Aarne Kinnunen
KAKSI METRIÄ SYVISTÄ KYSYMYKSISTÄ
WSOY 2009, 297 s.
Runoilijana Paavo Haavikko (1931 – 2008) on klassikko. Prosaistina Haavikkoa on luettu huonommin ja hänen näytelmällisten tekstiensä sovitus on ankaraa työtä.
Toisin kuin luullaan Haavikko palautti mitan Suomen runouteen, ja mitta hirtti säkeiden vapauden. Prosaistina Haavikko aloitti yhtä modernina otavalaisena kuin runoilijana, mutta agenttiromaani Barr-niminen mies (1976) on edelleen outo, keinotekoinen ja käsittämätön teos historian koruompeluksi kesytetyssä romaanitaiteessamme.
Professori Aarne Kinnunen tutki Haavikon dramatiikkaa teoksessa Syvä nauru (1977). Haavikon poetiikan ytimeen Kinnunen yrittää kolmen kertomuksen kautta: Barr-niminen mies, Erään opportunistin iltapäivä (1988) ja Yritys omaksikuvaksi (1987)...
(Savon Sanomat 23.3.2009)
3 kommenttia:
Kiitos vinkistä, Kinnusen kirja onkin mennyt ihan ohi. Syvää naurua on tullut luettua tarkasti ja nautiskellen, joten ehkäpä tämäkin voisi olla yhtä antoisa lukukokemus.
Eipä näy Kritiikkiportin kautta edes Pekka Tarkan arvio Kinnusen kirjasta. Yhtä huonon arvostelumenestyksen näyttää saavan kevään suosikeistani Vettenniemen Piikit ja pillerit,
tjt
Se olisikin jotain, jos sanomalehdissä typistettäisiin kulttuurisivujen kuvat minimikokoon ja laitettaisiin ihan kritiikkitekstiä tilalle. Mutta mun olisi pitänyt huomata Kinnusen kirja jo työni puolesta, joten hyi minua.
Lähetä kommentti