SAVON SANOMIEN UNELMIEN KULTTUURIKAUPUNKI -KYSELY:1. Miten haluaisit uudistaa, muuttaa, rakentaa tai kehittää Kuopiota, jotta siitä tulisi unelmiesi kulttuurikaupunki? (1-2 käytännönläheistä ideaa)
1) Kuopiosta tiedetään tanssi yhtä hyvin kuin Puijo. Kaupungin paras tanssitieto ja -taito löytyvät Tanssiteatteri Minimistä, jonka pitäisi tuottaa edes kerran Kuopio tanssii ja soi -viikot yhteistyössä Tanssin aluekeskuksen kanssa.
2) Koska savolaiset puhuvat paremmin kuin tekevät, kehittäisin kultuurikaupunki Kuopioon esittävän runouden keskuksen, Runosydämen, joka toimisi yhteistyössä kaupunginteatterin, musiikikeskuksen, Kajaanin sanan ja sävelen sekä Lahden runomaratonin kanssa. Näin synnyttäisimme ainakin yhden teoksen, jota voitaisiin esittää vaikkapa juhlaviikkojen Huvilateltassa.
Runosydän olisi elimellinen osa Kuopio Festivalsien ja Anti-tapahtuman pohjalta luotua ”kulttuuritehdasta” VR:n varikolla, joka pitäisi saada kulttuuriteollisuuden käyttöön samalla tavalla kuin Kaapeli Helsingissä.
2. Mitkä ovat merkittävimmät esteet unelmasi toteutumiselle?
1) Unioninsa sisäistänyt suomalainen hallintokoneisto tuottaa niin paljon luovuuden edistämistä, että näkemys hukkuu ja näyttää vielä ikävämmältä paperilla (vrt. Kuopion kulttuuristrategia 2012).
2) Kuopiossa arvostetaan edelleen patsastelukulttuuria, koska muuallakin kuulemma arvostetaan patsastelukulttuuria, mutta harvassa kulttuurikaupungissa on enemmän kirjailijoiden patsaita kuin eläviä kirjailijoita. Näin ollen esimerkiksi lavarunouden eli poetry slamin SM-kisat järjestetään ensi syksynä Oulussa eikä Kuopiossa – kuten kolmena edellisvuotena –, koska kirjallisuustapahtuma Kirjakantilla ei ole resursseja pitkäjänteiseen esittävän runouden kehittämiseen.
VR:n varikon omistaa Valtion rautatiet, jota Kuopion kulttuuristrategia 2012 -paperi ei ole ilmeisesti vakuuttanut.
3. Minkä kouluarvosanan (4-10) annat tämän päivän Kuopiolle kulttuurikaupunkina? Lyhyt perustelu kouluarvosanalle.
Sen jälkeen kun emme pystyneet lunastamaan Suomen Kulttuurirahaston myöntämää optiota kotimaisten teoshankintojen lisäämiseksi kirjastoomme, voidaanko puhua kulttuurikaupungista – varsinkin, kun samaan aikaan kurjistetaan muutakin kirjastotoimintaa lopettamalla esimerkiksi Männistön lähikirjasto. Saastamoisen säätiön kokoelmien, Kanttilan ja kalahallin purkaminen kertovat samasta ”kaapunnin poekiimme” kultturihengen, -tahdon ja -näkemyksen puutteesta. Kalahallin purkamisesta hallituksemme päätti äänin 8 – 3, joten arvosanaksi miinustettuna se on 5.
(Savon Sanomat 20.4.2008)
Lopettavat Männistön sivukirjaston! Hemmetti. Vietin siellä vuodet 1972-1976 melko tiiviisti. Aina koulun jälkeen menin sitä kautta kotiin. Lasten kirjat luin loppuun joskus -74 mennessä ja jatkoin sitten aikuisten puolelle.
VastaaPoistaMuistan sen kirjaston tuoksun vieläkin hyvin. Ja ne yläkerran penkit ja pöydät.
Männistöläiset on tarkoitus opettaa pääkirjaston käyttäjiksi. Eihän se vie mummolta kuin pari tuntia rollaattorilla, ja bussilla edes ja takaisin ottaa vain viitisen euroa.
VastaaPoistaMännistön kirjaston yläkerran tunnelmassa on jotain samaa kuin Tampereen vanhan kirjaston hyllyjen välissä, jossa luin ensikerran Boundin korjauksia Eliotin Autioon maahan.
tjt