Hylättyjä esineitä 25 | Hängmatta

Kallavesi Kuopio 2021.

Nauru on ihmisen laulu

ilman nuotteja; kukin yksin

ja kuorossa tavallaan nauttii

kuten linnut toisilleen

toistaa paritteluloitsuaan.

 

Nauru on massaesiintymä

jonka toukat nousevat esiin

lämpötilan ylittäessä toivon

kriittisen pisteen, yleensä

plussan puolella kevättä –

miinuselämää vastaan.

 

Nauru rokottaa ikään katsomatta

kaikki kielet norjaksi, mielen vetreäksi.

 

Nauru on kuin riippumatto

yksi harva paikka, jossa paha

virus ei tartu eikä juokse niin kuin

Gangesjoessa, johon levitetään

verkkoja ruumiita varten.

 

Männistössä sen sijaan¹

heitetään nauruverkkoja

koko kansalle Ompeluseuran

määräyksellä, sillä riippumaton

kulttuuri on rajatonta vapautta;

koronan ja pakkasen rajoitukset on purettu,

sopimus on tehty vain parin

vahvan männyn kaverina:

 

”Sitä puuta puskeminen

johon on kytkettynä.”

 

Mattojen kevät

on maattomien paluu

ilmatilaan, jota eivät valvo koneet

vaan na(u)rujen kestävyys.

Ollaan siis matona matolla

kellutaan pääroolissa:

jokainen saa tähdet nuo

taivaan ihmeet tavata

omalla selällä ilman nuotit.

¹ Pyytämättä ja tilaamatta kirjoitin Riippumattomalle ulko-olkkarille runon, josta tuli 25. Hylätty esine, kun kehnon kelin takia tapahtuma peruttiin Kuopion Männistössä 22.5.2021.

Valokuvaruno, photo poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/