Se mikä jäi sanomatta | A Newspaperpoem (34)

Mitä hienovaraisempi olen, sitä vaikeampi asia on

ja vielä vaikeampi toisen löytää se, mikä asiani on

siellä mikä jäi sanomatta näissä runouden juhlissa.

Tosiseikat kalliita eilen, nyt kaikkien käsillä ‒ niin

halpoja että unohtaminen käy päätyöstä siinä missä

muistaminen. Joulupukin varmuuden paikalla vain

ääretön mahdollisuus vailla järjestyksen rauhoitta-

vaa valheellisuutta. Muinoin kun Jumala

antoi neuvoja joulun enkeleille, epäselvyyksille ei

jäänyt sijaa majatalossa. Jokainen hänen lahjansa

yhtä täydellinen totuus kuin Pentti Linkola. Olipa

häntä tai ei, täydellistä ihmisen kieltä ei ole  ‒ osa

voidaan poistaa sisällön kärsimättä. Mitä hieno-

vireisempi osani, sitä vaikeampi sitä oli kuulla. 

(Sunnuntaisuomalainen (15.12.2013), jossa sanomalehtiruno- jeni sarja loppuu tähän.)

Kuuden päivän juoksu | Six Day Run

Mika Taanilan teos Kuuden päivän juoksu Kiasmassa 1.11. - 2.3.2014. Tästä teoksen traileriin.

Queensin puistomailin kartta.

Jari Ehnroot: "Kaipaava askel" teoksessa Mika Taanila. Aikakoneita, Kiasma 2013, 99

Mikä saa tietokonemekaanikon juoksemaan pitkiä matkoja mieltä tyhjentäen ja hymyillen? Mitä Asprihanal Pekka Aalto ajattelee, kun takana on 1200 kilometriä?

Ehrnrooth lainaa Eliotia...

Asprihanal Pekka Aalto jätti päivätyönsä ja keskittyi ultrajuoksuun. Hän on Mika Taanilan Kuuden päivän juoksu -teoksen päähenkilö. Teoksen lähtökohtana on ajatusleikki ultrajuoksijoista tulevaisuuden tiennäyttäjinä, jotka haluavat puhdistaa itsensä stressaavan uraputken kuonasta ja teknologisesta elämäntavasta.

Elokuvassa Asprihanal Pekka Aalto osallistuu 34 muun kilpailijan kanssa Kuuden päivän juoksuun, jossa osallistujat juoksevat New Yorkissa

ja mestari Echartia...

mailin pituista rataa puistossa kilpaillen toistensa mutta myös itsensä kanssa.

Madridissa 2013.

”Pihdit puristuvat juoksevaisen takareisiin. Kivun ote. Hän tuntee rajan ja kosketuksen ja hyväksynnän. Eikä hänen mielensä enää valita vaan rakastaa sitä minkä se vielä jokin aika sitten toivoi päättyvän.” (Jari Ehrnrooth Kuuden päivän juoksu -teosta käsittelevässä tekstissään "Kaipaava askel")

Ehrnroothin kuvaamaa meditatiivista tasoa Taanilan lyhytfilmi ei tavoita kuin paikoitellen. Ensimmäisellä katsomiskerralla takovasti tappava musiikki luo nuo hetket toisella kerralla, mikäli korvat kestävät toisen 15 minuutin istunnon.Kaupungin äänet aaltoilevat yöt ja päivät, Circle iskee juoksijan katuun.