maanantai 1. helmikuuta 2010

Metsän sieni on vihreä ovi | Enter, The Green Door


Astu vihreästä ovesta, kehoittaa hän, ja vihreästä ovesta on käytävä sisään kuin tenniskentälle. On löydettävä metsän olohuone viihtyäkseen kuin ammattimies pelissä. Joka on löytänyt, viihtyy. Hänellä on suuri kyky havannoida ympäröivää terävästi ymmärtävällä silmällä ja tehdä monista itsestäänselvyyksistä näkyvästi huomionarvoisia ja saada kanssakävijät ajattelemaan, että kerta kerran perään joka tapahtuma on ainutkertainen, jokainen rutiininomainen suorituskin aina omanlaisensa. Hetkissä on puolensa, ja kuusikko täynnä havainnoitavaa, joka täytyy vain pysähtyä huomaamaan palelematta. Kuka tietää seisoo kuin järki hankkeessa: Kuusen oksalla / lumen muotoinen pahka / kuin se sulaisi. Näin luonnossa, ja sitten urheilua: Lumi tuli muttei uni / Ja kentällä on etsittävä varpaille / uusi pitävä ote.

(Enter the green door, he exhorts, and the green door is a corridor inside the tennis court. We have to find the forest as a living room so that we can thrive as good as the professional in the game. Who has found, thrives. He has a great ability to find out surrounding the eye and incisive understanding of the many truisms to make a visible and worthy of attention with visitors to think about that again and again after every event is unique, every routine performance is always unique. Moments has sideways, and the spruceforest full of observed, which just need to stop and realize without freezing. Who knows the reason rests in the project: A fir of spruce / snow-shaped wart / it melt. So naturally, and then the Sport: Snow came, but not sleep / And the ground must be sought on the toes / new grip.)

Ei kommentteja: