Voihan Metzän nänä: gradu savoksi | Thanks Helsinki

HS 22.12.2018, C 5.

"Sanat näre ja kuusi eivät tule samasta suusta, eivätkä tule karhu ja kontiokaan, kuten filosofi Tere Vadén on kertonut (Karhun nimi, 2006). Jokaisella on oma kuusensa sanasta näre, mutta luonnontieteellisen faktakoneen tuottama samuus on vihamielinen närekokemukselle, jolle ei ole vielä nimeä ja joka elää vielä jossain paikalliskielessä. Akatemiaan eli innoyksikköön nojaavan faktatehtaan työnä on syödä paikalliset kielet niin oksattomaksi parketiksi, että närkästyttävään närekokemukseen pääsee palamaan vain jonkun metsännenän kieleemme jättämiä merkillisyyden jälkiä pitkin.

Metzän nänä sinuhun ruvennut on, Nin tämä minun arpani vati, Että pitäis tekämän yxi Kuva Medzen, ja Paneman Puhun ja vattet pälle. (Isäntä Elias Pulli Limingan käräjillä 1678)" (Kuoharit, 369)

Savolainen on ihmeissään vähintään kolmesta syystä, kun Helsingin yliopistossa on hyväksytty ensimmäinen kokonaan savolaismurteella kirjoitettu pro gradu.

Ensinnäkin ilmeisesti ensimmäisen yliopistollisen lopputyön siten juvalaisen K. A. Gottlundin kirjoitti savoksi joku muu kuin savolainen. Ja tässä tapauksessa vielä helsinkiläinen Jani Koskinen.

Toinen ihmettely liittyy edelliseen: savolaisen gradun uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat eikä esimerkiksi Iisalmen Sanomat, Itä-Savo, Länsi-Savo tai Savon Sanomat. Elämmekö jo oikeasti kirjailija Mikko-Pekka Heikkisen fiktiota Betoniporsas (2018), jossa maakuntien romahdettua Kaivopuisto on muuttunut mm. savolaisten pakolaisleiriksi.

Kolmanneksi olen ihmeissäni ”yliopistollisen faktakoneen” eli tässä tapauksessa dekaani Pirjo Hiidenmaan henkilökohtaisista näkemyksistä, joita hän esittelee HS:n jutussa tieteellisinä tosiasioina. Savolaisena miellän nimittäin kulttuurisen omimisen hieman eri tavalla kuin saamelaiset tai Akatemia.  

Kyllä ei ole mitään sitä vastaan, jos joku helsinkiläinen suostuu laittamaan savolaishatun päähänsä. Savo itse on tänä päivänä sellaista selluseutua, jossa puupeltoja viljellään niin innolla maailman suurimman havupuusellutehtaan toivossa, että murteella puhumisen puolustajille ei jää sijaa kuin Aakusti-lehden päätoimittajan Seppo Konosen jutuissa ja kirjailija Antti Heikkisen fiktioissa.

HS:n jutussa faktakone Hiidenmaan vastapainoksi ei ole kysytty professori Janne Saarikiven näkemystä. Käsittääkseni ilman Saarikiveä savolaisgradu olisi jäänyt hyväksymättä myös  Helsingin innoyksikössä.