Pariisin puhetta | How the forest answered in Paris

"Väitän vain sivullisen ymmärtävän, mitä metsä puhuu. Suomalais-ugrilaisiin kansoihin teokseni Sivullisia (Like 2011) väite liittyy, mikäli emme ole vain voittajavaltoja, vaan meillä reuna-alueen sivullisina on vielä jonkinlainen mahdollisuus ymmärtää jatkuvasti sivuun työnnettävien alkuperäiskansojen mieltä, metsän kieltä. Savolaisen tai marilaisen sivullisuus Helsingissä tai Moskovassa on kaksinkertainen sillä tavalla, että hän on pihalla sekä kaupunkitalosta että kotimökistään. Cityugrin sivullisuus muistuttaa siis kenen tahansa muukalaisuutta ja arabipakolaisen vieraantumista Euroopasta. Sivullisena cityugrilla on mahdollisuus ymmärtää toista pakolaista, mutta pihalla seisova ugri voi olla myös viestinviejä tai sanansaattaja Hermes citytalon vallan ja hallitsemattoman metsän kielen välissä. Tässä mielessä hän on metsän paluun mahdollisuuden mahdollistaja, metsän syntytiedon haltija. Tätä ugriherkkyyttä metsäkokemukselle tarvitaan, koska maapallo on rajallinen elonpiiri ja tällä hetkellä syömme luontoa enemmän kuin kestämme. Siksi tarvitaan jonkinlaista ympäristövallankumousta. Mutta tässä kiinalaisen kapitalismin kumouksessa ei ole kyse paluusta aitoon, eikä nostalgiasta menneen maailman puhtautta kohtaan."

(Tiivistelmä: ONLY THE OUTSIDER KNOWS HOW THE FOREST SPEAKS. Jouni Tossavainen: “Vain sivullinen kuulee, kuinka metsä puhuu”, Pariisi 25.3.2011)