Historiallisen romaanin Pojan usko (Aviador 2021) voi kuunnella nyt myös kirjailijan lukemana äänikirjana.
Sen selvittäminen, kuka murhasi herännäisjohtaja Paavo
Ruotsalaisen ainoan pojan, kestää vain kolme tuntia ja 29 minuuttia.
Ilmaisen ääninäytteen voi kuunnella täältä.
Ja äänikirja löytyy myös Bookbeatilta.
Körtti Paavon pojan
lapsenuskoa
koetellaan
romaanissa Pojan usko.
Sitä on luettu
dekkariksi
ja rakkausromaaniksi.
Minä luin Pojan uskon
omalla äänellä
äänikirjaksi.
 |
| Jyväskylä 2018. |
communovirus
täyttää
mittansa
määrää
aikansa. Pian se
änkyttää
pään
päällä ihan
kohta:
Kunst,
Kunst sanovat
koneen
siivet
aber
nicht Dichtung.
Jossain on
aina hätä
eikä mikään
juutu.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
 |
| Puijo Kuopio 2021. |
taivaan ja papin välissä
ei ole Jumala vaan
ankkurihirsi
kitapuu, saksi, selkäpuu
konttipuu, käpälä ja jalaspuu.
Nouse luonto loskasta
paina puuta penkissä:
kolme kertaa kolme koputusta
ilmaan, kolme kertaa kolme
haavat parantaa kasvuaan.
Laho tapulin hoitaa
tuhka keväisen lumen
lähdevettä lemmen
kannan sulamaan:
kirvelee
kohisee
paistaa luut.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
 |
| Kallavesi Kuopio 2021. |
Kuten kori
marketissa
silmät
poimivat kuvia
valmiista maailmasta.
2
Toreilla unia
& kadulla
selfieunelmat
kävelevät taivaan
pimeään
komeroon. Kamerat
virran
varrella kalastaa
kasvojasi, hyviä
esineitä
näkymättömiä
ihmisiä.
3
Keskustelun
loppu
silmänräpäys.
Ei enää yhteistä
kuvaa eikä
koria, lapsenusko
kerrasta
poikki.
Taivas on
kadonnut tuuleen
lintu
totuuteensa, ihminen yksin
kasvaa meressä,
valvoo
yksinäisyyttään
kuin kivi.
4
Hautakiveen katiskan polo;
koskaan tiedä mitä
tekareihin tarttuu.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
 |
| VR:n konepaja Kuopio 2021. |
Mistä me
alamme, miksi
lopumme merestä
mereen.
2
Oi Herra,
katsooko hän tätä
tätäkin päivää;
jos niin
ketä riistät.
On mistä
ottaa: inhimillisin
meissä ei
ole eläimellistä
vaan
esineellistä.
3
Järjen vei
järven syövä aukko
Kainuun prikaati
Kajaani 2010.
meidän
tarinassa: taivas
pistelee
aikaansa & sade
synnyttää
sinestä levää.
4
Ja kerran
kun aurinko-
ryyppy jäi
päälle
rusketus on
kirroosin väri.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
 |
| Arkkitehtuurimuseo Helsinki 2021. |
Aivan aluksi
opettelin
olemaan
jotain.
Lopulta ei
mitään
teettää
työtä.
Ruutu tyhjä kuin tuhka
vitriinissä, arkku museossa
eli
elimellinen itse
hiipumisen
murskavoitto.
2
Silmäsi
syttyvät hetkessä
ja olet
toisen synnyttäjä.
Et
sanonutkaan vähän
ja koko
pääsky lensi.
Olet henkesi
ensimmäinen päivä maassa.
Valokuvaruno, photo
poetica, mitä se on: https://www.tulijasavu.net/2020/09/valokuvarunous-poetica-photo/ Lisää kuvia: https://www.instagram.com/jounitossavainen/ Kts. myös Parnasso
5/2021 ”Seitsemän vuotta instaelämää”.
 |
| Arkkitehtuurimuseo Helsinki 2021. |
Kuusikirjan jälkisanoissa ”Kuusen juuria” kerrotaan runon syntyneen Jaan
Kaplinskilta saaduista vaikutteista: ”Metsännenää Tapion juurilla
parannettaessa miellytys luvuin ja hyvityssanoin ei saanut olla vihainen vaan
lempeä. Tässä lempeän myöntymisen tilassa virolaisen Jaan Kaplinskin runoja lukiessa
on kirjoitettu runo ’Ei metsä kuole’.” (189).
Toivo puusta
-näyttelyn kuraattori on muun muassa Runoraadista tuttu kulttuuritoimittaja
Minna Joenniemi, ja näyttely on auki 10. huhtikuuta 2022 asti (Arkkitehtuurimuseo Kasarmikatu24, Helsinki).
Kaplinskia näin useamman
kerran ja kerran tapasin kotipaikallaan Virossa liki Võrua sen verran, että
sain runon kokoelmaan Liiketoimintasuunnitelma (2004):
ensikäki Kaplinskin
arboretumissa
se ei kuku minulle pitkää ikää tupakka suussa
talvituvassa valkea uuni,
nokiset seinät
kylmällä lattialla lämpimät matot
”inhimillinen tekijä”
runoilijan vihreässä hatussa
portilla hän kertoo
tanssineensa
kurkien kanssa (68-69)
P.S. Runon Kitty Todd Arboretumin kuviin liitetty versio löytyy blogista toukokuulta 2007:
http://jounitossavainen.blogspot.com/2007/05/ei-mets-kuole-kitty-todd-arboretum.html
