Mitä hienovaraisempi olen, sitä vaikeampi asia on
ja vielä vaikeampi toisen löytää se, mikä asiani on
siellä mikä jäi sanomatta näissä runouden juhlissa.
Tosiseikat kalliita eilen, nyt kaikkien käsillä ‒ niin
halpoja että unohtaminen käy päätyöstä siinä missä
muistaminen. Joulupukin varmuuden paikalla vain
ääretön mahdollisuus vailla järjestyksen rauhoitta-
vaa valheellisuutta. Muinoin kun Jumala
antoi neuvoja joulun enkeleille, epäselvyyksille ei
jäänyt sijaa majatalossa. Jokainen hänen lahjansa
yhtä täydellinen totuus kuin Pentti Linkola. Olipa
häntä tai ei, täydellistä ihmisen kieltä ei ole ‒ osa
voidaan poistaa sisällön kärsimättä. Mitä hieno-
vireisempi osani, sitä vaikeampi sitä oli kuulla.
(Sunnuntaisuomalainen (15.12.2013), jossa sanomalehtiruno- jeni sarja loppuu tähän.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti