"Yhdessa me sen teemme", lupaa YIT (Yleinen Insinööritoimisto), jonka betonsiat nauttivat lumesta työväentalo Ruplan takana Kuopiossa. |
Pieniä, rauhallisia
keitaita kaupungissa on vähän, mutta kuitenkin: kirjasto, puistot, ylimääräiset
toripöydät ja entisen Anttilan tai Finnjetin ˗ nykyisen K-supermarketin ˗
alakerran penkit.
Parempi varata kortti
tai kolikkoja, mikäli mietiskelet eli mielit pysähtyä jossain toisaalla
kaupungissa; joka neliö cityssä on velkaa, markkinatilaa, josta joku maksaa
vuokraa.
Niinpä oli ihmeellistä
tavata uusi keidas työväentalo Ruplan takana. Ehdin jo miettiä, halusivatko
vasemmistoliittolaiset tarjota kovasti verotetulle autokansalle kapitalistilta
tippuneita rippusia, ennen kuin ränsistymään päässyt Rupla puretaan.
Seinästä myönnettiin
jopa sähköä kovimmilla pakkasilla.
Autokeitaan
nautinnoista pääsi nauttimaan viidestä kymmeneen aikamme kamelia. Kärrit
vaihtuivat eikä käräjiä käyty ˗ tai ainakin vähemmän kuin virallisen kaupunkipysäköinnin
puolella. Hyviä suunnitelmia esitettiin, mutta asiakkaat käsittivät ne niin,
että tässä kylässä muutaman sadan tuhannen euron takia jokaista autonsa
parkkeeraajaa on tarkoitus mieluummin rangaista kuin palvella.
Keitaan lopun aikoja
eletään aavistin tavatessani miehen oikealla asialla. Nostellessani
peräkontista kalareppua mies sanoi:
”Mitä nämä autot täällä tekevät. Tämä on YIT:n omaisuutta!”
”Mitä nämä autot täällä tekevät. Tämä on YIT:n omaisuutta!”
Eikä valkoinen,
keski-ikäinen heterosavolainen puhunut missään körttiläisessä armonhengessä,
vaan pikkuvirkamiehen byrokraattisella innolla ja äänenpainoilla.
Seuraavaksi keitaan
suulle ilmestyivätkin betonisiat. Ja pian puoli vuotta piha on ollut autio ja
tyhjä. Kuopiossa oli jälleen otettu ”askelia
vihamielisen suunnittelun suuntaan”, kuten kulttuuritoimittaja Eeva Lankolainen kirjoitti koomisista
yhden hengen tuoleista, joita on noussut uuteen kävelykeskustaan perinteisten
penkkien tilalle:
”– oletettavasti siksi, ettei kukaan leiriytyisi istuimelleen. Jos
penkit vaihdetaan sinkkuistuimiin, jää moni ajatus vaihtamatta ja ehkä muutama
rakkaussuhdekin solmimatta. Siinä kun istua törötät selkä suorana
ypöyksin – tai huutelet lenkkikaverille muutaman metrin päähän.” (SS3.2.2019)
Inhimillisen ihmisen näköisen ja kokoisen kaupungin rakentamisessa ”suurimpia
esteitä ovat mielen esteet”, kuten Lankolainen kirjoitti. Entä
jos YIT ("Together we can do it | YITGroup.Com") olisi toiminut toisin? Tai niin
kuin Anttilan K-supermarket: istukaa ja ihmetelkää, olkaa hyvä. Nauttikaa
kaupunkielostanne, kyllä te joskus kassankin kautta pyörähdätte.
Tai kyltti, mainos
ellei peräti taiteilijalta tilattu muraali betoniseinässä julistaisi:
YIT ˗ tilaa teille.
1 kommentti:
Ota mitta mukaan, kun tulet Kuopioon. Jään ja lumen peittäessä katumerkinnät , miten muuten voit tietää, onko esimerkiksi suojatiehen juuri viisi metriä. Velipoika sai 60 euron sakot Kuninkaankadulla, jossa autoja on pysäköity ruutujen väliin jäävallien takia. Ja sakot saa seuraavakin pysäköijä, sen verran olosuhteita näkemättömältä vaikuttaa alueen virallinen valvoja.
Lähetä kommentti