Nyt valmistunut tutkimus on neljäs Kirjailijaliiton teettämä tutkimus kirjailijoiden taloudellisesta asemasta Suomessa. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosien 2005, 2001 ja 1999 tuloista. Tutkimuksista vastaa Turun Yliopiston tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa kirjailijoiden tulojen suuruudesta ja tulonlähteistä yleensä. Kysymyslomake lähetettiin Kirjailijaliiton kaikille jäsenille. Tutkimuksen vastausprosentti oli 45 %, mitä voidaan pitää hyvänä. Tutkimukseen vastanneiden kirjailijoiden mediaani-ikä oli 60 vuotta.
Kirjailijan
tulonlähteinä tarkasteltiin ensisijaisesti kaunokirjalliseen työhön perustuvia
tuloja: kirjan myynnistä saatuja tekijänpalkkioita, tuloja ulkomailta, tuloja
kirjoista tehdyistä näytelmistä, elokuvista ja kuunnelmista, sekä muita
tekijänoikeustuloja mukaan lukien käsikirjoitustyöt. Kaunokirjallisesta työstä
saatujen tulojen mediaani oli 2 000 euroa vuodessa. Huonoiten
ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli 500 euroa ja eniten
ansaitsevan neljänneksen tulo (yläkvartiili) 4 800 euroa.
Mediaani on täsmälleen sama kuin viisi vuotta aiemmin, yläkvartiili on
puolestaan pudonnut 6 500 eurosta lähes 2 000 euroa.
Kaunokirjallisesta työstä kertyneestä tulosta 60 % oli kirjasta kustantajalta
saatuja tekijänpalkkioita ja 40 % kertyi muista tekijänoikeustuloista.
Merkillepantavaa on, että vaikka suomalaisten kirjojen oikeuksien myynnistä
ulkomaille puhutaan paljon, on ulkomailta saatujen tulojen osuus vain 5 %
kirjailijan tuloista.
Eri
kirjallisuuden lajit kerryttävät kirjailijoille hieman eri tavalla tuloja.
Enimmäkseen lasten- ja nuortenkirjoja kirjoittavien tulot kaunokirjallisesta
työstä ovat 3 443 euroa vuodessa, runoja kirjoittavien vain 1 151
euroa vuodessa. Enimmäkseen proosaa kirjoittavilla mediaanitulo on sama kuin
koko joukon mediaani, eli 2 000 euroa vuodessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti