjoitettu pro gradu.
Ensinnäkin ilmeisesti ensimmäisen yliopistollisen
lopputyön siten juvalaisen K. A. Gottlundin kirjoitti savoksi joku muu kuin
savolainen. Ja tässä tapauksessa vielä helsinkiläinen Jani Koskinen.
Toinen ihmettely liittyy edelliseen: savolaisen gradun
uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat eikä esimerkiksi Iisalmen
Sanomat, Itä-Savo, Länsi-Savo tai Savon Sanomat. Elämmekö
jo oikeasti kirjailija Mikko-Pekka Heikkisen fiktiota Betoniporsas (2018),
jossa maakuntien romahdettua Kaivopuisto on muuttunut mm. savolaisten pakolaisleiriksi.
Kolmanneksi olen ihmeissäni ”yliopistollisen
faktakoneen” eli tässä tapauksessa dekaani Pirjo Hiidenmaan henkilökohtaisista
näkemyksistä, joita hän esittelee HS:n jutussa tieteellisinä tosiasioina.
Savolaisena miellän nimittäin kulttuurisen omimisen hieman eri tavalla kuin
saamelaiset tai Akatemia.
Kyllä ei ole mitään sitä vastaan, jos joku
helsinkiläinen suostuu laittamaan savolaishatun päähänsä. Savo itse on tänä
päivänä sellaista selluseutua, jossa puupeltoja viljellään niin innolla maailman
suurimman havupuusellutehtaan toivossa, että murteella puhumisen puolustajille
ei jää sijaa kuin Aakusti-lehden päätoimittajan Seppo
Konosen jutuissa ja kirjailija Antti Heikkisen fiktioissa.
HS:n jutussa faktakone Hiidenmaan vastapainoksi ei ole
kysytty professori Janne Saarikiven näkemystä. Käsittääkseni
ilman Saarikiveä savolaisgradu olisi jäänyt hyväksymättä myös Helsingin innoyksikössä.
1 kommentti:
Savon kielen seuran puheenjohtaja Seppo Kononen puoltaa savon käyttämistä myös yliopistollisessa lopputyössä blogipostauksessaan, johon ensimmäisen savonkielisen gradun hyväksyneet Helsingin yliopiston tutkijat viittaavat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 4. tammikuuta 2019.
http://savonkielenseura.fi/2018/12/29/savoksi-maisteriksi/
Lähetä kommentti