Koulu menestyi kauneuskilpailussa | Books, Like 2009

"Kuopiolaiskirjailija Jouni Tossavaisen 1950-luvulle sijoittuva romaani Koulu palkittiin viime vuoden kauneimpien kirjojen kansisarjassa.

Nostalgisen koulumuistoja herättävän kannen on suunnitellut kustannusyhtiö Liken oman graafikko Perttu Lämsä, josta kuva täällä.

Myös Kari Hotakaisen Runeberg-palkittu Ihmisen osa kuului valitsijaraadin mielestä vuoden 2009 kauneimpien kirjojen joukkoon..."

(...jatkuu Savon Sanomat 22.4.2010 s. 21)

Kritiikin Uutiset 1/2010 | The Finnish Critics' Assosiation

Kävelin Suomen Kirjailijaliiton kevätkokoukseen, kun törmäsin päätoimittajaan Ateneumin nurkalla. Otso Kantokorpi esitteli vasta hankkimaansa kirjastokorttia ja sillä kirjasto Kympistä irronnutta Kari Kallioniemen rokkiteosta, joka ei ole tullut vastaan edes divareissa.

Kympin sijasta olen pitänyt jumalanpalvelustani Rikhardinkadun kirjastossa. Kuopiosta käsin toinen pyhiinvaelluksen paikka on Akateeminen kirjakauppa, jota ei löydy Savosta päin. Tällä kertaa parin tunnin kauppamessusta oli tarttunut mukaan vain ilmaisjakelulehti Papper.

Mikäli muutkin asiakkaat ovat yhtä köyhiä, kirjailijoiden kukkarot laihtuvat entisestään ilman kirjastokorvauksia. Tätä korvausta jaetaan sen takia, että kirjastot levittävät kirjoja ilmaiseksi, ja jaettava summa on sidottu vuosittaiseen kirjahankintojen määrään. Kun kirjailijan päätyöstään saama palkka on keskimäärin 2 000 euroa vuodessa, ja jos tämän palkan päälle ei satu saamaan minkäänlaista apurahoitusta, kirjastokorvaus on ollut se viimeinen turvaverkko.

Itsekin selaan runouutudet Akateemisen hyllyllä. Lainaan ne sitten kirjastosta, ennen kuin ostan teoksen liian täyteen kirjahyllyyn. Runoilijan palkan kannalta tämä on hölmöläisen hommaa, joten älkää te tehkö niin kuin minä, vaan niin kuin minä sanon.

Ostakaa kirja täydellä hinnalla, niin kirjailijan kukkaroon tipahtaa 2-4 euroa bruttona. Kirjailijaliiton suosituksen mukaan se tarkoittaa vähintään 21 prosenttia kirjan nettohinnasta. Nyt pitäisi vaan tietää, minkä summan kustantaja on sopinut kirjakauppiaan kanssa nettohinnaksi.

Miten tämä liittyy arvosteluun? Sen minäkin halusin selvittää. Aioin nimittäin tehdä pienen tutkimuksen siitä, vaikuttaako kritiikki teosteni myyntiin. Yksinkertaisimmaksi konstiksi mietin kirjastojen kirjahankinnat. Jostain pitäisi löytyä tieto, kuinka monta teostani on hankittu kirjastoihin, ja vertaamalla romaanin Eskimobaari (Like 2006) hankintojen määrää tuoreempaan romaaniin Koulu (Like 2009), joka sai paremmat arvostelut, voisi päätellä, vaikuttivatko kritiikit kirjastojen ostoihin...

(...jatkuu Kritiikin Uutiset 1/2010 s. 22-23)

Kirjailijan työpöytä | Writer's desk in Pieksämäki

Kirjailija Outsiderin työpöytä oli esillä taidekeskus Poleenissa, jossa Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsenet (Vuokko Tolonen, Tuula-Liina Varis, Markku Turunen, Joni Pyysalo, Hannu Niklander ja Anne Leinonen) kertoivat tuotannostaan ja toiminnastaan valtakunnallisilla kirjoittajayhdistysten Talvipäiväivillä perjantaina 9.4.2010.

Maksoin autoloton sanomatta sanaakaan | Everyman

-->

Myyjä sanoi moi. Maksoin automaattiloton sanomatta sanakaan. Jokamiehellä on oma sivullisensa, kuten varjo televisiossa tai neulanen. Tai vaimo varjona pimeässä sängyssä. Toisista ei riitä sivuksikaan.

(The seller said moi. I paid for the automatic lottery without saying a word. Everyman has a sideway, such as a shadow in the television or a needle. Or wife in the bed as a shadow. Real outsider slips away from all pages.)

Pitkäperjantaista lankalauantaihin | Ice fishing in Finland

Runoa ja kuvaa Tampereella | Word & Image in Tre

Kuvataiteilija Merja Asosen ja runoilija Kristiina Wallinin yhteisnäyttely tamperelaisen Runokauppa Kattilan yhteydessä toimivassa Galleria Koppelossa 10.4. – 23.4. Runoilija ja kuvataiteilija keräsivät tahoillaan ihmisiltä sanoja siitä, mikä tekee heidät onnelliseksi. Niistä syntyi yhteinen tekstiiliteos Vessanlukko.

Runoilija Wallin kirjoitti prosessin ajan onnipäiväkirjaa, johon hän pyydysti omia arkisia hetkiään. Teos Limonadi on kaunis sana on samaan aikaan runoa ja dokumentaarista tekstiä. Kuvataiteilija Asonen yhdistää teossarjassaan Etsijät serigrafiaa ja sekatekniikkaa.