Runopaadesta Runebergin päivänä | Poemstone

"Runopaasi", Tervon hautausmaa, kuva: Partanen & Lamusuo, 2006.

"Vanhempieni hautakiveen oli vaikea sovittaa muita kuin yksinkertaisia ja selkeästi tulkittavia merkkejä. Runopaaden neljä sivua, neljä kivitaulua, ahdistivat, kehys oli tiukka ja kirjaimet painavia kuin papin nuotti. Ennen oli helppo tuhlata paperia, vaan raavipa samat bitit mustaan graniittiin ‒ tosin en minä niitä raapinutkaan, vaan Kaavin Kiven tietokone. Lopulta luotin kokeilussani kokemusperäiseen luontooni: kiveen, puuhun, maahan ja veteen. Kuoleman syntysanoina kokeilin Paavo Haavikon jäyhiä salasanoja: ”Kirjoita lyhyesti myös silloin kun tekstiäsi ei hakata kiveen.” Joka sanan piti pitää paikkaansa eli puhua sen verran kuin rauniokivi, kun siihen lyö varpaansa. Kaavin Kiveä varten Heikki Lamusuo taitteli Runopaadesta paperisen pienoismallin, johon Jaana Partasen kynä taiteili eri puolilta metsästämäni salasanat. Kun paperikiveä käänteli käsissään, kiertäen Runopaatta vasemmalta oikealle, neljään tolpan kulmaan syntyi uusia säkeitä. Niin niitä kasvaa myös Tervon hautausmaalla."

(TÄHTIVIERAILIJA Jouni Tossavainen: Runopaasista Runebergin päivänä.)

It was only possible to fit simple and easily interpretable signs on my parents’ gravestone. The four sides of the Poemstone, four stone plates, were haunting, the frame was constricted and the letters heavy as a priest’s tone. Earlier it was easy to waste paper, but to scratch the same bits into black granite ‒ although it wasn’t I who scratched them, but the computer of Kaavin Kivi. In the end, I trusted my empirical nature in my experiment: stone, wood, earth and water. As the birth words of death I tried Paavo Haavikko’s weighty advice: ”Write succinctly even when your text is not carved in stone.” Each word had to be veracious, to speak as much as a stone of a ruin, when you hit your toe against it. For Kaavin Kivi, Heikki Lamusuo folded a paper scale model on which Jaana Partanen’s pen drew the keywords I had hunted from here and there. When you turned the paper stone in your hands, circling the Poemstone from left to right, new verses were created in the four corners of the post. So they also grow at the Tervo graveyard. Jouni Tossavainen, poet and author