Esseekokoelmassa Suom. huom. (2005) kolmetoista kaunokirjallisuuden suomentajaa kertoo kääntämisestä. Runoilijalle, ehkä myös kotimaisille kirjailijoille, kovimman haasteen esittää Leevi Lehto, jos kohta nykyisessä suomennoskulttuurissamme kääntäjätkään eivät suhtaudu työhönsä runoilijaan vertautuvilla ammatti- ja käsityötaidoilla:
Suom.huom., 2005. |
Suomentamiseni on
jäänyt runoilijana niin kuin kirjailijana kääntämiseksi lähinnä kähveltämisen merkityksessä.
Mutta J. A. Hollon raadin jäsenenä vuodesta 2013 olen saanut nauttia
tietokirjallisuuden suomennoksista, oman antini raadin työskentelyssä
rajoittuessa kirjailijan näkökulmaan.
Eli tietoisen
vajavaisuutensa lisäksi on saanut kahlata kaikin puolisen sivistymättömyytensä
aukkoja katsellen. Jonkinlaisena kävelykeppinä raatikeskusteluissa on tutissut
korvakuulolta sujuvaksi kuviteltu suomen kielen hallinta.
Tiedontuojat, 2017. |
Puhun nyt proosasta,
runoilijoiden leikit jatkukoon iltaan asti lukijasta ja muista kääntäjistä
välittämättä; mikäli runoilija jää miettimään lukijansa taustietoja, leikki jää
pienempään hiekkalaatikkoon kuin Pentti
Saarikosken runossa Yksitoista kerrosta.
Proosan suomentajalta
saarikoskimaiset vapaudet tuskin menevät läpi tänä päivänä ("Lyhyesti
sanottuna hän tekee kaiken sen, mitä kukaan ammattilainen ei saa nykyään
tehdä." Arto Schroderus, Suom.huom, 87), ja tietokirjan
suomentajan hiekkalaatikko on vielä rajatumman ryhmän leikkipiste.
Kielileikkien sijasta hänen työnään on alkutekstin lukijan ja käännöksen
lukijoiden kulttuuristen tietojen erotuksen korvaaminen.
Kulttuurien ja
taustojen välisen kuilun ylittämisessä tietokirjan suomentaja tekee
näkymättömäksi jäävää työtä, joka on arvaamattoman arvokasta juuri siksi, ettei
sitä huomaa. Lukijan tietä on tasoitettava juuri sopivassa määrin; ei saa
selittää puhki tai tuli tulkita yli kirjoittajan ajatusta.
Suomentaja toimii siis Vilokkisen mukaan 'muuntimena maailmojen välissä'.
Suomentaja toimii siis Vilokkisen mukaan 'muuntimena maailmojen välissä'.
Suomalaisen lukijan palvelija
Ihannelukijaansa
muuntaja Vilokkinen ei määrittele. Sen sijaan tietokirjalla on kohderyhmä,
jonka tietopohja vaikuttaa niin kirjailijan kuin kääntäjän ratkaisuihin.
Tavallisten ja asiantuntijoiden lisäksi on sivistyneitä lukijoita, joita hyvä
tiedekirja kiinnostaa, mutta ennen muuta suomentajan on yritettävä ajatella
suomalaisen lukijan aivoilla.
Suomessa tietokirjan kääntäjä
on suomalaisen lukijan palvelija. Millainen
sysisuomalainen lukija sitten on?
Vilokkisen mukaan
kotimainen lukija on tottunut tietynlaiseen tekstin sujuvuuteen, johon eivät
kuulu erityyppiset hidasteet, kuten ajatusviivat, sulut ja puolipisteet. Siis
juuri ne pysäytteet, joilla kaunokirjallisuuteen luodaan rytmin lisäksi
illuusiota kaunokirjallisuudesta ‒ siis sellaisia sulkeisia (likimäärin
sanottuna pakotteita), jotka saattaisivat miellyttää jopa mahdottoman tulevaisuuden
tutkijan makua ‒, tietokirjan kääntäjä suoristaa helpottaakseen viestin perille
menoa.
Toisaalta niin rytmi
kuin monet muut kotimaisen proosan hiomisen vaivat näyttävät olevan myös
muuntaja Vilokkisen vaivoina viimeistelyvaiheessa, johon jää jatkuvasti liian
vähän aikaa. Niin kauno- kuin tietokirjailija tunnistanee suomalaisuutensa
esimerkiksi tässä Vilokkisen ohjeessa:
"Mieti aina, kun
olet aikeissa käyttää persoonapronominia (me,
sinä) tai edes verbin persoonamuotoa (olemme,
olet), voisiko saman asian sanoa neutraalisti ja luontevammin ilman
persoonaa." (73)
Mitä siis mietti Leevi
Lehto sanoessaan, että "useammat runoilijamme kohoaisivat"? Miksei
'useammat runoilijat'? Miksi kohoamisen vaade ei voisi kohdistua kaikkiin eikä
vain hiekkalaatikon runopiiriin?
Tämänkin käytännön
toimitussihteerin ajoiltani olin jo unohtanut: "Jos haluat jakaa
tuhatluvun tyhjillä välilyönneillä, kannattaa käyttää niin sanottua sitovaa
välilyöntiä (Ctrl+Shift+välilyönti), jolloin luvun eri osia ei taitossa
vahingossa jaeta eri riville." (53)
Sitäkään en tiennyt,
että laivan nimi on kursivoitava (69).
Tiettyjen sanojen
paikasta lauseessa olen kuitenkin eri mieltä Tiedontuojien kanssa, ja tästä taisi olla puhetta jo silloin, kun
istuimme Vilokkisen kanssa Hollo-raadissa (2013‒2015). Sanomalehtikirjailija Jouko Tyyrin Oriveden asiakirjoittamisen
neuvoa seuraten minusta liittomuotoisen verbin väliin ei voi luontevasti
sijoittaa pitkiäkin lauseita.
Tiedontuojien
esimerkki on tämä:
Hän
on suuresta kansansuosiosta ja kriitikoiden suitsutuksesta huolimatta pitänyt
jalat tukevasti maassa. (108)
(Vrt. esim.: Hän on
pitänyt jalat tukevasti maassa huolimatta suuresta kansansuosiosta ja
kriitikoiden suitsutuksesta.)
Sivuseikoista
sujuvoittamiseen, joka näyttää olevan suomalaisen muuntajan päätyötä.
Vilokkisen Tiedontuojat esittelee
noita suomen ja pääasiassa englannin kirjoittamisen ‒ ja erityisesti Scot Stosselin Pelosta sekaisin -suomennoksen (2016) valossa ‒ eroja niin runsain
esimerkein, että kääntäjän työn vaikeudet selkenevät.
Lopulta
raatilaisellekin paljastuu, että hyvällä tietokirjan kääntäjällä on oltava
kotimaisen runoilijan kielentajuun vertautuvia käsityötaitoja.
Huono feministi, tapaustutkimus
Bad feminist, 2017, 13. |
Esikoiskirjailija Koko Hubaralle ja toimittajakirjailija Anu Partaselle (tai vuonna 2006 Agricola-palkitttu suomentaja Anu Partanen?) amerikkalaisen Roxane Gayn esseekokoelman Bad Feministin (2014) kääntäminen nimellä Bad feminist (2017) opetti, "että suomen kielestä puuttuu sanasto, jolla kuvata ja nimetä rodullistettuja ihmisiä, eli ihmisiä jotka eivät ole valkoisia, ilman että mennään loukkaavuuden ja rasististen ilmausten toisintamisen alueelle".
Suomessa ei ole
esimerkiksi vastinetta "of something" -ilmaisulle, ja siksi Hubara ja
Partanen suomentavat "people of color" värillisiksi ihmisiksi. Gayn
käyttämä race-sana on käännetty roduksi ja kolmas ongelmallinen käsite
"reproductive freedom" on suomennettu lisääntymisoikeudeksi.
Ja näin alkaa
varsinainen suomennos, jonka ensimmäiseltä sivulta "Johdanto" silitän
vastineita muutamille Tiedontuojien
opastamille kinkutteluille, metkutteluille ja toisteluille.
"Maailma muuttuu
monin eri tavoin (=jatkuvasti) ja nopeammin kuin pystymme käsittämään
(=käsitämme). Odottamattomat muutokset hiertävät (meidät) usein
vereslihalle. Kulttuurinen ilmasto on muuttumassa erityisesti (meitä)
naisia kohtaan, jotka kamppailemme lisääntymisoikeuksiemme
rajoittamista, pinttynyttä (?) raiskauskulttuuria sekä musiikin, elokuvien ja
kirjallisuuden välittämää vaillinaista, jopa haitallista naiskuvaa
vastaan.
Eräs koomikko pyytää
fanejaan koskettelemaan naisten vatsoja, koska piittaamattomuus
henkilökohtaisia rajoja kohtaan on niin hauska juttu (=henkilökohtaisten
rajojen rikkominen on niin hauskaa). Monessakin erityylisessä musiikissa
ylistetään naisten alistamista, ja ei helvetti, kappaleet ovat niin
tarttuvia, että huomaan usein laulavani mukana jotakin kappaletta, jossa
väheksytään jo pelkkää olemassaoloani (=,vaikka jo olemassaoloani
väheksytään). Räppärit kuten Jay-Z käyttävät sanaa "bitch" (joko kurs. tai lainausmerkit, ei ehkä molempia) kuin
välimerkkiä. Useimmat elokuvat kertovat miesten tarinoita, aivan kuin miesten
tarinat olisivat ainoita tarinoita (,) joilla on merkitystä. Kun mukana on
naisia, he ovat pikkuapulaisia, romanttisen kiinnostuksen kohteita (romanttisia
saaliita?), sivuhuomioita. Naiset pääsevät harvoin (huomion)
keskipisteeksi."
Jos ensimmäinen
suomennossivu (s. 13) näyttää raakakäännökseltä, herää kysymys, keneltä puuttuu
suomenkielistä sanastoa. Onko suomennosta mietitty niin monta kertaa kuin
Vilokkisen oppaassa neuvotaan?
Entä millaisia ovat
olleet kustannustoimittajan merkinnät? Pienen tapaustutkimuksen perusteella eivät
ehkä niin "pippurisia" ja "sivaltavan älykkäitä" kuin Gayn
esseiden mainossanat suomennoksen kannessa.
Tiedontuojat
tuli tarpeeseen, sen Bad feminist
kertoo hyvin. Ja hyvään on mukava tarttua Huonon feministin jälkeen. Raija Rintamäen käännös Merete Mazzarellan esseemäisestä teoksesta
Om livets mening (2017) on suomea,
joka sujuu. Elämän tarkoitus on sen verran lopullinen aihe, että sen
käsittelyyn tarvitaan kokenut kirjailija. Mazzarella on elänyt, tavannut ja
tutkinut niin hyviä kuin huonoja ja useimmiten hän laittaa hyvät
päällimmäisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti