Taistelevat metsot 1886 | Stritande tjädertuppar 2020

”Totta on, että lapsena lähestyessäni Haminalahtea kotikuntani Tervon suunnasta emme odottaneet Wrightien kansallismaisemaa vaan Puijon tornia: milloin se kaupungin merkki näkyy ensimmäisen kerran. Suopeltovuoresta meillä ei ollut hajua, mutta vuoren alla puristimme nenästä Kuopion kaatopaikan lemujen tulvahtaessa Ylösen Eeron mustaan Volgaan.” (”Jälkisanat” Taistelevat metsot, Aviador 2020, 302.) Kuva: Paavo Hyvärinen/Muistojen Tervo.

 Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin (1822–1906) tunnetuin maalaus ja vuonna 2020 ilmestynyt romaani. Ferdinandin taulu valmistui vuonna 1886, ja yhdenpäivän romaani kertoo teoksen suunnittelun vaiheista heinäkuussa 1884.

Savonia-palkinnon ehdokkaat
ja raadin perustelut. Kuva: Savon
Sanomat 21.11.2020, B3.

”Taistelevat metsot muodostui Ferdinand von Wright uran kannalta tärkeäksi teokseksi. Hän oli Savon sydänmaille eristäytyneenä maalannut jo vuosikymmeniä samoja lintu- ja lähiympäristönsä maisema-aiheita, jotka poikkesivat taiteen uusista valtavirtauksista. Hänestä oli tullut epämuodikas taiteilija, jota taidepiirit eivät enää ottaneet kovin vakavasti. Sairastelujensa ohessa Ferdinand von Wright alkoi maalata Taistelevia metsoja, jonka yhteydessä hän palasi aikaisempiin luonnondramatiikka käsitteleviin aiheisiinsa. Teoksesta ilmenevä luonnontaistelun kuvaus yhdistettiin Suomen kansan kohtaloon, jota vaivasi epävarmuus vuosisadan vaihteen poliittisten myllerrysten johdosta…

Taistelevista metsoista käy ilmi Ferdinand von Wrightin tarkka paneutuminen niin kohteen kuin sen taustankin kuvaamiseen. Hän kuvasi maalauksen linnut tieteellisen tarkasti luonnollisessa ympäristössään, joka noudatteli topografisesti täsmällistä maisemaa. Romantiikan hengessä suomalainen identiteetti oli sidottu luontoon kuuluvaksi, jonka myötä myös kuvataiteissa esitetyt luontoaiheet muodostuivat kansallista identiteettiä korostaviksi tekijöiksi. Täten Taistelevista metsoista välittyvä suomalaisen koskemattoman erämaaluonnon kuvaus nousi tekijäksi, johon kansan syvät rivit pystyivät samastumaan. Taistelevia metsoja voidaan pitää avainteoksena suomalaisen luonnonkuvaamisen traditiossa…” (Jyväskylän yliopisto: Mutku-materiaalit 23.2.2017 https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/materiaalit/klassikot/materiaalit/ferdinand)

Arvostelut

”Savolaisittain eloisa ja yhtä kaikki mainio romaani rakentuu dokumenttien täydentämäksi kolmiomaiseksi asetelmaksi, jossa minä- ja hän-kerronta liukuvat sukkelasti yhteen. Ferdinandin oppipojan ja kesärengin minä kertoo itsestään myös hänenä. Tällöin hän esiintyy kahdella nimellä. On Kipuna ja J.F. Cooperin kirjoista tuttu Unkas.

Tyyli tuo mieleen Ferdinandin lintutaulut, joiden sommittelu usein noudattaa kolmiomuotoa.”

(Teppo Kulmala: ”Erakkotaiteilijan metsonkatsomus. Yksi kesäpäivä valaisee Ferdinand von Wrightin persoonallisuutta”, Savon Sanomat 18.11.2020, B5) https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3163626

”Jouni Tossavainen kirjoittaa yleissuomea, mutta savolaisena hän viäntää ja kiäntää tapahtumia. Yhden päivän romaanissa on mennyttä ja tulevan odotusta, ja voimallisen ähellyksen tuloksena Ferdinand von Wrightistä maalautuu varsin elävä kuva, renki Villen silmin. /- -/

Jouni Tossavaisen suurtyö on taiteellisesti kehitelty, historiallisia faktoja kunnioittava ja kielellisesti omalakinen romaani. Perusratkaisussa on mallinnettu sääminkiläisen Joel Lehtosen pääteoksen Putkinotko rakennetta.”

(Erkki Kiviniemi: ”Taistelevat metsot on faktoja kunnioittava, taiteellisesti omalakinen romaani, jolla on luonnonsuojelullinen pohjavire”, Kulttuuritoimitus.fi 16.10.2020)

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/taistelevat-metsot-on-faktoja-kunnioittava-taiteellisesti-omalakinen-romaani-jolla-on-luonnonsuojelullinen-pohjavire/?fbclid=IwAR3gWgKx6-jwgv1U4NY5Fpa4sH3ALFYJAV4QxSG94zhdzjGisnf-HUC14Yw

Lisätietoja

Mitä sitä tuli taas valehdeltua |
Sex fakta om romanen

Tosia asioita ja fiktiota Taistelevien metsojen taustoista.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/mita-sita-tuli-taas-valehdeltua-sex.html

Taistelevien metsojen maisemia YouTubessa

https://www.youtube.com/watch?v=5EofUcKGp2k&t=9s

”Haminalahdesta” 1869 ja 2020 | Ferdinand von Wright

Kuopion taidemuseon julkistamistilaisuudessa pidetty puheenvuoro.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/haminalahdesta-1869-ja-2020-ferdinand.html

Metsojen soidinmenot Oodissa | Storytell

Taistelevat metsot äänikirjana.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/10/metsojen-soidinmenot-oodissa-storytell.html

"Millaista on työstää äänikirjaa" | Yle Radio Savo

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/09/millaista-on-tyostaa-aanikirjaa-yle.html

Ruotsalaisuuden päivä | Svenska dagen för 170 år sedan

Magnus von Wrightin päivä Helsingissä 170 vuotta sitten.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/11/ruotsalaisuuden-paiva-170-vuotta-sitten.html

Taistelevat metsot, 2020 | A Sample of Afterwords

Savon Sanomien juttu kirjailijasta.

http://jounitossavainen.blogspot.com/2020/08/taistelevat-metsot.html

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3084119

PS 

Äänikirjankaan luvut eivät näytä menneen hukkaan, kun lapinlahtelainen "lehtipiika" Pia Valkonen on kuunnellut teosta "melkein neljä ja puoli kilometriä": http://www.piavalkonen.fi/blogi/2020-11-jouni-tossavaisen-taistelevia-metsoja-kuuntelin-eilen-melkein-nelja-ja-puoli-kil...

Olen kuusikymppinen | Ismo Alanko

Olipa hyvät

synttäribileet!

Vittuakaan

ei vituta

saatuaan vihdoin

todistuksen väkevän

sysisuomalaisessa

peruslehdessä:

Lesbon uni

paljon parempaa

kuin hetero.

Toisin sanoen:

me vanhenemme.

Pimeyden pesässä | Södergran

 

Onni on

kuusessa.

Joulu

kuusessa

on valoa.

Kuusessa

on pesä

hyvä kun olet.

Ruotsalaisuuden päivä | Svenska dagen för 170 år sedan

Konstnärsbröderna
von Wrights 
Dagböcker 1-7.

Ruotsalaisuuden päivä 6. marraskuuta oli 170 vuotta sitten keskiviikko. Magnus von Wright maalasi Helsingissä taulua Heinolasta, opetti piirustusalissa ja kyläili iltapäivällä Kuopion tutun Lennart Forsténin luona. Ferdinand von Wrightin Lennartille lähettämästä kirjeestähän Taistelevat metsot sai alkunäkynsä ("Jälkisanat", 314).

Sukulaisvieras Molander ja protokollasihteeri Falck kävivät kylässä illalla, ja Magnuksen vaimo Sofin luona vieraili Iisalmen ison pappilan tytär Johanna Wasenius (os. Collan). Myös lääkäri Gustaf  Forstén tuli ja toi malliksi viikko sitten Kristiinankaupungissa ammutun nokikanan.

Målade jag på Heinola - På ritsalen (Brandt, Lindström, Bomberg, och Sibelius). Mot afton var jag hos Lennart Forstén - V. Falck hos mig om qvellen - Herman Molander på visit - På f.m. var Johanna Wasenius hos Sofi - Från Gustaf Forstén kom en, den 30 Oct. vid Christinestad skjuten Fulica atra -

(Konstnärsbröderna von Wrights dagböcker 4. Magnus von Wright Dagbok 1850-1862, Svenska Literatussällskapet i Finland 2001, 53)

X – 2m – X | Håll ett säkerhetsavstånd

 

Marras voittaa kesän,

pimeys päivän;

surus voittaa onnenkin.

Ei paljon naurata,

ei edes hampaat sahanterällä.

Mikä muu meitä elättelee

kuin sielun lento, vauhkolintu.