 |
| Kuopion Yhteiskoulun opettajan ja kirjailijan muistomerkki Yhteiskoulun eteläpuolen seinässä. Kaupungissa "kaikki on niin kuin olla pitääkin", kun Yhteiskoulu nimitettiin Lumitiksi. |
Kuopiolaisen kirjailijan Jorma Korpelan (1910−1964) julkaistun tuotannon viimeiset rivit.
”Ja se tie oli aivan tavallinen tie, Lammi ei saanut
koskaan kulmilleen kaipaamaansa sankarin sädekehää. Mutta se oli kuitenkin se tie,
joka tekee ihmisestä miehen ja miehestä ihmisen.” (Tunnustus 1960, 221)
”No entä mitä tekemistä tällaisella joutavalla
kertomuksella on sotamies Sopasen kanssa? Ei kerrassaan mitään. Suutari Sopanen
makasi haudassaan parin sylen syvyydessä, jossa hänen luunsa hiljalleen
lahosivat ja hänestä tuli paljasta multaa, ministeri ei edes muistanut häntä
enää. Sotamies Sopasen tarina oli päättynyt.
Vain joskus – ani harvoin – tuli oikeusministerin
mieleen ajatus, onkohan kaikki niin kuin ollakin pitää. Silloin hän ryhdisti
rintansa, katsoi kuvansa peilistä ja sanoi sen nähdessään: kaikki on niin kuin olla
pitääkin. Virhettä ei ole tapahtunut koskaan.” (Kenttävartio 1964, 213)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti