maanantai 28. huhtikuuta 2008
perjantai 25. huhtikuuta 2008
Unelmien kulttuurikaupunki Kuopio | Savolax today
SAVON SANOMIEN UNELMIEN KULTTUURIKAUPUNKI -KYSELY:1. Miten haluaisit uudistaa, muuttaa, rakentaa tai kehittää Kuopiota, jotta siitä tulisi unelmiesi kulttuurikaupunki? (1-2 käytännönläheistä ideaa)
1) Kuopiosta tiedetään tanssi yhtä hyvin kuin Puijo. Kaupungin paras tanssitieto ja -taito löytyvät Tanssiteatteri Minimistä, jonka pitäisi tuottaa edes kerran Kuopio tanssii ja soi -viikot yhteistyössä Tanssin aluekeskuksen kanssa.
2) Koska savolaiset puhuvat paremmin kuin tekevät, kehittäisin kultuurikaupunki Kuopioon esittävän runouden keskuksen, Runosydämen, joka toimisi yhteistyössä kaupunginteatterin, musiikikeskuksen, Kajaanin sanan ja sävelen sekä Lahden runomaratonin kanssa. Näin synnyttäisimme ainakin yhden teoksen, jota voitaisiin esittää vaikkapa juhlaviikkojen Huvilateltassa.
Runosydän olisi elimellinen osa Kuopio Festivalsien ja Anti-tapahtuman pohjalta luotua ”kulttuuritehdasta” VR:n varikolla, joka pitäisi saada kulttuuriteollisuuden käyttöön samalla tavalla kuin Kaapeli Helsingissä.
2. Mitkä ovat merkittävimmät esteet unelmasi toteutumiselle?
1) Unioninsa sisäistänyt suomalainen hallintokoneisto tuottaa niin paljon luovuuden edistämistä, että näkemys hukkuu ja näyttää vielä ikävämmältä paperilla (vrt. Kuopion kulttuuristrategia 2012).
2) Kuopiossa arvostetaan edelleen patsastelukulttuuria, koska muuallakin kuulemma arvostetaan patsastelukulttuuria, mutta harvassa kulttuurikaupungissa on enemmän kirjailijoiden patsaita kuin eläviä kirjailijoita. Näin ollen esimerkiksi lavarunouden eli poetry slamin SM-kisat järjestetään ensi syksynä Oulussa eikä Kuopiossa – kuten kolmena edellisvuotena –, koska kirjallisuustapahtuma Kirjakantilla ei ole resursseja pitkäjänteiseen esittävän runouden kehittämiseen.
VR:n varikon omistaa Valtion rautatiet, jota Kuopion kulttuuristrategia 2012 -paperi ei ole ilmeisesti vakuuttanut.
3. Minkä kouluarvosanan (4-10) annat tämän päivän Kuopiolle kulttuurikaupunkina? Lyhyt perustelu kouluarvosanalle.
Sen jälkeen kun emme pystyneet lunastamaan Suomen Kulttuurirahaston myöntämää optiota kotimaisten teoshankintojen lisäämiseksi kirjastoomme, voidaanko puhua kulttuurikaupungista – varsinkin, kun samaan aikaan kurjistetaan muutakin kirjastotoimintaa lopettamalla esimerkiksi Männistön lähikirjasto. Saastamoisen säätiön kokoelmien, Kanttilan ja kalahallin purkaminen kertovat samasta ”kaapunnin poekiimme” kultturihengen, -tahdon ja -näkemyksen puutteesta. Kalahallin purkamisesta hallituksemme päätti äänin 8 – 3, joten arvosanaksi miinustettuna se on 5.
(Savon Sanomat 20.4.2008)
torstai 24. huhtikuuta 2008
Naisen paikka | Married woman lives under a spruce
Komin kansanperinteessä kuusen ja koivun vastakohtaisen aseman välissä heiluvat männyn oksat kuin portaina matkalla kuusen kuolemanmaasta koivujen taivaaseen. Komissa naidun naisen kohtaloa sanotaan ”elämäksi kuusen alla”, ja kuusta pidetään niin kuivana kuolemanmaan puuna, että sitä ei haluta istuttaa talon lähelle. Kun kuusen havut valuvat maata päin, männyn oksat liikkuvat ylös ja alas ja pyhä puu koivu avautuu auringolle. Vuoden syksypuoli kuuluukin ”siniselle kuuselle” ja kevätpuoli ”punaiselle koivulle”. Esimerkiksi hantitaiteilija G. Rajshev käyttää tätä symboliikkaa maalauksissaan. Komin kansanperintessä kuusi ja koivu ovat vastakohtia samalla tavalla kuin karhu ja poro. Kuusi ja karhu viittaavat maahan, koivu ja poro taivaaseen. Esimerkiksi tuvan uuni tuhkineen kuuluu maahan, ja sen takia uuniluutaa kutsutaan karhun käpäläksi. ”Probable, these metaphors are based on outer similarity: hair of bear – ’hair’ of spruce.” (Valeri Sharapov 1993: ”Birch and spruce in the mythological concepts of the Komi people”, Tomus VI, Uralic mythology, Savariae, 159 – 169.)
lauantai 19. huhtikuuta 2008
Brechtin pihdat | Bia loves B too
TANNEN
In der Frühe
So sah ich Sie
Vor einem halben Jahrhundert
Vor zwei Weltkriegen
Mit jungen Augen.
(Bertolt Brecht (1969) Gedichte. Buckower Elegien, Band VII 1948 – 1956. Aufbau-Verlag Berlin und Weimar, 17.)
Aamulla varhain
kuuset kuparia.
Siltä ne näyttivät
puoli vuosisataa sitten
ennen kahta maailmansotaa
nuorin silmin.
Työpäiväkirjassaan 14.2.1952 Bertolt Brecht kuvaili kirjoituspaikkaa ‘kauniiksi tontiksi Schermützel-järven rannalla vanhojen suurten puiden alla’. Kesän 1953 työjärjestyksen mukaan Brecht aloitti työt noin klo 06.00 vanhassa puutarhurinmajassa, joten tähän ajankohtaan viitannee ensisäe ”In der Frühe”. Helen Weigelin ehdotuksesta viisi Bukowin elegiaa oli tarkoitus syövyttää kuparilevyille ’vanhan, ei epäjalosti rakennetun talon’ puutarhaan.
Brita Poltila on suomentanut runon nimellä ”Kuuset”: ”Aamulla varhain/ kuuset ovat kuparia./ Samanlaisina minä näin ne/ puoli vuosisataa sitten/ ennen kahta maailmansotaa/ nuorin silmin.” (Runoja 1914 – 1956, Tammi 1965, 107.) Runon nimi voisi kuitenkin olla ”Pihdat” ja toinen säe kuulua "pihdat kuparia", koska ”Tannen” (Abies) on pihta. Die Fichte (Picea) tarkoittaisi kuusta.
keskiviikko 16. huhtikuuta 2008
Joulupuu vanheni 5 päivässä 1 550 vuotta | Latest News
| Ylen uutisten mukaan ruotsalainen puuvanhus on 9 550 vuotta vanha. Vielä viisi päivää sitten se oli Reutersin mukaan vain 8 000 vuotta vanha. | |||||||||
| Julkaistu 16.04.2008, klo 20.19 (päivitetty 16.04.2008, klo 20.46) | |||||||||
 | |||||||||
|
maanantai 14. huhtikuuta 2008
Jukkapuun saarilla | Idegrans öarna
– Vet en druid hur gammal en människa kan bli?
– Åttioet år.
– Och hur gammal blir en hjort?
– Tvåhundrafyrtiotre år.
– En liten trast då, hur länge lever hon?
– Sjuhundratjugonio år.
– En örn?
– Tvåtusenetthundraåttiosju år.
– Och en lax?
– Sextusenfemhundrasextioett år.
– Idegranen då?
– Nittontusensexhundraåttiotre år.
– Då kan
– Femtiotusenfyrtionio år.
(Gunnel & Lars Ahlin,
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Maailman vanhin puu | Swedish spruce oldest living tree
Sorbifoliassa 2/1983 julkaistu kartta kuusen tulosta Suomeen.Kuusta kasvoi koko Suomessa 100 000 – 120 000 vuotta sitten. Jäätiköitymisten aikana kuuset perääntyivät, kunnes viimeisen jääkauden aikaan noin 10 000 vuotta sitten, näreet palasivat idästä kohti länttä. Tuohon aikaan esimerkiksi Moskovan-Jaroslavin alueella kuusi oli ehdoton valtalaji.
Radiohiiliajoituksen mukaan kuusen yleistyminen alkoi noin 5 500 'korjaamatonta radiohiilivuotta ennen nykyaikaa' Karjalasta ja Turun puoleen saavuttiin noin 3 000 B.P. Radiohiiliajoitusta tukee teoria ilmastonmuutoksesta niin, että kun ilmasto muuttui kuusen menestymisehdot täyttäviksi, laji levisi sille biologisesti mahdollisella nopeudella kulloisellekin alueelle. (Sorbifolia 2/1983, s. 53 – 59)
Muuttuuko käsitys ”kuusen vaellusteoriasta” nyt, kun Ruotsin Taalainmaalta on löydetty 8 000 vuotta vanha kuusi? Vaelsivatko kuuset sittenkin lännestä itään eikä auringon nousun suunnasta kohti länttä?
Tosin kuusen leviämishistorian esittämistä selkeinä käyrinä on pidetty epäilyttävänä aiemminkin. Näreeltä on nimittäin löydetty erillisiä esiintymissaarekkeita eri puolilta Fennoskandiaa, ja on mahdollista, että näistä eteentyönnetyistä tukipaikoista kuusi on sitten sopivan hetken tullen levinnyt laajemmalle.
keskiviikko 9. huhtikuuta 2008
Tapion pöytä | Mikael Agricola's Day
Kerran kun profeetta lähti erämaahan rukoilemaan metsänpeittoa, hän kuuli kuusen puhuvan: ”Siihen aikaan kun kulttuurin aukko tavoitti suomalaisen metsän, kristillisen valouskon ja pakanallisen laiskuuden törmäys oli sivistyneelle ihmiselle eli Mikael Agricolalle niin ankara paikka, että hän ei osannut kirjoittaa metsän jumalan Tapion nimeä oikein. Ennen muinoin metsään lähtö oli nimittäin niin vaikea hetki, olemisen olon loppu ja työn tekemisen pakko, että tältä tappiolta piti pyytää etukäteen helpotusta, ja toivoa mahdollisiman pikaista paluuta yhteiseen, turvalliseen leiriin. Tästä tappion pelosta metsän jumala sai nimekseen Tappio eikä Tapio.” (SKVR XVI:1, 2008, Kuopio)
