 |
| "Kaksi miestä ja karhu kaadettu." Torumin mäen merkit Hanti-Mansiassa 2008. |
Ei ole tuhrattu ensinkään turhaan
ja
suotta-aikaisesti vaan
suoraan ja
halkinaisesti sanottu:
Missä on
siivet, kun on kynnettävä
läpi koko
kieli, ja kuka kyntää
läpi
lävestä, jos ei ole hevosta
avainta peltosi
multiin
metsäisten merkkien
suulle?
Nousee vain iso
vesi silmiin,
järvestäkö kasvaa se hylättyjen toivo.
Monta
vuotta on mennyt, ja ihmiset kas
mitään
eivät tiedä. Heillä kas paljon hevosia
ja lehmiä
paljon… Jumalansa tekivät
puusta, sitten
kivestä, sitten paperista tekivät.
Klavdija Zaharovna Plotnikova, viimeinen äidinkielenään kamassiapuhunut, kuoli 20.9.1989 vanhainkodissa Krasnojarskin kaupungissa Siperiassa
noin 94 vuoden iässä. Kuolleiden kielten päivä vietetään 20.9.
Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/
4 kommenttia:
JT
elikö Klaudia näinkin kauan!
Muistan kun jo 1973 prof. Alpo Räisänen äidinkielen appro-luennoillaan Joensuussa mainitsi tämän viimeisen kamassia puhuvan elävän.
Hej, tässä too M. A. Castrénin seuran tiedote kokonaisuudessaan:
Kuolleiden kielten päivä 20.9.
Klavdija Zaharovna Plotnikova, viimeinen äidinkielenään kamassia puhunut, kuoli 20.9.1989 vanhainkodissa Krasnojarskin kaupungissa Siperiassa noin 94 vuoden iässä.
Kamassin kieltä ehdittiin onneksi tallentaa, ja nykyään sitä voi tutkia ja jopa opiskella. Varhaisimpia tutkijoita oli Matias Aleksanteri Castrén. Vuonna 1847 hänen kenttätyömatkansa suuntautui kamassienkin pariin, joita silloin arveltiin olevan vielä noin 150 kielenpuhujaa. Kerätystä materiaalista syntyi kamassin kielioppi.
Kielitieteilijä Ago Künnap tallensi 1960-luvulta lähtien Plotnikovan äidinkieltä, ja tekstejä on julkaistu Tarton yliopiston Fenno-ugristica -julkaisusarjassa. Esimerkiksi näin Klavdija Plotnikova kertoi kadonneesta heimostaan (linkissä myös alkuperäisteksti):
Monta vuotta on kulunut, ja ihmiset kas mitään eivät tiedä. Heillä kas paljon hevosia [oli] ja lehmiä paljon [oli]. Ja lampaita paljon [oli], kanoja paljon [oli], lihaa söivät paljon kas. Maitoa kas paljon [oli]. Meikäläiset kas elivät. Jumalansa tekivät puusta, sitten kivestä tekivät, sitten paperisen tekivät. Rautaisen jumalan tekivät ja pystyttivät kas. https://journal.fi/virittaja/article/view/38402/28193?acceptCookies=1
Klavdija Plotnikovaa voi kuulla Lennart Meren elokuvassa Veelinnu rahvas (Vesilinnun kansa), 1970: https://yle.fi/…/lennart-meren-filmiaarre-vesilinnun-kansa…
www.ugri.net
Kiitti!
- Miten onnellinen Klaudia olikaan, kun vuosien jälkeen joku tutkija opetteli kamassin, ja Klaudia pääsi 'pussista' kaklattelemaan jonkun toisen ihmisen kanssa omalla kielellään!
Tuohon tapaan A.Räisänen kertoi.
Lämmitti ja lämmittää yhä tuo kertomus ja tuon tutkijan kielenopettelu(n vaiva).
PS
käytin hyväkseni blogitekstiäsi: https://hikkaj.blogspot.com/2021/09/kamassimummo.html
Lähetä kommentti