Likefestiin kävellessä sateenkaari osui junaan Töölönlahden rannalla. Aamukahvilla toisella rannalla laituria vedettiin alaspäin, kun lopettelin juhlissa jaettua kirjaa Like on Like. Kirjoja vuodesta 1987, jonka toimitti Timo Forss. Arvostelu teoksesta ilmestyy seuraavassa Kirjain-lehdessä 4/2007.
perjantai 31. elokuuta 2007
Tuurilla ja taidolla | Like on Like
tiistai 28. elokuuta 2007
Like 20 vuotta | Likefest on Tavastia
Kirjailija ja suomentaja Tapio Koivukari tamppasi Liken pölyt matoistaan Raumalla keväällä 2003.
Kauko Röyhkä biletti porukoita syyskauden avajaisissa 2003.
Hannu Paloviidan ja Timo Ernamon jatkoaikaneuvottelut 1990-luvun puolimaissa.
Kustannustoimittaja Arto Leivo ja hiekkakakku syyskauden avajaisissa 1998.
Likeläiset väänsivät kättä Voipaalan taidekeskuksessa 1996. Vas. J.K. Ihalainen, Asta Piiroinen, Otso Kantokorpi, Hannu Paloviita ja Henri Laine.
Toimitusjohtaja Hannu Paloviita leikkasi ensikappaleen romaanistani Koirastähti.
Runoilija Roo Ketvel Mukkulan kirjailijakokouksessa 1991.
20-vuotisjuhlavuoden Likefest
keskiviikkona 29.8. Tavastia-klubilla klo 21-03
Tuomari Nurmio & Bum Bum featuring Janne Haavisto et al.
Martti Servo & Moods
Turku Romantic Movement
Kakkahätä 77
Skreppers
Black Magic 6
Kustannusalan kauhukakara Like täyttää 20 vuotta!
20-vuotisjuhlasuper-LikeFestin esiintyjät ovat viisaita, vieraat kauniita ja juoma ihanaa.
TUOMARI NURMIO JA BUM BUM -kokoonpano tuo lauteille maestron itsensä lisäksi Janne Haaviston ja Mamban muodostaman rytmiryhmän. Bändi esittää nyrjähtäneitä dumari-klassikoita vuosien varrelta. MARTTI SERVO & MOODS -duo aloittaa illan ja pehmittää yleisön vastustamattomilla iskelmillä.
KAKKA-HÄTÄ 77 ei säästele koukkuja, räkää tai huumoria vanhan koulukunnan punkissaan. THE SKREPPERS esittelee miehistä korkkarifetisismiä musiikillisessa koktailissa, joka on yhdistelmä psykobillyä, garagea ja hyviä bileitä.
Retroriffejä ja modernimpaa glamrockia yhdistelevän TURKU ROMANTIC MOVEMENTIN suomenkielinen edeltäjä on ollut vuosia LikeFestin vakiovieras. Kaksijäseninen BLACK MAGIC SIX palauttaa paholaisen rockiin ja soittaa bluesilla höystettyä autotallirockia.
Festari-isäntänä toimii Wallu Valpio.
Liput 10/12 euroa, ennakko Tiketti ja Like-kauppa (Iso Roba 20).
Puiden reservaatti | Black Rectangle
Silti mieli miettii rakoa, koputtaa, etsii tanssikaveria, raapii suorakaiteisiin hakatun omaisuuden nokisia rajalinjoja, joista ei auta tapella. Ne on lukittu päätelaatikkoon, jossa joulukuusi on lisämaksusta hoidettu niin sanottu kartiomainen pyrähdyskappale.
Hyvä isä kuusi selällään valuu nyt vaan norjista taskuista katkotuista sormista tuoretta vahaa tukkia korviin, rakentaa siivet. Näin keinoin sankarituristi saavuttaa taivaan äärettömyyden kiihtyvän tahdin, näyttää metsännenää koko aurinkokunnan suljetun sektorin markkinavoimille.
(Metsännenä: "Metsä on nyt puita", s. 20)
maanantai 27. elokuuta 2007
Metsäjänis | Sprucerapid
Yhdessä piipun hujauksessa seinään
syntyy kirkasta pistettä. Välissä
lentää lintuja,
runo, rauha ja hiljaisuus.
Mitä kauempaa laukaisee sitä suurempia rauhoja.
Kun ruilauttaa suoraan taivaalle
saa palautetta.
Haulien jälkeen jänikseen työnnetään havuja. Pupu on nyt puu
jonka mahassa kasvaa oksia ja neulasia.
Se pannaan muovikassissa reppuun pää alaspäin
niin että takajalkojen kynnet raapivat taivasta;
vapaaehtoisesti pakoon juossut pitkäkyntinen, pehmeä päkiäinen
nostetaan taivaaseen jalat edellä korvat luimussa.
Liturgian väri, värien ihmeistä kaunein: veri kuusen oksalla.
(Metsännenä: "Ammun haulikolla", s. 27)
Hiljainen maisema | The Silent Landscape
(Erkki Tanttu Tarvaspään vieraana 7.9.2007 - . Gallen-Kallelan tie 17, Espoo, www.gallen-kallela.fi )
lauantai 25. elokuuta 2007
Sunnuntaiaamu | Savolaxian Paradise
metsämiehen kuuraiseen aamuun sunnuntaina.
Niin ja mopo kulki kylällä.
Kun koira ei pääse hajulle puoleen päivään,
syötiin kaupunkivieraan meetvurstileivät
ja kahvi. Sitten ammuttiin närhi kotiportille.
Suihkumoottori jylisee yli, harakat vaikenevat.
Mustavalkea nauru jatkuu laihtuneen koivikon takana.
Kaikki maisemat kättelen saman seulan läpi. Tähän maisemaan vertaan kirjainten maisemaa kun luen. Tai jos kerron nyt lahorastaan pesästä, puhun siitä pesästä, joka on siellä entisellä aholla kannon juuressa.
Tämä on paratiisillinen paikka: Faidroksen varjoisaa plataania vastaa koivu, kirkasta puroa lähde, kaivo ja järvi, lehvistössä käy vilvoittava tuulen henki, koska savu viilettää vienosti vasemmalle. Pehmeä ruohomatto, jolla Sokrates loikoili kaverinsa kanssa, vertautuu naapurin isännän laitumeen. Siinä ruoholla seitsemän lehmää.
Vakavasti puhuen missä ovat Paratiisin kuuset? Entä savolaisen kiviraunion mitat ja määrä? Kun kuusinen risukarhi ja rauniot kumminkin edustavat meitä paratiisissa tämä pitäisi tutkia. On hyvä tietää etukäteen, varsinkin meidän, montako kiveä vielä pitää heittää että syntyy kiviraunio. Mitä on raunion alla?
Tällä koivun ja kuusten pellolla ei kymmentä askelta ilman kivirauniota. Heinän korkeassa läjässä 1 572 kiveä. Alta löydät kallion.
Näin pieniä valmistetaan nykyisin vähän. Tila lihoo, läjät suurenevat, täyttävät vähitellen pellon ja tien välisen vyöhykkeen. Totuuden nimessä on mainittava suopellot taikka turvesuot, joiden pientareelle kertyy hakovuoria.
Päinvastaisessa tapauksessa, jos rauniot ja vuoret kuihtuvat eivätkä sammaloidu eteen, sivulle ja ylöspäin, tai jos joku ostaa kivet ja juurakot, voidaan muurien painautumia edelleen vuokrata muovikassi-installaatioiden varastopaikoiksi.
Näin toimien maaseutu mahdollistaa vilkkaan yritteliäisyyden emmekä edelleenkään kaipaa uusia edistyksen etuvartiotyön näköispatsaita rengille ja piialle ja tuhansille heidän kaltaisilleen, jotka Juhani Ahon mukaan raivasivat korven ilman vientitukea kahdella tyhjällä kädellä.
(Metsännenä: "Leikkuupuimuri", s. 27-29)
torstai 23. elokuuta 2007
Metsännenä | The Nose of Spruce Wood
joka iskee kun säikähtää.
Ainoaksi parannuskeinoksi sanotaan anteeksipyyntöä
metsältä. Uskotaan myös, että oikein osaa pyytää
vain tietoniekka, joka arpomalla tutkii taudinkuvan.
Ei auta, ei pomppinut noppa oikeaan tähtimerkkiin:
pelkään edelleen
etten näe tervettä kuusta
enkä metsää.
Realismi sydämessä Maailman Omistaja, ihminen, teki tavalliset, meni hirteen, rasvasi köyttä ja katseli oksaa ennen kuin sen jälkeen meni Karsikkokuuseen, todella pois.
Paratiisissa Ylimetsänhoitaja ja Maailman Omistaja kävelevät suorakaiteita halkovia liikenneväyliä. Mitä tarkoittaa tuo kookas ja yksilöllisen näköinen puu, tuo tuolla aukkoviljelyksen laidassa, kysyy vasta saapunut vieläkin vähän setelin värinen henkilö.
Kun puun ekologinen ja esteettinen arvo ylittää sen raaka-aineen arvon, hänet säästetään. Se on komea maisema, kertoo taivaasta vastaava puupääoman haltija.
Luonnollisesti metsävarannon niin sanotun uuden käsitteen mukaisen luokituksen mukaisesti ylikorkeat yksilöt hoidetaan pitkälleen kuten myös lipputangot kutistetaan, kun Paratiisissa siirrytään muovin aikaan.
Lyhytpiippuisilla alueilla muovin alle siirtyminen on itänyt kivasti. Ei ole saastetta, ei viimaa, ei ilkeää tippuvaa suolavettä, ei valotonta, tuottamatonta liikettä.
(Metsännenä: "Menin metsään", s. 29-30)
maanantai 20. elokuuta 2007
"Don't worry/ There are no trees/ On the marketplace"
Haluaisin muuttaa | I Want Out of This City
eikä patterin kiima-aikaa kuulu vaikka asettelen niitä
uunin kylkeen. Radio vaikenee.
Puhuuko puukaan talvella.
Haluaisin muuttaa, vaihtaa nämä rauniot kahteen aariin järven ääntä. Menevät päikseen kivi ja vesi, kyllä, mutta miten siirrät savusaunaa, josta linnut lentää läpi.
Jäkälä kasvaa katolla, myös sammalta lannoitetaan ylhäältä käsin. Helikopterit, nuo pienet siemenet tiedostavat paisuvat rinnat, kovat nännit, joilla taimi on turvassa kun vesi nousee.
Ropeli hatussa siemen jalostaa hätämerkkiä, kuusi jyviä seitsemiä siemeniä kuin kettinkiä. Tulevassa paperimassassa kasvaa monistekuitua, joka palaa satelliitin tietä taivaan rantaan.
Puun kieltä kelpaa ihailla, kun se roikkuu viimeisillä voimilla järvessä pää alaspäin veden alla. Nyt kaislat, lehdet ja neulaset leikkaavat peilin kiinni. Syksy on loppu.
Puisen ulkorakennuksen irronnut lauta kolahtelee harvakseen.
(Metsännenä: "Virran voima meni umpeen", s. 35)
sunnuntai 19. elokuuta 2007
Kruununpuisto | University of The Certified Forester
kaikkensa. Kaikille metsän avaruusmäärä on ääretön.
Materiaalin valmistamisessa suoritetaan maan muokkauksen
korostamista kuokkimismätästyksellä, äestyksellä,
kulotuksella, laikutuksella, lautasaurauksella, haja- sekä
suojakylvöllä, ruutu- ja viirukylvöllä: pienet taimet, isot
taimet, täydennysistutus, tarkastus, heinimisen nykytys,
mekaaninen tai kemiallinen, sekä harsuuntumisharvennus
hajaotannalla.
Lopullisena tähtäimenä on ensimmäinen päämäärä: aktiivinen
päätehakkuu. Kirveen sijasta tässä jalostustyössä kemiallinen
vaihtoehto vaikuttaa vakavasti otettavalta hakkuukertymältä
lain, asetuksen ja suosituksen mukaan. Toinen päämäärä on
metsän monikäyttö, mutta se ei anna aihetta passiivisuuteen
ensimmäisen päämäärän suhteen. Hakkaamisesta aiheutuneen
stressin, hermostumisen ja suunnittelun mies laskee palkka-
etuun eikä mittaa niitä markoissa.
(Metsännenä: "Ei metsä kaikille", s. 36)
torstai 16. elokuuta 2007
Nukkekuusi | Citydoll
Isokin vanhus viihtyi varjossa, mutta tappoi
armotta seurailijat, jopa omat siemenet
tämä käypykaristamo kuivatti juurillaan.
Tai hirtti sammaleisiin.
Maisema on nyt ruutu, kertomus suora
niin kuin ikkunan kaide. Neliö hikoilee
liikuttavassa rajaajan työssä.
Hyvä vuosi | Good Y
Hyvä vuosi, makea hunaja lirisi pellolle. Greimasin merkki- ja merkitysopillinen neliö metsän tilalle. Hyvä vuosi: patsaat jalostettiin katon alle. Nelikenttäteoria säröilee. Sen sänki sirisee, kun Kuolasta kiveä tippuu naamaan. Tämäkin onnettomuus vältetään jos ihmettelet vain varpaita. Tai mene sisälle, kuuntele radiota, sulje ilmanvaihtosi äläkä poistu alueelta ilman lupaa, niin piippu pitenee ja tuulee oikeasta suunnasta, rahisee Jumalan nuolen loitsu kivikarikosta. Se, raunio, muistuttaa valaan selkää näreitä hukuttavassa jäkälämeressä, kun mielihuoneemme kannatinpilari rojauttaa taivaan lakea myöten niskaan.
(Metsännenä: "Hyvä vuosi", s. 37)
Nostan katiskat | At Home in My Lakeboat
Nostan katiskat talviteloille. Samaan aikaan kylvetään
tiehen suola ja nastarenkaat.
Kalaa antaa enemmän kuin koko kesänä.
Venettä en käännä. Lunta vastaan käyn vielä pientä viivytystaistelua.
Naapurin isäntä ampui aamulla kaksi koskeloa
villiminkin evääksi, heitti nopeat
myrskyn merkit verkkomökin katolle.
Talvi, airo kirkuu. Kaloille katto Mäntysaari tervehtii.
Kolahtaa kivi. Kiroan vastaan, miksi aina niin kiire
vastatuuleen.
Mela kainalossa paluumatkalla äverias maisema suhisee
katiskassa. Purje se on, nuppineularivi seinällä.
Oliko sitä kalaa kysytään ilman kysymysmerkkiä. Ilman hoppua
vastaan naapurille, että kala näyttelee paremmin vaikka
tunnen, tiedän tämän järven kivet karta kutukolot.
(Metsännenä: "Nostan katiskat", s. 37-38)
keskiviikko 15. elokuuta 2007
Ahkeran talvi | How a Mouse Menu Works
tiistai 14. elokuuta 2007
Attiksen tapaan | My Way as Attēs
Kuusikirkko päältä kaunis, kultainen kupoli
käpyjä täynnä.
Häävirsi kuulostaa epätoivolta, yritys
pelastaa kyllästyneet markkinat lisääntymällä.
Orava maiskuttaa.
Muinoin ilma ja vesi maksoivat tuskin mitään. Nyt hiljaisuutta
ja pimeyttä ei saa rahalla. Saati rakkautta. Ympäristön-
suojeluvirkamies kyllä tuli.
Tulen palavan kiljumisen jälkeen alkavat sydämen käräjät
ja sen melskeen sisässä en löydä minä etkä sinä onnelle sijaa.
Nyt paljasta itsesi. Pue päälle kaikki kuteesi ja loimet ja
rupeli. Ilmesty kaikkine kimpsuinesi ja kampsuinesi suittuna
ja hajustettuna Herrasi eteen. Edes yritä.
Valmista kivekset Attiksen tapaan ja muuta kuuseen.
(Metsännenä: "Kuusikirkko päältä", s. 43)
maanantai 13. elokuuta 2007
Täällä tuulisella seudulla | Cemeteryspruce
Kivinen aita ja portti, tapuli raskain päin, mäntyjen
suhu. Kuusen alla tuttu hauta.
(Metsännenä: "Linja-auto pysähtyy hitaasti kättä nostamalla", s. 44/48, Kirjailija 3/2005: "isälle", s. 11, kts. myös Runopaasi .)
perjantai 10. elokuuta 2007
Sauna | Smokebath
torstai 9. elokuuta 2007
Surupuu | Chernobyl
Surun puusta puhun, koska se kuoli ensimmäisenä. Sinä se olit.
Pyöreässä päässä maapallo on nyt suorakaide, pohjaan palanut
pannukakku. Se on paistettu pellillä. Se maistuu öljyltä.
Puhdistaminen oli liian kallista. Nyt ei tarvitse, kun ei ole
metsääkään. On musta neliö, joka sykkii violettia aaltoa.
On Saharassa peruskallio, on kirjoja hiekassa siivet
levällään.
Nyt minulle riittää yksi, viimeinen aika vaikka huono
sivulla mitattuna yhtä runoa.
(Metsännenä: "Ensimmäisen jakson aikana kaikissa nuorissa vesoissa ilmeni nekroosio", s. 50)
keskiviikko 8. elokuuta 2007
Unipuu | Woundtree
kammarin lasin alle. Hangen päältä jänis
puraisi latvan iltapalaksi. Niin tuli
kuin kioskille seuraavanakin talvena.
Luonnollisesti kuritetaan mukavaa puuta
kaikin puolin jatkuvasti. Näin oppii haapa
rumaksi mutta kaunista ääntä minä
kuuntelen. Se uuvuttaa silmät kiinni,
havisee viimeisen ohjeen:
Pitele kaksin käsin karhun kielestä kunnes saapuu apua.
(Metsännenä: "-25 astetta. Naksahtelee", s. 53)
tiistai 7. elokuuta 2007
Karsikkokuusi | Funeral
Taas ryypätkää paloviinaa olvia juokaa. Toiseksi pattipolvista
jumaluutta kirveellä kuonoon, pihkaiseen pilkkaan puukolla
minun kirjaimet ja ikä.
Lastut kolehdiksi pakanain papille, vähän pintaan öljyn hajua
ja kirkon penkin alle.
Selvin kiipeää karhun kallon suun tukkimaan. Toorum on työnsä
tehnyt, murskatkaa niin kuin muutkin kynät, pelit ja mikrot
monttuun armotta survokaa.
Tuli romun päälle, minun sielu kyllä huolehtii lopusta
kipittää runkoa pitkin ylös kuin hiiri.
Musta takkini oksaan lyökää, puhkaiskaa lahnan rakko
etten tule kotiin kummittelemaan, elävien rauhaa häiritsemään.
Ei tule teitä minkäänlainen menninkäinen kapakan ovelle
vainoamaan.
Nyt joka kykenee yhdellä kädellä kaksi tervaskantoa, tulelle
kelpaamatonta, latvaan nostaa, merkiksi, että Sinä voit
mennä paremmalle miehelle.
Karsikkokossu tempaiskaa, menkää kotiin. Virttä on minusta
turha laulaa.
(Metsännenä: "Taas ryypätkää paloviinaa", s. 54)
Risti lippumme | Finland
mutkia räkämännikössä näkymättömiin
Sitten siniset salot korkealla äidin
linnunmaidossa heiluu ristihuulinen
isäntä Tyttärellä koreat nännit Tämä
maisema lopetetaan kohta rakennetaan
niin kannattava kirkko Menovaunussa
ei ollenkaan rasitusta pelkkää liikettä
Savukalaa
(Hakamono: "tietä perille asti", s. 17)