Vrt.
Ensyklopedia (Poesia 2011, 131) Joulukaktus Saharan autiomaasta
on tuotu kaktus, joka kukkii kerran kahdessasadassa vuodessa. Se on asetettu
jouluikkunaan ja lapset odottavat värien syttyvän. Lumi on saartanut talon niin
kuin rasva kinkun. Vilttien ja kerrastojen alla uneksitaan kirjallisuuden
sisätiloja ja niiden sisätiloja. Isoäiti nukkuu aina kaksisataa vuotta ja herää
jouluna, kun kaktus kukkii. JV kukkiminen
Niinä aikoina, kun Helsingin Sanomat poisti jutuistaan kursiivit ja lihavoinnit, on ehkä syy julkaista uudelleen näky,ennustus eli runo.
MAUSOLEUMI
Aatos
oli ensin sitten Päivälehti. Uusi Suomi vanha Suomi yhtä äkkiä kuin
Hesarin tulosta Lasipalatsin menot. Sen kansainvälisen Sanoman tuloista ei
kasvanut kuin kotimuseo Helsingissä. Uudet aallot tulivat, särkyivät siihen
mikä mustassa tyylikirjassa muistutti miljardeja sivuja ketään hämmästyttämättä.
Tai yhtä paljon kuin ensimmäinen painotuote: kolikko. Mikä olikaan jokapäiväisen kursivoidun
välistetyn, lihavoidun eleen ero? Rahassa sen näit kun uudet aallot laulettiin takaisin:
Sanomalehden perikato porvarillisessa
lehdistössä muodostaa kaavan, jonka mukaan se järjestäytyy uudelleen
neuvostolehdistössä. Niin aatos oli ensin periaate sitten
Pravdan totuuden peri setä Google ja lumpunkerääjän ennustus eli
sen hetken: sikäläinen lukija on alati
valmis muuttumaan kirjoittajaksi, nimittäin kuvailijaksi tai myös käskyjen
sanelijaksi ‒ hän hankkii pääsyn tekijyyteen. Vihdoin työ itse tuli sanaksi
& aluksi yhteiseksi ominaisuudeksi ja omaisuudeksi: yleinen ja yhtäläinen
Jumala keinotekoisen kirjoittamisen taito. Yhtä vähän tämä oli tässä kuin
lumpunkerääjän uni musta musteen voitto Ai
Weiwei Vinin hapertuvalla paperilla. Jäljellä se mikä sanomatta.
(Se mikä jäi sanomatta. Sanomalehtirunoja, Palladium 2016, 24)
eleen ero; kursivointi ja lihavointi samassa järvessä
Vielä muutama sana äänikirjan tuottamiseen liittyvistä käytännön seikoista, joista saattaa olla iloa omaa ääniteosta suunnittelevalle.
Mikrofoniksi tilattiin – tai siis poikani Aleksi tilasi netistä, ja ilman Aleksiahan koko kokeilu olisi jäänyt tekemättä – saksalainen Kiinassa valmistettu noin sadan euron M-Audio Uber Mic. Laatu kuulostaa riittävältä, mutta läpi tullutta läppärin iästä johtuvaa hurinaa piti käsitellä.
Äänenkäsittelyyn käytin ilmaista Windowsin Audacity-ohjelmaa ja vapaasti ladattavalla videonmuokkaussovelluksella Shotcutilla yhdistin äänen kuhunkin jaksoon liittyvään dokumenttikuvaan. Kuvat ja videoiden thumbnailit käsittelin Photoshopilla. YouTubeen lataaminen onnistui hämmästyttävän helposti. Vaikka jaksoja kertyi lopulta 69, sain ladata vain muutaman videon ja kuvan uudelleen.
Keskimäärin yhden jakson pituudeksi tuli noin 15 minuuttia, jossa ehtii lukea noin viisi sivua painettua tekstiä.
Kuuntelijamäärät näyttivät pomppaavan joka kerta, kun jaksoa jaksoi nostella Facebookiin. Silti näyttökertoja olisi voinut tulla enemmänkin, kuten myös tilaajia saati kommentteja. Ensimmäisen jakson, joka on saanut eniten näyttökertoja (274) latasin nettiin 2. tammikuuta ja viimeisen 69. jakson 18. lokakuuta 2019.
Joulukuun alkupäivinä 2019 näyttökertoja Kuohareille oli kertynyt 1 590, mikä ei vielä kerro mitään siitä, kuinka pitkään kukin katsoja on kuunnellut äänikirjaa. Vertailun vuoksi YouTubeen lataamistani videoista esimeriksi Suomen ensimmäinen GangBang-huuto on saanut 1 685 näyttökertaa ja runoilija Heli Laaksosen Poetry Slam -esiintyminen peräti 3 042 katsojaa.
"Trilogia on omasepitettä, autofiktiota. Niinpä sen kaikkien osien yksi päähenkilö muiden joukossa on kirjailija itse." Kirjaudu kirjaan klikkaamalla kansikuvasta.
Sininen torni liittyy August Strindbergin elämään.
New Yorkin Lentävä suomalainen 2014
"The First Finn to Fly" löytyy blogista "Hannes Kolehmainen" klikkaamalla kuvasta. Kansi: Perttu Lämsä.
E-kirjat
Kymmenen ensimmäistä proosateosta saa lukea myös e-kirjana.
Kesäpäivä 2013
Kansi: Perttu Lämsä. Juttuja ja arvosteluja "Kesäpäivästä" kuvasta klikkaamalla.
Sivullisia 2011
"Sivullisia" on Tossavaisen kahdeksastosta kaunokirjallinen teos, jonka arvosteluja löytyy kannen kuvaa napsauttamalla. A mixed choir, out of tune: a bunch of blogs, written by 157 people living in the city of Helsinki, portray 157 different professions or perspectives – a policeman, a paparazzo, a hermit, a child, a violinist… In Jouni Tossavainen’s new fiction book, Sivullisia (‘Outsiders’, ‘Bystanders’ or ‘Sidelined’, Like, 2011), the text flows uncensored, reflecting the endless, annoying stream of words in our virtual reality.
Runoilija heittää keikan
Tilaa runoilija
Runous jos mikä on pienyrittäjyyttä.
Charles Bernstein
Teosta ei voi todistaa eikä hyödyntää. Maurice Blanchot See puhu savo sillonki ko see puhu suame