keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Uuden ntamon uusi kirjallisuustapahtuma

"Kuoharit" Savonlinnassa ja Punkaharjulla lauantaina 23. helmikuuta 2019.

ntamo-tiedote 29.01.2019
PUNKAKIRJAHARJU esittelee Ilvesheimon Ilmestyskirjan, erilaisen matkakirjan ja muita helmiä. Aseman Taidelaiturin ja ntamon uusi kirjallisuustapahtuma 22.–23.2.2019.
 

Luonnon ihmeen, vähän huomatun, 
mutta verrattoman ihanan olemme nähneet; 
se on tuo niin sanottu Punkaharju 
lähellä Savonlinnaa.
(Kirjailija Fredrika Runeberg 1838)

Keskellä kauneinta kansallismaisemaa kokoonnutaan juhlimaan parhaan sanataiteen voimaa ja iloja. Talvi huipentuu uuteen kirjallisuuskalaasiin nimeltä Punkakirjaharju: päätapahtuma järjestetään lauantaina 23. helmikuuta klo 14:30–17:30 Punkaharjun vanhalla asemalla (Luston seisake), jossa toimii tätä nykyä taidekeskus Aseman Taidelaituri. Lisäksi Punkakirjaharjuun kuuluu keskustelu perjantaina 22.2. klo 16–17 Punkaharjun kirjastossa. Tapahtumaan liitetään myös Savonlinnan pääkirjastossa Joelissa lauantaina 23.3. klo 11–12 sijansa saava kirjailijatapaaminen. Tilaisuuksiin kuuluu kirjamyynti edullisin tapahtumahinnoin.

Punkakirjaharjussa esitellään Gerry B. Ilvesheimon hurja romaani Ilmestyskirja. Kulttikirjailija itse saapuu paikalle kertomaan, kuinka tämä ilmastonmuutoskatastrofin jälkeiseen Pohjolaan sijoittuva luomus oikein syntyi. Paikalla kuullaan myös kehuja keränneen teoksen Matkasanakirja hiljaisuuteen tekijäkaksikkoa Soile Veijolaa ja Janne Säynäjäkangasta. Sosiologi Veijola toimii matkailun kulttuurintutkimuksen professorina Lapin yliopistossa ja Säynäjäkangas tutkii Jyväskylän yliopistossa filosofian ja taloustieteen yhteyksistä. Punkakirjaharjussa tavataan lisäksi 50-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Anneli Pääkkönen ja Savonia-palkittu Jouni Tossavainen uusien romaaniensa kanssa. Pääkkösen Somerikko on hieno eurooppalainen luonnetutkielma vanhan lakimiehen rapistuvasta tajunnasta ja Tossavaisen Kuoharit I–III – ”tekijänsä pääteos” (Savon Sanomat) – on lajityypiltään kokeileva sukellus kirjallisen elämän tiheikköihin Pulkkisesta Säisään ja Säisästä Tossavaiseen. Kirjailijoita ja tutkijoita päästään jututtamaan kiireettömästi.

”Hyvän kirjan merkitys kasvaa koko ajan”, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Hän on toiminut ntamon (2007–) kustantajana kesästä 2017 alkaen. ”Painokas kirjallinen teos on heppoisen elämäntyylijournalismin ja itsehoito-oppaiden aikakaudellamme jatkuvasti tärkeämpi ajattelun väline ja keskittyneen pohdinnan mahdollistaja. Runebergien ja Topeliusten suosikkimaisemissa tämä kaikki käy puruvedenkirkkaaksi.”

Punkakirjaharjun ohjelma:
pe 22.2. klo 16–17 Punkaharjun kirjasto: Vieraana Jarkko S. Tuusvuori. Vapaa pääsy.
la 23.2. klo 11–12 Savonlinnan pääkirjasto: Vieraina Anneli Pääkkönen & Jouni Tossavainen. Haastattelijana Jarkko S. Tuusvuori. Vapaa pääsy.
la 23.3. klo 14:30–17:30 Aseman Taidelaituri, Luston seisake, Punkaharju. Vieraina: Soile Veijola & Janne Säynäjäkangas, Anneli Pääkkönen, Jouni Tossavainen ja Gerry B. Ilvesheimo. Haastattelijana Jarkko S. Tuusvuori. Sisäänpääsy 15 / 10 euroa, sis. valamolainen teepöytä.

Punkakirjaharjun tuottavat Aseman Taidelaituri ja ntamo. Punkaharjun vanhalla asemalla, nykyisellä Luston seisakkeella (Finlandiantie 48) toimiva Aseman Taidelaituri on monipuolinen taidekeskus. Sen toiminnasta vastaavat eläinkasvatusyrittäjät ja taiteidensuosijat Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti. ”Aseman Taidelaituri palvelee yhteisöllistä kulttuuria. Luonnostaan kuuluisalla Punkaharjulla on paljon ainutlaatuista koettavaa kauniista, suojellusta asemarakennuksesta alkaen. Ja tänne on helppo tulla junalla vaikka Helsingistä asti. Punkakirjaharju kuulosti heti hyvältä: siinä havisevat historian siivet ja kihisevät nykyelämän jännittävyydet.”


Lisätiedot, kuvat & kirjat
Jarkko S. Tuusvuori, kustantaja, ntamo
jarkkostuusvuori(at)hotmail.com, p. 040–735 87 68
IV linja 18 C 31, 00530 Helsinki
www.ntamo.nethttps://jarkkostuusvuori.fi/


perjantai 25. tammikuuta 2019

Kuoharit "äänikirja" 8. jakso | Kuoharit Eight Part

Pulkkinen A. Kivenä Hesarin etusivilla Gummeruksen juhliessa 120-vuotissynttäreitään.
Romaanin Kuoharit I-III aloittava essee "Sana jolla asia aukeaa" on nyt luettu ääneen ja tubettu: 36 sivua, 8 jaksoa, noin 100 minuuttia puhetta.

Juttu "Urakouhinta on ohi", jossa Pulkkinen kättelee teostaan "Kättelijä" Peltomäen torpan pihalla, on julkaistu Savon Sanomissa 24. tammikuuta 1999.

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Ääneen kirjoitettu romaani | Kuoharit Part One


Kirja ei valmistu, jos käsikirjoitustaan ei lue ääneen. Ja puheensa kanssa kävelemällä teokseen löytää rytmin.

Kuohareiden (2018) painamisen jälkeen kerroin romaanin alkua mikrofonille työhuoneessani kävelemättä. Lukupuhettani voi nyt kuunnella tästä:


2. jaksoa voi kuunnella
perjantaina 4. tammikuuta 2019.
Vuoden 2019 aluksi näen, jatkanko ääneen lukemista kuuden noin 12˗15 minuutin jakson jälkeen. Alle vartissa ehtii viitisen sivua.

Ääneenlukemisen on oltava viihdettä. Mutta hän löytää vain virheitä.

Noin päätteli Fredrika Runerberg luettuaan halvaantuneelle miehelleen tunti toisensa jälkeen. Niin kuvittelin minäkin nauttivani valmiiksi puhutun ja kävellyn kirjani kanssa, mutta olin kuulevinani useammin virheitä kuin viihdyin painettua tekstiä mikrofonia vasten testatessani.  

”Ääneen lukeminen on käynyt toisella tavalla hankalaksi”, kuten Fredrikalle Erik Wahlströmin romaanissa Flugtämjaren (2010). Epäilen siis, että kuuntelijani korvissa ääneni on ”kuin kaukaista hyttysenhyrinää”. Ehkä kuuntelijani on yhtä tyytymätön kuin Fredrikan kuohari J. L. Runeberg, joka vääntelehti pyörötuolissaan ja huuteli: ”Minä en kuule mitään.”

Wahlströmin mukaan kansallisrunoilija Runeberg piti eniten historiallisista romaaneista, joita Fredrika lukiessaan ääneen käänsi ruotsiksi englannista, ranskasta ja saksasta.

Niinpä hän kääntää virheettömästi, lähes mekaanisesti. Mutta ääneen lukeminen on käynyt toisella tavalla hankalaksi. Hänen on kaiken aikaa sovitettava äänensä voimakkuutta. Muuten pyörätuolista kuuluu ”Mitä sinä oikein huudat” tai ”Minä en kuule mitään”. Fredrika ei voi tietää miten kovaa hänen äänensä kuuluu huoneessa. Ääni on hänen korvissaan kuin kaukaista hyttysenhyrinää. Se häviää äänekkääseen kaikuun, jonka hän kuulee mutta Runeberg ei.

Runeberg kuuntelee katse tiukasti peilissä mistä hän näkee lintulaudan ja ohikulkijat jotka nostavat hattuaan. Kasvot ovat jäykistyneet naamioksi. Voisi luulla että hänen ajatuksensa ovat kaukana poissa. Mutta jos Fredrika takeltelee, Runeberg vääntelehtii pyörätuolissaan. (Erik Wahlström: Kärpäsenkesyttäjä (2010) suom. Jaana Nikula, 37˗38)

Kaikki kuusi osaa YouTubesta tilanneelle lupaan postittaa kuuntelijan toiveen mukaan joko esikoisromaanin Koirastähti (1996),  Vihtapaavon (1999) tai Euroopan omistajat.(2004).