lauantai 6. helmikuuta 2021

Torni Haminavuorelle | F. von Wright 200 år 2022

Näköala Haminavuorelta 2019.
Vanuvuorelle, tai Magnus von Wrightin Vannuvuoreksi nimeämälle mäelle, puuhataan näkötornia. Mielipidekirjoituksessaan kirjailija Marja-Leena Tiainen vastusti tornin rakentamista lähes Puijon korkuiselle mäelle. Torni pilaa maiseman ja metsäluonnon kuluttaminen lisääntyy luonnonsuojelualueella, varsinkin kun Kuopion asutus laajenee parhaillaan Vanuvuoren suuntaan. (Savon Sanomat 28.1.2021)

Näköala Haminalahdelta 1853.
Vastauksessaan Vanuvuoren hanketyöryhmän jäsenet kommentoivat, että "torni on tarkoitus rakentaa niin, että se ulottuu vain hieman puiden latvojen yläpuolelle" ja hankkeen osana on myös luontopolun rakentaminen: ”Kun liikenne ohjataan merkitylle polulle, se säästää ympäröivää metsikköä kulumiselta ja suojelee näin myös luontoa.” (SS 5.2.2021)

Kun Vanuvuorelle pystytetään torni, miksei myös Haminavuorelle, josta Ferdinand von Wright maalasi Suomen maisemamaalaustaiteen merkittävimpiin kuuluvan teoksen Näköala Haminalahdelta (1853)?

Vuonna 2022, kun on kulunut 200 vuotta Ferdinandin syntymästä, eikö olisi hyvä päästä katsomaan kansallismaisemaa samalta paikalta, josta teos on maalattu. Tai, tehdäänkö retki maalauspaikalle Ferdinandin kuolinpäivänä 31. heinäkuuta, kun Ferdinandin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on jo varattu Minna Canthille?

Torni, hissi tai drone

Vanuvuoren laella on ollut kolme näkötornia, Haminavuorella ei yhtään, mutta Näköalan Haminalahdelta valmistuttua Haminalahden kartanon vieraat vaelsivat tuolle Haminavuoren parhaalle näköalapaikalla. Vuoden 1880 matkaoppaassa mainitaan Haminalahden kartanon lisäksi vierailun arvoisena kohteena Vanuvuoren ja Puijon näköalatornit.

Nykyisin näköaloja peittää runsas ja korkeakasvuinen puusto Puijon urheilualueita lukuun ottamatta. Koska sekä Vanu- että Haminavuoren laet ovat luonnonsuojelualuetta, näköalojen avaaminen puita kaatamalla tuntuu huonolta vaihtoehdolta.

Jääkö siis muuta mahdollisuutta kuin torni, hissi tai drone, jolla kansallismaiseman muutoksia tai säilyneitä syvyyksiä pääsee tarkistamaan? Haminavuoren laen korkeimpaan kuuseen kiipeämällä pohjoisen Kallaveden maisema ei avaudu, kuten raportoin Taistelevien metsojen (2020) jälkisanoissa:

Tikkaiden sijasta kiipeän mäen korkeimpaan puuhun. Kuusessakin kamera valottaa enemmän metsää kuin kansallismaisemaa. Vuorelta ei näy vuoria, ei edes mäkiä, vaan mäntyjä. Sama ongelma – tai metsän paluun ihme – on edessä, jos Haminavuorta kuvaa vastapäiseltä Isolta Neulaniemeltä, jonka harja kännykkämastoineen erottuu horisontissa." /- -/

"Pitempi käsi tai kännykkäkeppi ei auta kuusessa, tarvittaisiin joko metsänhoidollinen maiseman avaus tai lennokki maisemapanoraaman valloittamiseksi samalta paikalta kuin Ferdin taulussa. Jospa joku vielä lennättää dronea varmistaakseen ne muutamat muutokset, jotka lampaita lukuun ottamatta voi päätellä karttaa tutkimalla."/- -/

”Pienen saareni ja suuren järven panoraamaa varjostaa kysymys, pitäisikö Haminavuoren maisemaa avata eli metsää kaataa niin, että Ferdin Näköalan paikasta tulisi yhtä vähällä vaivalla saavutettava pyhiinvaelluksen kohde kuin Puijosta tai Suopeltovuoren näköalapaikasta. Hidastaako vai edistääkö lisääntyvä turistiliikenne ilmastonmuutosta tai edes asfaltin leviämistä? Turistien ”hyttysparven kuhinasta runoili jo vuonna 1886 Topelius kiivettyään sveitsiläiselle Rigivuorelle:

Mitä halutaan?

Paperiveitsi? Näköala? Alppitähti?

Joku pikkusievä muisto mukaan…

Eikä saa unohtaa aurinkoa! Se laskee

ja se nousee, aivan kuin kaikkialla,

mutta täällä taulun raami rajaa sen makeammin.”

Ei kommentteja: