Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 22

Tero Liukkonen, Ville Hytönen, Touko Siltala, Leena Majander-Renpää ja Johanna Vehkoo.

"Suomen arvostelijain liiton järjestämässä Kritiikin Päivässä keskusteltiin media- ja kustannusalan murroksesta." Alustajina olivat Leena Majander, WSOY:n varatoimitusjohtaja ja kustantaja, Touko Siltala, 2000-2008 WSOY:n kirjallinen johtaja, Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantaja, Ville Hytönen, kymmenenvuotiaan Savukeidas Kustannuksen kirjallinen johtaja ja kirjailija ja Johanna Vehkoo, kirjallisuus- ja kulttuuritoimittaja, Painokoneet seis! -kirjan kirjoittaja.

Hiljaisen tiedon on siirryttävä talon sisällä. Kustantaminen ei ole bisnes to bisnestä, jossa voidaan pukeutua ammattimaisuuden viittaan; kirjailijan ja kustantajan suhde pitää olla tasapuolinen. Ensisijaisesti kustantajan tehtävä on löytää sisältöjä. Jouluksi ostetut kirjat eivät riitä kustantamisen sisällöksi, mutta toisaalta me kirjafriikit emme elätä kirjabisnesta, vaan ne, jotka eivät ole niin kiinnostuneita kirjasta. "Det klider in" WSOY:n muinaisen markkinointimiehen motolla "Vauhtia, voimaa ja ammattitaitoa". (Leena Majander-Reenpää)

Kustantajaa ei enää tarvita, totesi eräs WSOY:n mieskirjailija, kun Stephen King julkaisi romaaninsa netissä vuonna 2000. Sen jälkeen kirjailijoiden talouskollisuus on vähentynyt, kuten Sofi Oksasen kohdalla on nähty, mutta kustantajan nuorta kirjailijaa tukeva rooli on osin lisääntynyt. Osa kirjailijoista tekee valmiin käsikirjoituksen yksin, toisille on oltava valmis vastaamaan kännykkään myös lauantai-iltana. Crime Time ei ole ratkaisu kustantamisen ongelmiin, kun kirjojen kappalemääräinen myynti ja tuotto on laskenut vuodesta 2006 lähtien. Kuka on tutkinut, että minulle riittää kulttuurijutuksi 2000 merkkiä ja kainalojuttu toisin kuin vaikkapa Frankfurter Allgemeinin lukijoille. (Touko Siltala)

Kun haetaan "uusia Tervoja" ja "uusia Paasilinnoja" kastikkeesta on tullut pääruokaa. Samaan aikaan kun julkisuuden huomio arvo keskittyy Helsinkiin, niin sinne keskittyvät myös julkaistut arvostelut. (Ville Hytönen)

Kun Leena-Majanderin mainitsemat "näpytyslaitteet" ovat lisääntyneet, toimitusten toimittajien korvattavuus on tullut selväksi. Tilkejuttujen lisääntyminen on toimitusten yritys pysyä perässä. Uutinen ei ole ollut koskaan hyvä bisnes, mutta ilmoitusmyyntibisnes kannattaa. Times on tuottanut aina tappiota, jota nyt maksetaan Sunin voitoilla. Yleistoimittajien sijasta jatkossa tarvitaan erikoistumista, alansa parhaita asiantuntijoita, jotka osavat soveltaa tietojaan median käyttöön. (Johanna Vehkoo)


SARVin uusi hallitus:

Elisabeth Nordgren (uusi pj., kirjallisuus, teatteri) Hki

Seppo Heiskanen (kuvataide) Hki

Mats Liljeroos (musiikki) Hki

Maaria Niemi (kuvataide) Vaasa

Outi Oja (kirjallisuus) Hlinna

Maria Säkö (teatteri) Hki 

Matti Rämö (elokuva) Hki

Jouni Tossavainen (kirjallisuus) Kpio

Heikki Kastemaa (kuvataide) Hki
Juha-Heikki Tihinen (kuvataide) Hki

varajäsenet:

Kirsti Holmberg (musiikki) Tre

Taneli Topelius (musiikki) Hki

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 21

Korkeavuorenkatu, Helsinki Finland 2011

Kirjailija Riikka Pulkkisen romaanista Totta dramatisoitu näytelmä tuli koetuksi ensi-illan jälkeisessä esityksessä. Arvostelija Lauri Meren lyttäyskritiikistä näyttelijät ottivat työvoiton, minkä yleisö palkitsi runsailla aplodeilla. Ilman väliaikaa puolitoista tuntia jaksaa istua. Juuri pitemmälle näytelmän idea yhden porvariperheen sisäpiirisalaisuudesta ei kantaisikaan. Aikatasoja limittävä ohjaus viehättää aikansa, kunnes huomaa miettivänsä, miten koko esityksen ajaksi näyttämölle pakotetut näyttelijät jaksavat vetää tätä tuotantoa. Tottahan myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa ensi vuoden puolelle asti. Rumahkoon lavastukseen näyttää jääneen liikaa krääsää, kun ohjaus kumminkin pyrkii kohti köyhää teatteria. Köyhille tämä teatteri ei ole kuitenkaan tarkoitettu, vaan KOM tyydyttää näillä erin toisenlaisten kuluttajaryhmien tarpeita samalla tavalla kuin muutkin Korkeavuorenkadun putiikit. KOMin ravintolassa viini on kallista, ruoka syömäkelpoista ja palvelu yhtä hyvää kuin näyttämön puolella.

(Tämän arvostelun rahoittivat Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Otavan Kirjasäätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastokorvausapurahalautakunta, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.) 

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 20

Runoilija Pekka Kejonen kuopiolaisessa muikkuravintola Sampossa 19.11.2011.

"Kirjailijan ei pidä olla nöyrä. Savonia on pienimpiä palkintoja, joita olen saanut ja se, jota inhoan eniten."  

(Runoilija Pekka Kejonen kirjallisuustapahtuma Kirjakantissa Kuopiossa 20.11.2011)

Savonia-palkintoraadin nimittää Kuopion kaupunginhallitus alueella toimivien puolueiden esittämistä ehdokkaista. Kirjakantin tulevaisuusseminaarisssa 20.11.2011 Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis piti raadin nimittämistapaa täysin poikkeuksellisena ja palkinnon arvoa alentavana. 

Viime vuosina puolueidensa kirjallisuusnäkemyksiä Savonia-raadissa ovat toteuttaneet:  Jaakko Kosunen kokoomus, Annukka Airaksinen demari, Elina Itkonen vasemmistoliitto, Matti Karttunen keskusta, Seppo Kononen perussuomalaiset, Varpu Puskala vihreät, Outi Turunen kristilliset ja Alpo Virtanen demari.

Kun yksikään raatilaisista ei osallistunut Kirjakantin jatkoa pohtineeseen seminaariin, tuli hyvin selväksi, minkä verran kuopiolaisen kirjallisuuden tulevaisuus kiinnostaa kulttuuria harrastavia puolueidensa jäseniä. Kaupungintalon vastaanotolla raati oli kyllä kuulemma hyvin edustettuna.

Ammattilaisista koostuva raati, joka voi tietysti olla -- ja toivottavasti koostuu -- muistakin kuin Savossa päin käyneistä, on parempi lähtökohta Savonialle ja Kirjakantille, mikäli yhteistyöllä halutaan jatkossa nostaa palkinnon arvoa. 

Esimerkiksi kolmihenkisen esiraadin ja yhden lopullisen päätöksen tekevän diktaattorin palkkaaminen tuskin tulee yhtään kalliimmaksi kuopiolaiselle veronmaksajalle kuin nykyisten poliitikkojen edustuskulut.

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 19

Säkeen epikriisi 2

"Kes

ke
n
eräi

n
en
vil
la


pai
ta
Tä

mä

ty
ö
o
n

ol
lu
t

kes

ken

e
rä
in

en
j
o
2 5

vu
ot
t
a!"

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 18

"Aloitin nypläyskurssin Espoon Työväenopistossa 1982. Tämä liina on kolmas työni, joka jäi kesken opiston kevätkauden päättyessä. Tarkoitus oli jatkaa syksyllä, mutta tapasinkin sillä välin tulevan mieheni ja muutin Lapinlahdelle. Nypläystyö jäi odottamaan paikallista kurssia. 28 vuotta on kulunut, eikä vieläkään ole tullut lähdetyksi kurssille..."

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 17

"Tämä sängynpeitto on aloitettu -60 luvulla. Koskaan siitä ei tullut kaksoisvuoteen päälle pantavaa. Paloja on käytetty muuhun tarkoitukseen, kassiksi ja vielä tulisi vaikka mitä."

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 16

"Myynejä virkattiin keski- koulussa. Koskaan ne eivät päätyneet lakanoihin. Tuli muotiin pussilakanat ja kankaatkin levisivät 140 cm:stä 150 cm:n. Jospa ne joskus saavat uuden elämän jossain muussa tuotteessa."

Eeva-Kaarina Aronen Kallorumpu 

Kristina Carlson William N. päiväkirja 

Laura Gustafsson Huorasatu 

Laila Hirvisaari Minä, Katariina

Rosa Liksom Hytti nro 6

Jenni Linturi Isänmaan tähden

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable 15

"Mutta
runot
tulevat
kuin lehti
puuhun tai ei
ollenkaan, puun kärsimys
ei mitenkään edistä
asiaa,
useinkin päinvastoin. Eivätköhän runot parhaimmillaan ole spontaania elämää, ei siinä tuskan kertausharjoituksia tarvita." (Eeva-Liisa Manner: Kirjoittamisen aika,  Tammi 2006, 103)

Mikä on kun ei taidot riitä | Unable to 14

"Kukkia olisi pitänyt ommella lisää.
Huono-näkö haittaa ompelua"

Hevonen sulaa hyvyyttään | Party in Kadykchan

Anna Tuori: Party in Kadykchan, 2010

"Runo Anna Tuorin maalauksen 'Party in Kadykchan' pohjalta" Parnasso 6/2011 24 - 25

Hevonen sulaa hyvyyttään

           siellä minne hän meni hyvän ruohon perässä

sekin lunta mustan keskellä. Tämä laidun on jatkuva matkallelähtö

valon ja pimeyden kaikkeudessa yö ja päivä ovat eronneet

          niin että aamun kajo ja illan hämärä sohjossa jossa

lumipallon sulo on juotu hämmentyneitä silmiä vaille.

Kun paikka sulaa mustaa ja öljyn valkeus jää taakse

          pieni virhe Iso onnettomuus pudottaa sinut pellolta

roudan läpi leijaksi Kuolemaan johon joka pisteestä yhtä pitkä

          tai lyhyt matka.

Vuode, tyyny, pensasaita

          kaikki taipuisa pinkki ja pehmeä ei suojele meitä siltä väriltä

jota ei lasketa, se on tavallisin maailmamme.

         Niin kuin lumipallo jota hevonen ihmettelee

yhtä paljon kuin minä sen kahta pistettä:

        miten norpan päällä voi olla silmät kuten sarjakuvassa

joka kertoo tyttöjen välisestä ystävyydestä?

Huomaamattaan hevonen laihdutti etujalkansa edustuskuntoon

        hän on siis kuutin veli

ja toiseen kasvaa kipsi, mikä varmistaa hänet oriksi.

        Sisko tahtoisi jäädä ja kaipaa toisaalle emon

tai vaikka velipuolen luo ennen kuin tulee se sula, kaikki sulaa. Äiti sulaa

       laidun katoaa, muovia sataa taigalle, maailman laidan yli roiskuu uretaania...

Kuuset keskellä ja rotkon reunalla

          kuten yrittäjät nämä vihreät maailman pelastajat yrittävät yhä

erilleen varmaan valloittaakseen lisää vireyttä, elintilaa

         aavalla merellä. Ja tämän pyöreän lakeuden varressa koivu niin iso

lehtinen että kaiken tämän täytyy tapahtua lasipallossa

         kauan sitten ravistetussa, sen tsunamin jälkeen

 kun maassa räjähti, lumi alkoi kadota, vielä sen kerran

        muisto vain.