  |
| Hufvudstadsbladet 10.2.2013, 35. "Omatunto", Helsinki 2013. Linkki Fbookin keskusteluun tässä. |
Savon Sanomien pääkirjoituksen mukaan ministeri Paavo Arhinmäki tekee poliittisia virkanimityksiä.
”Vasemmistoliiton
puheenjohtajan ravakan, turhia kyselemättömän nimityspolitiikan seurauksena
Suomen kulttuuri- ja taide-elämään on syntymässä todellinen värisuora, kun
ministeri nimittää ylimpiin virkoihin läheisiä puoluetovereitaan.” (SS 10.2.)
Vasemmistoliiton värisuoraan
kuuluvat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö, taideneuvoston johtaja Tiina Rosenberg ja taideneuvoston jäsen, tv-kokkinakin tunnettu Pia Rantala-Korhonen, joka viime syksynä
keitti kokoon koko lain Taiteen edistämiskeskuksesta.
Arhinmäen mukaan värisuora
on oikein, koska Suomesta ei löydä päteviä porvareita. ”On vaikea löytää taideasiantuntijoita
oikealta”, Arhinmäki vastasi, kun häneltä kysyttiin nimityksistä Hufvudstadsbladetissa.
Jos Arhinmäki tekee väärin,
miksi sama politikointi saa jatkua Kuopiossa. Eikö Savostakaan löydy sen verran
pätevämpää porukkaa?
Miksi esimerkiksi
Savonia-kirjallisuuspalkinnon raati valitaan edelleen puolueiden jäsenistä
samalla tavalla kuin lautamiehet? Missään muualla kuin Kuopiossa tällaisia raateja
ei enää nimetä poliittisin perustein. Nyt kun uudet lautakunnat aloittavat,
olisi aika remontoida tätäkin systeemiä niin, että se edes näyttäisi
puolueettomalta ja riippumattomalta.
”Nykyään ei riitä, että
on puolueeton ja riippumaton. Systeemi pitää myös näyttää siltä ulospäin. Näin
ei ole, kun poliittinen elin valitsee tuomarit vastoin vallan kolmijako-oppia”,
kuten eräs käräjätuomari huomautti Helsingin
Sanomissa (8.1.). Seuraavan päivän
lehdessä myös lautamiesyhdistyksen puheenjohtaja Matti Laukkanen piti poliittisia nimityksiä väärinä, ja
oikeusministeri Anna-Maija Henriksson
halusi laajentaa lautamiesten valintaperusteita.
Eikö olisi
kohtuullista, että edes kulttuurille jaettavista pienistä palkintorahoista
pääsisivät sanomaan sanansa muutkin asiantuntijat kuin puolueensa löytäneet?
Tai sitten poliittiset nimitykset saavat olla Savon tapa samalla tavalla kuin
Vasemmistoliitossa.
(Savon Sanomat 17.2.2013, vrt. myös Kiiltomato: "Raatilaisen tunnustuksia", 4.2.2013)
"Ovatko vasemmistolaiset aina epäpäteviä? Miksi vain Arhinmäen nimitykset pääsevät otsikoihin? Kahden vuoden aikana on nimitetty 402 virkamiestä ja erilaista komiteajäsentä, voisi tutkia heidänkin puoluekantansa." (Nimimerkki Maxi, Savon Sanomat 19.2.2013, 21)
VastaaPoistaMaxin (vas.) jälkeen kommentoi Annukka Airaksinen (kok.):
VastaaPoistahttp://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/merkittava-kulttuurityo/1301658
Ja tämä vastaus Airaksiselle (kok.) löytyy täältä:
VastaaPoistahttp://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vaatii-paivittamista/1302422
SAVONIAN PALKINTOSÄÄNTÖ
VAATII PÄIVITTÄMISTÄ
Huolimatta Savonia-raadin jäsenen Annukka Airaksisen (kok.) kommentista (SS 24.2.) huoli Savonia-kirjallisuuspalkinnon tulevaisuuudesta hiertää edelleen kirjailija Jouni Tossavaisen kengässä.
Yhteistyö Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman kanssa kirkasti Savonia-palkinnon ilmettä. Mutta Savonian päivittäminen ei saa jäädä tähän. Ensiaskel on poliittisen tahran poistaminen, niin että se ei pilaa yhtään enempää mielikuvaa savolaisesta kirjallisuudesta.
Kun poliitikot eivät häärää minkään muun kirjallisuuspalkinnon ympärillä, Savonian arvoa on vaikea perustella saati ylistää esimerkiksi Suomen arvostelijain liiton ja Suomen Kirjailijaliiton hallitusten kokouksissa.
Vuoden 1990 palkintosäännön uudistamista vaatii jo kaupungin nettisivulta löytyvät lause, joka epämääräisyydessään ei palvele minkään muun kuin polikoinnin etua: ”Raati valikoi palkintoehdokkaat kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvalla menetelmällä.”
Airaksisen mukaan ”kirjallisuuden harrastajien” raatiin ei ole ollut tunkua. Harvassa ovatkin ne ammattilukijat, jotka haluavat käyttää aikaansa savolaiseen politikointiin. Jos taas ammattilaisia alkaa etsiä politiikkkoringin ulkopuolelta, ahkeria ja aktiivisia löytyy ainakin täältä: kaupunginkirjasto, Kirjakanttia pyörittävä Snellman-instituutti, Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjät ja Pohjois-Savon taidetoimikunta.
Tästä suunnasta kerääntyy myös se ryhmä, jonka kansa Savonian sääntöjen uudistaminen lähtee rivaksi liikkelle, kun Kuopion kulttuurihallinnosta vastaavat kutsuvat asiantuntijat saman pöydän ääreen.
Airaksisen mainitsemasta ”valtavasta työstä” puheen ollen: Savonian 8-henkinen poliitikkoraati käsitteli noin 70 kirjaa vuonna 2012, kun viime vuoden 3-henkinen Runeberg esiraati luki 219 teosta. Airaksisen ”merkittävästä kulttuurityöstä” huolimatta hän ei löytänyt edes Savonia-ehdokkaaksi Kuopiossa kirjojaan painavan Olli-Pekka Tennilän runokokoelmaa, joka sai Runeberg-palkinon.
JOUNI TOSSAVAINEN
kirjailija, Kuopio
Kirjallisuudentutkijat Markku Soikkeli blogissaan Markun majakka:
VastaaPoista"16.-18.2. Uninen viikonloppu Kuopiossa. Vaihtelua meille kaikille, vaikka ensisijainen tarkoitus on täyttää mummobondauksen kiintiötälapselle ja itsenäisen vapaa-ajan kiintiötä lapsen äidille.
♥ Edes elokuviin en jaksa mennä, vaikka kinotalo sijaitsisi vastapäätä mummolaa, teatterista puhumattakaan. Kuopio on hengeltään edelleen se sama kepulainen umpiperä millaisena siellä kasvoi. Helpoiten eli mieluiten jään katselemaan vanhempien digiboxilta tv-elokuvia ja lueksimaan Antti Tuurin railausrupeamia.
♥ Sattumoisin saman viikonlopun mullikkabladetissa toveri Tossavainen kuvailee, miten Kuopio on viimeinen kaupunki Suomessa, jossa kirjallisuuspalkinnon (Savonia) raati valitaan POLIITTISISTA kiintiöistä. Tämä on siis se imago, jota Kuopio haluaa yhä välittää maailmalle: täällä Kekkoslovakian tavoin kulttuuri hengittää edelleenkin poliittisen pakkonaamarin lävitse.
♥ Juuri Kuopion kaltaisen umpiperälän sopiikin profiloitua tanssikulttuurin merkeissä, koska se on Kuopion tavoin ERISTYNEIN taidemuoto, jota kenenkään ei tarvitse osata ymmärtää.
Jopa yksin railaava insinöörieläkeläinen Tuurin kirjassa on vireä hahmo verrattuna siihen, miten kolmasosa Kuopiota on pelkkää sairaalakompleksia, jota tarvitaan itäsuomalaisten saattohoitoon ja muihin EU:n edistämiin paikallistarpeisiin."