"Kevät" | Edna St. Vincent Millay: Spring

Huhtikuu, miksi sinun piti palata?

Kauneus ei riitä.

Et enää vaienna minua pikku punerruksilla

lehtiesi avautuessa vaivaisesti.

Minä tiedän mitä on.

Aurinko polttaa niskaani tutkiessani

krookuksen piikkejä.

Maan tuoksu on hyvä.

Ilmiselvää, että kuolemaa ei ole.

Mutta mitä se sitten merkitsee?

Ei toukat miesten aivoja syö

vain maan alla.

Elämä itse

ei ole mitään.

Tyhjä kuppi, lento vuoren seinään.

Ei se riitä, kaatuu päälle taas  

huhtikuu

kuin idiootti, kukkiaan levittelevä mölisijä.

EDNA ST. VINCENT MILLAY

(To what purpose, April, do you return again?/ Beauty is not enough./ You can no longer quiet me with the redness/ Of little leaves opening stickily./ I know what I know./ The sun is hot on my neck as I observe/ The spikes of the crocus./ The smell of the earth is good./ It is apparent that there is no death.

But what does that signify?/ Not only under ground are the brains of men/ Eaten by maggots./ Life in itself/ Is nothing,/ An empty cup, a flight of uncarpeted stairs./ It is not enough that yearly, down this hill,/ April/ Comes like an idiot, babbling and strewing flowers.)

RELATED CONTENT

Discover this poem’s context and related poetry, articles, and media.

POETEdna St. Vincent Millay 1892–1950

POET’S REGIONU.S., New England

SUBJECTSNature, Spring, Living, Disappointment & Failure, Death

POETIC TERMSFree Verse

More about this poem

Report a problem with this poem

Kun paperit on kirjoitettu loppuun | Kiiltomato

Paavo Haavikko:
Kootut runot

Teos 2014, 864 s.

"Sillat voitetaan kulkemalla niitten ylitse." 

Kirjailija ja kustantaja Paavo Haavikko (1931–2008) valitsi tuotantonsa aluksi tämän säkeen, vaikka se julkaistiin vasta Parnassossa yli 20 vuotta esikoiskokoelman Tiet etäisyyksiin (1951) jälkeen. Säe aloittaa sekä Haavikon kokoamat Runot 1949–1974 ja Sillat-valikoiman että WSOY:n 1990-luvulla julkaisemat kootut runot.

Ensilukemalla olin varmempi Haavikosta yhtä valmiina ja itsetietoisena runoilijana kuin ensisäkeensä, mutta kirjailija Haavikko, joka ei koskaan halunnut olla kirjailija, kyseenalaisti myös nuoruuden runojensa mahtia jo muistelmiensa ensimmäisessä osassa Yritys omaksikuvaksi (1987): ”Sillat voitetaan kulkemalla niitten ylitse, sanoi eräs nuori mies, ollut ja mennyt. Joka ei ollut kulkenut yhdenkään sillan ylitse.”

Teoksen Koottuihin runoihin liitetyt ennen julkaisemattomat runot vuoden 1949 Sillat-sarjaa edeltävältä ajalta jatkavat mietintää siitä, mikä osuus kustannustoimittamisella oli nuoren miehen töiden alkuvaiheissa. Vanhan Haavikon lopputöiden kohdallahan toimittaminen näyttäytyy suurinpiirtein turhanaikaisena pimeyden valaisemisena; luomisen töiden loputtua kirjailijan ei tarvinnut eikä ollut syytä palata jäljilleen.

Kun Haavikon perikunta on antanut luvan ja koottujen toimittaja Jaakko Anhava on valikoinut otteita runovihosta vuodelta 1948, Haavikon runoilu alkaa nyt säkeellä...

(...jatkuu Kiiltomato 25.3.205)

Laatu ei kiinnosta valtamediaa | HS ja Yleisradio

Agricola- ja Hollo -kääntäjäpalkinnon ehdokkaat julkistettiin keskiviikkona Kallion kirjastossa. Hollo-ehdokkaista Virpi Hämeen-Anttilan haastateltaviksi pääsivät Raija Rintamäki ja Jyrki Kallio.

Kääntäjien uuden puhemiehen Heikki Karjalaisen mukaan kirja-ala pystyy kilpailemaan menestyksekkäästi ihmisten vapaa-ajasta vain laadulla. Tänään valtamedia on asiasta täysin eri mieltä.

Agricola-voittaja saa vuodeksi Talonpoika-patsaan.
Nyt myös Hollo-voittajalle ojennetaan
teos, joka julkistetaan 11.4.2015. Hollo-raadin
jäsenistä vas. Heikki Kastemaa ja oik. puheenjohtaja
Natasha Vilokkinen, jota ilman palkintoteos olisi
jäänyt vain puheeksi.

Sen sijaan, että olisi uutisoitu eilen julkistetut kääntäjien kirjallisuus- palkintoehdokkaat, käytetään puolitoista sivua "huippusuositun" dekkarin puffaamiseen. Tuskinpa kulttuuritoimitus voi näyttää tämän paremmin Suomen kääntäjille heidän paikkansa kotimaisen kirjakulttuurin kentällä.

Hesarin kanssa samaa kulttuuripoliittista linjaa seuraa Yleisradio, jonka kulttuurista ei löydy minkäänlaista mainintaa kääntäjäehdokkaista vielä tänäkään päivänä.

Tässä siis tiedoksi ehdokkaat, jotka saattavat vielä kiinnostaa muita kuin "huippusuosittua" kulttuuria seuraavia.

.

"Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon ehdokkaat julkistettiin Virpi Hämeen-Anttilan juontamassa tilaisuudessa Kallion kirjastossa keskiviikkona 18.3.2015.

Ehdokkaina Mikael Agricola -palkinnon saajiksi ovat:

Martti Anhava suomennoksella Fjodor Dostojevskin romaanista Karamazovin veljekset (Otava), Kristiina Drews suomennoksella Vladimir Nabokovin romaanista Kalvas hehku (Gummerus), Juhani Lindholm suomennoksella Thomas Pynchonin romaanista Painovoiman sateenkaari (Teos) sekä Arja Pikkupeura suomennoksella Ljudmila Ulitskajan romaanista Vihreän teltan alla (Siltala).

Ehdokkaina J. A. Hollon palkinnon saajiksi ovat:

Jyrki Kallio suomentamallaan ja toimittamallaan teoksella Mestari Kongin keskustelut (Gaudeamus), Ulla Lempinen suomennoksella Alan Weismanin teokesta Maailma täynnä meitä (Atena), Tommi Nuopponen suomennoksella Ferdinand de Saussuren teoksesta Yleisen kielitieteen kurssi (Vastapaino) sekä Raija Rintamäki suomennoksella Merete Mazzarellan teoksesta Sielun pimeä puoli (Tammi).

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL) myöntää vuosittain Mikael Agricola -palkinnon tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistusta merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.

SKTL myöntää J. A. Hollon palkinnon yhteistyössä Suomen arvostelijain liitto ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa. Palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.

"Kaunokirjakäännökselle jaettava Mikael Agricola -palkinto ja tietokirjakäännökselle jaettava J. A. Hollon palkinto ovat paitsi tunnustus erinomaisesta käännöksestä, myös muistutus siitä, että vain laadulla kirja-ala pystyy kilpailemaan menestyksekkäästi ihmisten vapaa-ajasta. Lyhyet listat taas kertovat, että ainakin toistaiseksi Suomessa riittää sekä hyviä kääntäjiä että hyviä käännöksiä. Toivottavasti näin on myös jatkossa", toteaa SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaoston puheenjohtaja Heikki Karjalainen.

Varsinaiset palkinnot jaetaan SKTL:n 60-vuotisjuhlan yhteydessä 11.4.2015. Molempien palkintojen arvo on 10 000 euroa.

* Lisätiedot:

* Tiedottaja Maarit Laitinen, SKTL

* 044 3445 111

* maarit.laitinen@sktl.fi

 Liitteet

* Agricola-raadin perustelut (65 kB)

* Hollo-raadin perustelut (65 kB)"

"on kivi viileä hidas hiljainen" | Kirjailija

Suomen Kirjailjaliiton lehti Kirjailija 1/2015, teema: Odottaminen, s. 36.

Kelpaako kirja edes ilmaiseksi | Rabbit, Run

Kirjailijat vetävät johtopäätöksiä siitä, mistä taiteessa on kyse. Tänä päivänä runoilijat ovat jo pienkustantajia, ja isojakin myydään muutamia kymmeniä kappaleita.

Ja sitä mitä runoilijat edellä, prosaistit perässä. Nyt romaaninkin saa ilmaiseksi. Näin toimien myös Bror Wahlroosin luulisi olevan tyytyväinen markkinoiden toimivuuteen.

Kuitenkin kirjailija J. P. Koskinen yrittää yhä näillä markkinoilla, jossa kotimaisen kaunokirjallisuuden  myynti laskee yli 10 prosentin tahtia. Ensin kustantamoista potkitaan kirjailijoita, sitten aletaan supistaa väkeä.

Silti näille markkinoille yrittää myös 16,9 kiloa J. H. Erkon kilpailuun lähetetty runoutta, jotka juuri sain luettua. Perjantaina 13. päivä toiselle avauskierrokselle selvisi 13 kirjettä. Kolmas kierros juostaan viikon päästä Mikkelissä, ja siitä se pirullinen kiri vasta alkaa.

Pasi Ilmari Jääskeläisen tiedote:

YHDEKSÄÄN MAAHAN MYYTY SUOMALAISKIRJAILIJA LUOVUTTAA UUSIMMAN ROMAANINSA VAPAASTI LEVITETTÄVÄKSI

Olen Pasi Ilmari Jääskeläinen, suomalainen kirjailija, agenttini mainoslauseen mukaan ”The best kept literary secret in Finland”. Kustantajani Atena on julkaissut kymmenen vuoden aikana minulta kolme romaania ja novellikokoelman. Taannoin aloitin yhteistyön ruotsalaisen kirjallisuusagentuurin kanssa, ja esikoisromaanini Lumikko ja yhdeksän muuta on myyty jo yhdeksään maahan: Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan, Tsekkiin, Liettuaan ja viimeksi Turkkiin. Iso-Britanniassa nimellä The Rabbit Back Literature Society julkaistuna se valittiin ainoana käännöskirjana suuren kirjakauppaketju Waterstonesin kirjakerhoon syksyllä 2014. Suomessa uusin romaanini Sielut kulkevat sateessa julkaistiin syksyllä 2013. Parnasso ja muutama kirjabloggari julistivat sen tuotantoni parhaaksi romaaniksi, paremmaksi kuin yhdeksään maahan myyty esikoiseni. Kirjoitin kirjaa kolme vuotta. Se oli markkinoilla pari kuukautta, kävin puhumassa siitä kirjamessuilla ja radiossa, mutta se ei kiinnostanut suuremmin mediaa eikä suurta yleisöä. Sitten se katosi kevään 2014 kirjojen tieltä alelaareihin ja unohduksiin, ja käytännössä lakkasi saavuttamasta uusia lukijoita kaupallisen tuotteen muodossa. Suurin osa julkaistuista kirjoista kokee jokseenkin saman – useimmat kirjat eivät itse asiassa elä markkinoilla päivääkään. En siis katso menettäväni mitään, kun annan romaanin e-kirjana nyt nettiin kaikkien vapaasti jaettavaksi. Ehkä ilmainen versio on pitkäikäisempi kuin kaupallinen julkaisu. Kirjan voi ladata epub-tiedostona täältä:http://www.kolumbus.fi/pasi.jaaskelainen/sielutkulkevatsateessa.epub

Siitä mistä taiteessa on kyse | Red

Ehdin lipun Kansallisteatterin ennakkoon. Esimerkiksi kuopiolainen Jouko Kivimäki ei ehtinyt. Ja Redin näytöksiä on jo myyty pitkälle kevääseen, vaikka ensi-ilta on vasta tänään. Ennen viimeistä ennakkoa ohjaaja Juhana von Bagh, joka muistetaan viime kesäisen Radioteatterin Tuntemattoman ohjaana, kuvataiteilija Teemu Mäki ja haastattelija Iida Simes keskustelivat esityksestä. John Loganin näytelmää on esitetty noin kolmessasadassa teatterissa Yhdysvalloissa, mutta Suomen kantaesitys on Kansallisessa. Ohjaaja von Bagh miettikin, nähdäänkö Rediä jatkossa maakuntateattereissa. Noin niin kuin maakunnan miehinä mietimmekin Kivimäen kanssa, olisiko meidän pitänyt poistua myös Lavaklubin tilaisuudesta. Emme poistuneet, ja ennakkoesityksen nähtyäni ymmärrän ehkä paremmin, mitä von Bagh saattoi tarkoittaa. Nuoremmuuttaan hän tuon epäilynsä lipsautti. Vanhemmat kollegat tuskin toisivat ennakkoluulojaan noin kärkkäästi esille, sillä tulevassa ainoa ohjaus saattaa löytyä vain jostain maakuntateatterista. Tällaista nuoremman ja vanhemman taiteilijan työhön liittyvää tietoisuutta käsittelee myös näytelmä Red. Nuori assistentti on Olavi Uusivirta ja taiteilijamestari Mark Rothkoa (1903-1970) näyttelee Seppo Pääkkönen. Kun ennakkoyleisö seurasi liki henkeään pidättäen keskusteluja siitä, mistä taiteesta on kyse, muuta kommenttia ei tarvita. Sillä siellä missä jaksetaan miettiä, mistä Rothkon taulussa on kyse, alkaa hiukan valjeta sekin, mistä tässä elämässä saattaisi olla kyse. Sen verran voisi tietysti väittää, että tuo kysymys kiinnostanee myös Toijalan takana. Tosin esimerkiksi Savon Sanomat ja muut tämän maakuntalehden pooliin kuuluvat mediat eivät halunneet arvostelua Redistä. Tai ei siis ei ainakaan minulta, sen verran vanha kirjailija alan olla. ROOLEISSA Seppo Pääkkönen ja Olavi Uusivirta OHJAUS Juhana von Bagh SUOMENNOS Aleksi Milonoff LAVASTUS JA PUVUT Katri Rentto VALOSUUNNITTELU Ina Niemelä ÄÄNISUUNNITTELU Iiro Iljama DRAMATURGI Aina Bergroth.

Teemu Mäki, Juhana von Bagh ja Iida Simes Kansallisteatterin Lavaklubilla 3.3.2015.