Tasan sata vuotta sitten torstaina Hannes Koleh-
mainen käveli Prospect Parkin ympäri: ”aika 1 t
38,
päälle juoksin paikoillani ja tein liikkeitä 10
min.”
Pyhän urheilujuttu tässä, siinä
hymysi
silmänräpäyksessä sinussa menneisyys ja tuleva
toisiaan kohti ME-ajassa. Ilman aikojaan aika on
lahja, hiljaisin kaikista voitoista. Aika osaa kyllä
kantaa oman aikansa, kestää kevyesti muistot, u-
nohduksen ennätykset.
Hannes:
Muutaman hengen, vedon jälkeen tähti jähmettyi.
Maa ja pilvien varjot liukuvat nyt minun lävitseni
miettien mennyttä, hitaita unelmia ajan juoksusta.
(Sunnuntaisuomalainen 17.3.2013)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti