 |
| Sinikka Törmälä ja Jouni Tossavainen Paul Claudelin näytelmässä Vaihtajat Tampereen yliopiston draamalinjan tutkimusteatterissa 1984-1985. Kuva: Marita Porrassalmi. |
"Jouni Tossavainen rakensi lujan dynaamisen Pollockin, erityisesti staccato-puheellaan, joka osui kuin hyvin tähdätyt revolverinlaukaisut. Vihdoin Päivi Kaikkonen oli omaa tasoaan upeana Lechynä, joka milloin suurena diivana tai noita-akkana hallitsi näyttämöä." (514)
Ihmeellistä ja osin kummallista on saada palautetta 30 vuotta vanhasta työstä - ja aivan sattumalta nämäkin sanat tulivat vastaan Kampin antikvariaatin uutuuksien hyllyltä. Ei professorini Kari Salosaari näin arvioinut näyttelemistäni silloin kun opiskelin Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalla 1982-1987.
 |
| Thomas Pollock Nageoire. |
En ainakaan muista laukaisuista puhutun, vaikka rikoselokuvien kovasta kaverista James Cagneysta haettiinkin mallia Paul Claudelin näytelmän Vaihtajien Pollockin rooliin syksyllä 1984. Salosaaren tutkimusteatterin isommissa rooleissa nähtiin Kaikkosen lisäksi Tuomo Salmela ja Sinikka Törmälä. Vain Salmelan löysin Facebookista.
Mutta niin monet muutkin tuohon opiskeluaikaan liittyvät kohtaukset olen näköjään unohtanut, ja siinäkin mielessä on hyvä, että Salosaari on tunnetulla perusteellisuudellaan dokumentoinut, tutkinut ja tehnyt tiliä muistoistaan elämäkerrassa Sisyfoksen osa. Piirtoja elämästäni ja ajattelustani (Imatran kansainäväisen semiotiikka-instituutin julkaisuja, nro 5, Helsinki 2013).
 |
| Päivi Kaikkonen, Tossavainen ja Sinikka Törmälä teatterimontun harjoituksissa syksyllä 1984. |
Sekin
selviää millaisessa käärmeenpesässä tuli opiskeltua; opiskelijan näkökulmasta
Tampereen yliopiston sisäiset kädenväännöt eivät tulleet näin silmille. Niin dramaturgian
kuin näyttelemisen opiskelijat ja opettajat sivuuttivat toisensa sujuvasti, ja esimerkiksi Salosaaren ja
Mikko Viherjuuren riidat eivät nousseet puheenaiheeksi. Viherjuuren nimeä
Salosaari ei edes mainitse muistelmissaan.
2 kommenttia:
Minä aloitin Draamastudiossa 1965 ja muistan hyvin Hesan teatterikoululaisten vierailun Montussa. Sen porukan mielestä (kuten Saarikoskikin sanoi) Toijalan takana ei ole mitään.
Kyllä Helsingin ja Tampereen kissanhännänveto vaikutti nimenomaan sen takia että Salosaaren pulju oli ensimmäinen teatteriKORKEAkoulu, eikä se sopinut Hesalle.
Siitä johtui että Draamastudio sitten lopetettiin. Olen seurannut tilannetta myöhemminkin, siis oman yliopistoni, eikä käy kateeksi nykyinen tilanne, jolloin opiskelijat eivät saa edes valmistua kaikessa rauhassa.
Näin oli, ja Salosaari kuvaa muistelmissaan tuonkin kauden varsin tarkasti. Tällä hetkellä en tiedä teatterimontusta muuta kuin että uudet näyttelijäopiskelijat on valittu ja heidän joukossaan on opiskeluaikojen kaverin Antti Pääkkösen tytär; perinne jatkuu.
Lähetä kommentti