maanantai 28. syyskuuta 2015

"Oi laiturin jalka katkeaa" Juvalla | Poem of the day

Osa Tanelin päivän kuvasta ja sanasta Juvalla 25.9.2015.

"Jos astut uteliaana sisään taiteen portista, voit huomaamatta löytää itsesi ihan muualta kuin mistä arvelit."

Parkouria Paatelan koululla.
Näin luvataan Paatelan koulun Taide- kalenteri 2015:n etu- sivulla. 

Juvalaisen perus- koulun kalenteri- mottoa mukaillen: Kun astuin Paatelan portista, löysin itseni ihan muualta kuin arvelin. Nimittäin Saarismäen kansakoulusta, jossa istuin ensikerran pulpettiin 1960-luvulla.

Tosin, olivatko omat koulukaverit näin ystävällisiä. En ainakaan muista, että yksikään tyttö olisi pyytänyt viereensä syömään puuroa. Paatelan alaluokassa pyydettiin, ja puuro oli yhtä hyvää kuin Saarismäessä, koulun omassa keittiössä ja oman keittäjän kypsyttämää uunipuuroa. 

Entäs ne sämpylät! Ruokailun jälkeen reseptiä piti tarkkuuttaa kokilta.

Ihmeellistä oli kuopiolaiselle, kuinka koululaiset tulivat kohti eivätkö juosseet pitkin nurkkia oudon kirjailijan nähdessään. Sellaistakin kummaa on tullut vastaan isomissa liikepaikoissa, vaan 14 kilometrin päässä Juvan keskustasta liike tuli ihmistä kohti. 

Onni löysi Päivän runon penkin alta,
Taneli hupusta.
Vissiin siksi, että kavereita on sen verran harvemmassa?

Päivän runon sanoiksi saimme perjantaina 25.9.2015: matikka, sinä, keinua, kiipeillä ja unohtua. Onni etsi ja löysi runonsa etupenkin alta. Sillä välin Veeran sanat elivät tähän suuntaan:

"Unohda matikka,
riemusta kiljahda.
Sinä keinut,
mutta onko jotain unohtunut?
Ai niin kiipeily! Lopettakaa riitely
huutaa opettaja."

Takapenkissä Taneli veti hupun päähänsä ja viimeisteli teostaan vielä muiden juostua välitunnille. Sanan ja kuvan voimin Taneli oli astunut taiteen portista ja 'löysi itsensä jostain ihan muualta'. Hän oli siirtynyt palmupuun siimekseen, jossa "oi laiturin jalka katkeaa".

Samaan aikaan pihalla poikien jalat eivät katkenneet parkour-harjoituksissa, joissa isosta kivestä kasvoi betoniseinää kovempi vastus. Seuraavalla tunnilla yläluokkalaiset pääsivät suunnistamaan lähimetsään opettaja Aappo Laitisen kanssa.
  
Kouluvierailuni liittyi Lukukeskuksen hankkeeseen, jossa 100 kirjailijaa vierailee ympäri Suomen, ja Paatelassa sain käydä opettaja Kirsi Suokkaan apuna.


Paatelan koulun välitunti Juvalla eteläisessä Savossa perjantaina 25.9.2015.


100 kirjailijaa – tuhansia kohtaamisia -hanke on Sanaston rahoittama ja liittyy sen 10-vuotisjuhliin. Sanasto perustettiin vuonna 2005 edistämään ja valvomaan kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeuksia. Hankkeen tarkoituksena on edistää lukemista ja lukuharrastusta ja tukea kirjailijoiden toimeentuloa.

torstai 10. syyskuuta 2015

Suomen 12 kauneinta runoa | Soome luuletused

Professori János Pusztayn kirjahankkeen tuloksia  julkistettiin
ugrikirjailijoiden XIII kongressissa 
Unkarissa.
Kirjallisuushanke 12 kauneinta unkarilaista runoa aloitettiin Länsi-Unkarin yliopiston kirjallisuuden laitoksella vuonna 2007. Ensimmäinen antologia julkaistiin ugrikirjailijoiden XI kongressissa vuonna 2012. 

Unkarissa järjestetyssä XIII kongresissa julkistettiin myös muiden suomalais-ugrilaisten kielten 12 kauneinta runoa ja Unkarin 50 kauneinta novellia. Suomen ja saamen 12 kauneinta löytyvät viroksi antologiasta, jossa ovat mukana Viron lisäksi Mordvan (ersä ja moksha), Hanti-Mansian (hanti ja mansi), Karjalan (liivi, vepsä), Jamalin (nenetsi), Komin (perminkomi, syrjänkomi), Marin ja Unkarin runot.

Tarkoituksena on julkaista kaikilla 23 ugrikielillä omat valikoimansa kauneimmista runosta. Suurhankkeesta on alusta lähtien vastannut professori János Pusztay, joka on johtanut Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liittoa (AFUL) Salehardin XII kongressista lähtien.

Virolaisten antologian Soomeugri rahvaste kaunid luuletused (OOK-Press Kft 2015, 281 s.) toimittamisesta on vastannut AFUL:n emerituspuheenjohtaja Arvo Valton apunaan Asta Põldmae. Suomen runojen valinnasta vastasivat AFUL:n toinen emerituspuheenjohtaja Kari Sallamaa ja Jouni Tossavainen M. A. Castrénin seuran tuella.  
Satutunnilla
lapset kyselevät Onko piimä punaista ja Miksi G
               meinaa nielaista kielensä?
                     Sovimme piimän valkoiseksi ja minä väitin
       että G vain imee
                                             ujona oudossa seurassa
                                                                                        alahuultaan
sitten jaoin paperit ja väriliidut
                lapset rupesivat riimustelemaan
                                 outoja, tavoitteisia kuviaan

Silmiinpistävintä täällä on aurinko
sen tulinuolet, sen leimu, sen säteilevä kehä"

(Kari Aronpuro: Kirjaimet tulevat, 1986)

Soome luuletused (s. 193‒208):


Kui minu tuttav ju tulekse
Runeberg, Johan Ludvig: Luik
Kivi, Aleksis: Õnnelikud
Manninen, Otto: Luiged
Onerva, L.: Sinine lind
Leino, Eino: Nokturn
Södergran, Edith: Kohtumine
Hellaakoski, Aaro: Mina olen seal
Manner, Eeva-Liisa: Õhtune kuller
Haavikko, Paavo: III luuletuse algus
Saarikoski, Pentti: Luuletus "XVII"
Aronpuro, Kari: Nimetu luuletus

Unkarissa valitut runot on esitetty 500‒1000 koululaisen voimin Suuri runonlausunta -tilaisuuksissa, jotka järjestettiin kunkin runon kirjoittaneen runoilijan kotipaikkakunnalla. Sama runo oli teemana esitysten jälkeisissä kansainvälisissä konferensseissa.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

"Valo iskee ikkunasta sisään" | Gunnar Björling

Laatan mukaan Gunnar Björling asui tässä talossa 1916-1960. Tämän veljensä omistaman kerrostalon kellarissa Helsingin Kaivopuistossa Björlig asui vasta sen jälkeen, kun talo rakennettiin uudelleen sotapommitusten jälkeen.
Lokit kirkuvat
moottori hurisee
valo iskee ikkunasta sisään
mutta sinä olet
poissa.

(Gunnar Björling: Auringonvihreä, suom. Pauliina Haajoki ja Peter Mickwitz, Poesia 2015, 8)