keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kuuden minuutin kuusi | A Newspaperpoem (28)

(Eija-Liisa Ahtila: "Vaakasuora", Kiasma 19.4.-1.9.)

Kun puu kasvaa puuksi, ei mahdu kameraan ilman
maisemaa. Matkalla mahdottoman ison kuusen kuu-
seuteen filmiä vasta palaa: on otettava kuusi otosta
kuusesta, että hän lähtee museoon ja huminoi kuusi
kuusi minuuttia kerrallaan. Kiasmassa humina jat-
kuu ja jatkuu, kunnes loppuu 1.9. Aika niin nopea
vaikka toistuu ja toistuu. Vaakasuoran Isonkuusen
edessä tekisi mieli heittäytyä kyljelleen, juurtua
kuten puu joka ei mahdu seisomaan ei missään eikä
millään sitä mitä me olemme keksineet. Eri merk-
kien erosta kerrottavissa lopulta lähinnä epäröinti
niin mykistävä että olet heti kohta tukki. Jos osaat
nauti tässä metsässä, lienet enemmän hiljaisuutta
elät huminaa liki ehdoitta: olet yksin ihminen
pienen kuusen kanssa kasvat sammaleitten kansaa.

(Sunnuntaisuomalainen 11.8.2013)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti